Miksi konsultoinnin uusi ydinkyvykkyys on tulevaisuusosaaminen?
Tulevaisuusajattelu ja ennakointi ovat ennen kaikkea oikeiden kysymysten kysymistä. Ensin täytyy kuitenkin hahmottaa, mitä ympärillä tapahtuu.
Juuri ilmestyneessä väitekirjassa Juppi, hippi vai punkkari – Mitä tapahtuu huomenna konsultille -kirjassa pohditaan sitä, mitä tarkoittaa konsultointia koskeva disruptio. Itseäni hymyilytti, kun Kirsi Piha kirjoitti, kuinka helposti yrityksille käy ”kalkkunat”.
Kaikki menee hyvin menneen datan valossa, kun kalkkunalle päivästä toiseen tarjoillaan mehukkaita annoksia, mutta kaikki muuttuu, kun kiitospäivän aamuna kirves heilahtaa. Kalkkunan data ei varoittanut tulevasta!
Kalkkunan data ei varoittanut tulevasta!
Toisaalta, jos kalkkuna olisi ollut tietoinen sen elinympäristöön liittyvistä megatrendeistä (kiitospäivä) ja osannut pohtia millaisia mahdollisia mustia joutsenia (eli sen elinympäristöä uhkaavia yllättäviä sokkitapahtumia), olisi kalkkuna saattanut pohtia muitakin strategisia vaihtoehtoja kuin sitä, ottaako se ruoka-annoksen tyytyväisenä vastaan.
Kalkkunatarina onkin keveästä sävystään huolimatta hieno esimerkki siitä, miksi tulevaisuuden ennakointi ja toimintaympäristön laaja analyysi ovat sekä konsultin että yritysten tärkeimpiä taitoja rytmihäiriön ajassa.
Tulevaisuutta voi ennakoida usealla menetelmällä
Strategisen ennakoinnin uranuurtaja Peter Bishop Houstonin yliopistosta on todennut, että fiksut yritykset ja organisaatiot vierailevat säännöllisesti tulevaisuudessa tehdäkseen parempia valintoja.
Allekirjoitan tämän.
Tulevaisuusosaaminen ja yritysten strateginen ennakointi ei kuitenkaan tarkoita, että käyttöön tulisi maaginen kristallipallo, joka paljastaisi meille tulevaisuuden salat. Tulevaisuusosaaminen esimerkiksi strategisen ennakoinnin muodossa onkin ennen kaikkea kyvykkyyttä ymmärtää, mitä omassa toimintaympäristössä tapahtuu ja miten erilaiset megatrendit ja toimialaan liittyvät trendit voisivat yritykseen ja sen omaan toimialaan vaikuttaa.
Kun ymmärrämme paremmin, mitä ympärillämme tapahtuu ja millaisia kehityskulkuja juuri nyt on nähtävissä, voimme tehdä parempia strategisia valintoja, jotka ovat myös tulevaisuuden- ja rytmihäiriönkestäviä.
Miten esimerkiksi ilmastonmuutos vaikuttaa vaikkapa ruoka-alaan ja millaisia trendejä siihen juuri nyt liittyy? Tai mitä tapahtuu esimerkiksi nuorisolle myytäville brändeille Suomessa, jos tulevaisuuden ikäluokat ovat olemattomia? Tai millaisia tekoja pienten kaupunkien pitäisi tehdä, jotta ne voisivat toimia kirkkaalla strategialla kaupungistumisen megatrendin mainingeissa?
Tulevaisuusajattelu ja ennakointi ovat ennen kaikkea oikeiden kysymysten kysymistä, kun on ensin hahmotettu, mitä ympärillä tapahtuu.
Tulevaisuusajattelu ja ennakointi ovat ennen kaikkea oikeiden kysymysten kysymistä
Tulevaisuusosaamista ja strategista ennakointia voidaan tehdä usealla tavalla. Monille tuttuja ovat esimerkiksi skenaarioprosessit, joissa melko järein työkaluin kerätään tietoa toimintaympäristöstä, trendeistä ja megatrendeistä ja luodaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.
