Meidän täytyy muistaa mennyt, jos haluamme ymmärtää tulevaa

Vuosi 2010 ei vaikuta olevan kovin kaukana takana, mutta 2030 kuulostaa mielikuvitusmaailmalta. Mitä kymmenessä vuodessa on tapahtunut ja minne olemme matkalla?

Tulevaisuus näyttää aina olevan paljon kauempana kuin menneisyys. Vaikka eiliseen ja huomiseen on yhtä pitkä matka, tuntuu eilinen olevan lähempänä. Se johtuu siitä, että tiedämme, mitä menneisyydessä tapahtui. Tulevaisuus taas on verhon takana, se tuntuu käsittämättömältä ja arvaamattomalta. Tuudittaudumme mielellämme nykyhetkeen ja kuvittelemme, että se kestää ikuisesti.

Meillä ihmisillä on kuitenkin myös valtava palo nähdä huomiseen jo tänään. Tieteiskirjallisuus on vuosisatojen aikana kutitellut kollektiivista mielikuvitustamme ja tarjonnut ikkunoita mahdollisiin maailmoihin. Kuvittelu myös muokkaa tulevaisuutta. Se, minkä uskomme mahdolliseksi, toteutuu todennäköisemmin kuin se, mitä emme edes tule ajatelleeksi. Kuvittelu avaa mahdollisuudelle oven. Jotta voimme kuvitella tulevaa, meidän täytyy kuitenkin muistaa mennyt. Nykyhetki ei elä tyhjiössä. Se on jatkuvasti elävä ja muuttuva liukuma, aina osa mennyttä ja tulevaa.

Kuvittelu myös muokkaa tulevaisuutta

Uuden vuosikymmenen taitteessa on hyvä hetki katsoa sekä eteen- että taaksepäin. Vaikka vuosiluvut ovat teennäinen tapa hahmottaa paikkaamme historiassa, antavat ne jotain konkretiaa ajan kulun seuraamiseen. Vuosi 2010 ei vaikuta olevan kovin kaukana takana, mutta 2030 kuulostaa mielikuvitusmaailmalta. Mitä kymmenessä vuodessa on tapahtunut ja minne olemme matkalla?

Teknologinen kehitys ja ilmastokriisi muuttivat maailman…

Kymmenen vuotta sitten Barack Obama aloitti toisen vuotensa Yhdysvaltain presidenttinä. Suomen eduskunnan puhemiehenä toimi Sauli Niinistö ja presidenttinä Tarja Halonen. Ensimmäinen iPad julkaistiin ja Instagram avattiin. Spotifyn beta-vaihe oli käytössä, mutta Netflixin tuloon oli vielä neljä vuotta. Nokian toimitusjohtajaksi nousi Stephen Elop, Wikileaks vuosi julkisuuteen yli 90 000 Yhdysvaltojen sisäistä raporttia, ja Olkiluodon ydinvoimala sai rakennusluvan. Yhteiskunnallisella tasolla tapahtuneet muutokset ovat valtavia. Vuoden 2010 maailma näyttää nykyhetkestä käsin katsottuna viattomalta pikkulapselta, joka ei vielä tiedä mikä siihen osuu. 

Yhteiskunnan ja politiikan lisäksi arkemme on mullistunut. Vuonna 2010 Nokia julkaisi 23 matkapuhelinmallia. Niistä kosketusnäytöllisiä ja ilman numeronäppäimistöä oli vain viisi. Matkoilla musiikkia kuunneltiin mp3-soittimelta (jolle musiikki piti erikseen ladata) ja valokuvausta varten kannettiin mukana digikameroita. Nykyään puhelimilla tehdään kaikki. Kirjoitamme pitkiä tekstejä, osallistumme aktiivisesti politiikan ja uutisten kommentointiin, maksamme ostoksemme ja kuvaamme kaiken ympärillämme. Olemme aktiivisesti mieltä kaikesta ja kerromme mielipiteet kaikille, haluttiin niitä kuulla tai ei. Kirjat, musiikki ja elokuvat löytyvät taskusta suoratoistona. Vuonna 2010 olisi tuntunut älyttömältä väittää, että suuri osa niin töistämme kuin vapaa-ajastamme hoituu yhdellä laitteella. Nyt on mahdoton kuvitella tulevaisuutta, jossa palaisimme useiden eri laitteiden käyttäjiksi. Pidämme itsestäänselvyytenä, että puhelimien kehitys vain jatkuu.

