Merkitys syntyy ihmisten välisestä yhteydestä – joka on nyt kortilla

Keskustelu ja vuoropuhelu eivät ole pois tehokkuudesta vaan itse asiassa sen edellytys, että haluamme rakentaa tulevaisuutta yhdessä. Jatkuvassa etätyössä huomaa, että vaikka onkin ihminen, joka ”nauttii omasta rauhasta”, on myös ihminen, joka saa virtaa ja energiaa muista ihmisistä.

Viikko sitten olin puhumassa seminaarissa. Kuten moni tilaisuus tänä vuonna, tämäkin järjestettiin niin sanottuna hybridinä eli siten, että puhujat kävivät puhumassa studiossa ja tilaisuus striimattiin jokaisen omalle läppärille kotiin, työpaikalle, mökille, kävelylenkille, missä nyt kukin sattui olemaan.

Studiossa paikalla kanssani olivat tilaisuuden järjestäjä, juontaja ja kuvaaja. Sekä tietysti kamerat, jotka korvasivat tässä tapauksessa ihmiset. Aloitin puheenvuoroni hyvin henkilökohtaisella tarinalla. Kuvaaja kuvasi, kaksi muuta “olivat kännykällä”. Katseeni hapuili katsetta, toista ihmistä. Edes jotakuta ihmistä! Etenin puheenvuorossani, mutta epävarmuus ja jonkinlainen häpeä valtasivat mielen. Ketään ei kiinnosta, mistä puhun… 

Todennäköisesti vielä katsojat omilla läppäreillään kävivät samalla läpi meilejään tai tekstailivat puolisolleen ostoslistaa. Tiedän tämän paitsi siitä, kuinka itse käyttäydyn samassa tilanteessa, että myös tilastoista, joita olen nähnyt tämän vuoden aikana eri etätilaisuuksista.

Ilman yhteyttä toiseen ihmiseen puhuminen tuntuu hölmöltä, turhalta ja merkityksettömältä.

Ilman yhteyttä toiseen ihmiseen puhuminen tuntuu hölmöltä, turhalta ja merkityksettömältä. Sama koskee työtä – ja elämää. Ajaessani kotiin tilaisuudesta puhuin tyttäreni kanssa puhelimessa ja totesin, että omalta osaltani tilaisuus meni perseelleen. En saanut enkä kokenut yhteyttä, sitä energiaa ja merkitystä, joka tulee toisista ihmisistä.

Ei riitä, että yritys tekee merkityksellisiä asioita

Etätyö on mahtava mahdollisuus jaksottaa työn tekemistä, rytmittää viikkoa ja manageroida sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden tarpeita. Etätyö mahdollistaa työmatkattoman keskiviikon, jolloin voi keskittyä johonkin asiaan kunnolla, kun työkaverit eivät ole vetämässä koko ajan hihasta. Jatkuvassa etätyössä sitten huomaakin, että itse asiassa keskeytyksissä työkaverit ovat olleet vain yksi osa – oma taipumus paeta vaikkapa sosiaaliseen mediaan vaikeaa tai ikävää tehtävää onkin oleellisempi. Jatkuvassa etätyössä huomaa, että vaikka onkin ihminen, joka ”nauttii omasta rauhasta”, on myös ihminen, joka saa virtaa ja energiaa muista ihmisistä.

Merkityksellisyyden tunne syntyy ihmisille tavalla tai toisella usein yhteydestä muihin – niin työssä kuin muussakin elämässä. Liian harva yritys pohtii ylipäänsä omaa merkitystä ja olemassaolon tarkoitusta. Mutta nekin, jotka ovat pohtineet sitä, jäävät usein abstraktille tasolle yksilön näkökulmasta.

Liian harva yritys pohtii ylipäänsä omaa merkitystä ja olemassaolon tarkoitusta.

Monelle työn merkitys syntyy huomatuksi tulemisen tunteesta yhteisessä tehtävässä tiimissä tai yrityksessä. Ei siis riitä, että kokee, että yritys tekee merkityksellisiä asioita, pitää myös kokea, että on itse siinä yhteisössä merkityksellinen.