Tulevaisuusosaaminen voi olla toisaalta myös oppimista tulevaisuudesta, mustien joutsenten, eli yllättävien sokkitapahtumien kartoittamista, kriittisen ajattelun hyödyntämistä ja laajentamista tai lähennellä innovaatio- ja visiointiprosessia. Olennaista on, että ennakointia tehdään systemaattisesti, ja parhaassa tapauksessa siitä tulee normaali osa yrityksen tai organisaation toimintaa.
Tulevaisuusajattelu ruokkii luovuutta
Tällä hetkellä puhutaan paljon datan mahdollisuuksista sekä tutkitun tiedon hyödyntämisestä yritysten ja organisaatioiden päätöksenteossa. Pidän näitä molempia äärettömän tärkeinä osa-alueina tulevaisuuden konsultoinnissa. Ellun Kanoissa kasvatammekin sekä data- että tutkimusmuskeleitamme. Haluamme, että analyysimme, joihin perustamme toimenpide-ehdotuksemme, ovat erittäin laadukkaita. Tätä varten tavoitteenamme on, että käytössämme ovat parhaat mahdolliset muutoksesta dataa keräävät analyysityökalut.
Toiseksi haluamme tarjota asiakkaillemme myös mahdollisuutta tarkastella omaa toimialaansa tieteellisessä valossa. Tätä varten Ellun Kanat työskentelee näin haluttaessa yhteistyössä esimerkiksi Helsingin yliopiston kanssa, jossa yritysyhteistyön kautta voidaan yhteistyöhön saada mukaan alansa parhaita tutkijoita valottamaan, mitä alaa koskevassa tutkimuksessa tapahtuu.
Kolmanneksi panostamme nyt vahvasti myös tulevaisuusosaamisen tarjoamiseen, jonka uskomme datan, tiedon ja tutkimuksen lisäksi olevan äärettömän tärkeä osa sitä prosessia, jonka tuloksena syntyy kykyä nähdä tulevaisuuden mahdollisuuksia ja välttää kalkkunan kohtalo.
Menestyjät rakentavat haluamansa tulevaisuuden
Parhaassa tapauksessa ennakointi mahdollistaa jopa disruption paikan hahmottamisen yritykselle. Tällä hetkellä maailman menestyvimmät yritykset rakentavat itse haluamansa tulevaisuuden tekemällä asioita, joiden ne uskovat muuttavan maailmaa.
Hyviä esimerkkejä tällaisesta yrityksestä ovat esimerkiksi sähköautomerkki Tesla, aikanaan matkapuhelinmarkkinan ensin muuttanut Nokia ja tämän sen jälkeen ympäri kiepauttanut Apple.
Aina ei kuitenkaan tarvitse toimia jättimäisessä mittakaavassa.
Esimerkiksi meneillään oleva suomalainen kaurabuumi on osunut rakoon, jossa sekä ilmastonmuutoksen ja hyvinvoinnin trendit kohtaavat ja kuluttajat etsivät uusia vaihtoehtoja.
Kaurabuumi on osunut rakoon, jossa sekä ilmastonmuutoksen ja hyvinvoinnin trendit kohtaavat
Tulevaisuusajattelu antaakin meille datan ja tiedon hyödyntämisen jatkeeksi työkaluja luovuuteen ja askelmerkkejä kohti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Näistä syistä uskon, että tulevaisuuden konsultin työkalupakkiin kuuluvat myös tulevaisuustaidot.
Elina Kiiski-Kataja on Ellun Kanojen tutkimusjohtaja sekä Näkemys ja data -kasvualueen vetäjä. Hänellä on pitkä tausta strategisesta ennakoinnista ja megatrendeistä. Aiemmin hän on työskennellyt Sitran johtavana ennakointiasiantuntijana ja ollut tekemässä suuria kansallisia ja myös kansainvälisiä ennakointihankkeita.