On mahdoton kuvitella tulevaisuutta, jossa palaisimme useiden eri laitteiden käyttäjiksi

Teknologisen kehityksen lisäksi maailman on muuttanut ilmastokriisi. Yhdessä ne ovat saaneet aikaan sen, että elintarviketeollisuuden yli on pyyhkinyt vegebuumi. Vuonna 2010 ruokakaupasta sai kyllä jo muutamia kasvimaitoja ja soijarouhetta ilman ennakkotilausta, mutta kaikki kasvisinnovaatiot Nyhtökaurasta vihiksiin odottivat vielä esiinmarssiaan. Nyt kasvisruoan valinta on valtavirtaa ja ruokalähetit pyöräilevät vegelounaita työpaikoillemme. Ilmastokriisi sanelee päivittäisiä valintojamme. Valitessamme ruokaamme mietimme sen laajempia vaikutuksia, laskemme elintarvikkeiden hiilijalanjälkiä ja pyrimme kestävämpiin ratkaisuihin niin ruoassa, asumisessa kuin liikkumisessakin. Ilmastokriisi on muuttanut myös poliittisen keskustelun ja yritystoiminnan painopisteen. Yksikään poliitikko tai bisnes ei voi enää olla ottamatta kantaa ilmastokysymyksiin.

…ja ne tulevat olemaan seuraavan vuosikymmenen avaintekijät

Viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtui valtavasti, vaikka emme sitä osanneet odottaa. Millä mielellä siis tästä eteenpäin?

Tulevaisuus on yhä vahvemmin sidoksissa nykyhetkeen. Tulevaisuutta määrittää yhä enemmän sekä ihmisten että planeetan kantokyky. Nyt meneillään oleva teknologinen kehitys ja ilmastokriisi sanelevat myös sen, millaista elämää elämme kymmenen vuoden kuluttua. Tulevaisuutta ei ole peruttu. Huominen kuitenkin riippuu yhä enemmän siitä, mitä teemme tänään. Ei ole enää olemassa vain nykyhetken ongelmia.

Kaikkea tulevaisuuskuvastoa värittää nyt ilmastokriisi ja se, miten ratkaisemme sen

Kaikkea tulevaisuuskuvastoa värittää nyt ilmastokriisi ja se, miten ratkaisemme sen. Ilmaston lämpeneminen on välttämätöntä pysäyttää 1,5 asteeseen. Se tarkoittaa sitä, että vuoteen 2030 mennessä suomalaisten on vähennettävä päästöjään 60–70 prosenttia. Tätä muutosta ei saada aikaan vain roskia lajittelemalla ja lamppuja vaihtamalla. Nyt mitataan se, kuinka valmiita olemme muuttumaan.

Vaikka tulevaisuuden ajattelu ilmastokriisin maailmassa voi olla ahdistavaa, meidän täytyy pitää horisontti jatkuvasti näkyvissämme. Nyt alkaneen vuosikymmenen aikana teemme ne teot, joiden mukaan määräytyy se, kuinka kovaa ja minne ilmastokriisi osuu. Moni nyt itsestäänselvältä vaikuttava asia tulee näyttämään aivan toisenlaiselta vuosikymmenen kuluttua. 

Tulevaisuuteen ei kannata suunnata sokkona tai yksin. Reseptejä muutokseen on tarjolla. Seuraavaa vuosikymmentä tulee määrittämään ennen kaikkea se, kuinka kykeneviä olemme muuttumaan. Tulevaisuutta ei ole vielä kirjoitettu, mutta kynä on laskettu uudelle sivulle.