Olen syksyn aikana haastatellut What’s The Point -podcastiini ihmisiä oman elämän, yleensä olemassaolon ja työn merkityksestä. Haastateltavat ovat olleet keskenään hyvin erilaisia ihmisiä aina nobelvoittajasta kirjailijaan, kapellimestarista psykologiin ja filosofista journalistiin. Merkityskin on löytynyt erilaisista asioista: vapaudesta, auttamisesta, hengellisestä polusta, kuuntelusta, maailman selittämisestä, kehittymisestä, radikaalista avoimuudesta, taiteellisen ilmaisun vapaudesta, paremmasta ajattelusta, ihmisen ymmärtämisestä ja uteliaisuudesta. On kuitenkin yksi asia, joka yhdistää näitä kaikkia haastateltavia: yhteys muihin.

Yhteyden puute on iso asia

Suhde muihin on oleellinen merkitystä luova asia. Kirjailija hakee yhteyttä muihin kirjoittamalla, journalisti selittää maailmaa niin meille muille kuin itselleen, kenkäsuunnittelija on vapaa visioimaan, mutta tekee sen yhtä aikaa itselleen kuin meillekin.

Arvostuksella ja tykkäämisellä on iso merkitys.  Merkitys liittyy omaan paikkaan, siihen, että olemme merkityksellisiä tai arvostettuja jollekin – ihmiselle, ryhmälle tai asialle. Parhaimmillaan yhteisössä (oli se sitten perhe, kaveripiiri, työpaikka tai yhteiskunta) merkitys syntyy siitä, että jokainen tavoittelee oman osaamisensa ja missionsa kautta merkitystä siten, että samalla rakennetaan jotain yhteistä. Ollaan arvostettu osa sitä yhteistä.

Kun olemme enemmän tai vähemmän työssä nyt etämoodissa, tietokoneittemme takana, ja usein vielä ilman ”kasvoja”, on vaikea saada yhteyttä toisiin. On helppo ajatella, että kyse on pienestä jutusta: kyllä tästä selvitään ja on tässä vaikeampaakin ollut. Mutta onko? Jos merkityksellisyys syntyy ihmisten yhteydestä toiseen, kyse on itse asiassa isosta asiasta. 

Kysymys on ihmisen perustarpeesta ja halusit tai et, olet edelleen se sama ihminen, joka janoaa arvostusta ja nähdyksi tulemista.

Suurin osa meistä muistaa, kuinka lapsena teki päiväkodissa vaikkapa äitienpäivälahjaa. Askarteli korttia, laittoi siihen glitteriä ja piirsi värikynillä kuvaa äidistä. Voi olla, että kylkiäiseksi vielä tehtiin jokin lahja, vessapaperirullasta vaikkapa. Mutta sitäkin paremmin muistamme sen, kun annoimme itse tekemämme lahjan äidille. Kuinka äiti kehui sen olevan ehkä paras lahja koskaan. Olemme kiikuttaneet piirustuksia, askarteluja ja tehneet erilaisia temppuja saadaksemme kehuja. Kysymys on ihmisen perustarpeesta ja halusit tai et, olet edelleen se sama ihminen, joka janoaa arvostusta ja nähdyksi tulemista.

Yhdessä perusasiassa ihminen ei ole muuttunut

Arvostetaanko minua? Kuulunko joukkoon? Palkitaanko minua reilusti? Ihmisen perustarve on tulla nähdyksi ja arvostetuksi vertaisten joukossa. Ihmisten ulkoaohjautumisen tasoissa on eroja, mutta jokainen meistä saa merkitystä sosiaalisten suhteiden kautta. 

Jos vuosi 2020 onkin ollut pitkäpiinainen vuosi, on se myös ollut opettavainen. Jotta muutoksessa yritys tai yhteisö voi onnistua, on hyvä muistaa, että yhdessä perusasiassa ihminen ei ole muuttunut. Sillä on väliä, että näemme toisemme. Keskustelu ja vuoropuhelu eivät ole pois tehokkuudesta vaan itse asiassa sen edellytys, että haluamme rakentaa tulevaisuutta yhdessä. Vuoropuhelusta ja arvostusta osoittavasta palautteesta syntyy muutosvoimaa.

Podcast What’s The Point – keskusteluja merkityksestä löytyy täältä: https://open.spotify.com/show/5Rn5WN1jnonEt6aCuwOMjv