Lyhyt oppimäärä asiantuntijan sosiaaliseen mediaan
Siinä missä me boomerit ja vanhemmat millenniaalit rakennamme asiantuntijabrändiämme itsestäänselvästi LinkedInissä ja Twitterissä, kokevat nuoremmat TikTokin ja Instagramin kaltaiset nopean kuvan ja videon alustat toimivammiksi ja itselleen omimmaksi. Myös ammatillisessa mielessä.
Puhuimme sosiaalisen median sukupolvikokemuksista jo pandemian alkuaikoina, ja nämä sukupolvikokemukset tulevat muuttamaan myös ammatillisesti käytettävän sosiaalisen median kenttää merkittävästi.
Sukupolvi Z (noin vuosina 1997–2009 syntyneet) on ensimmäinen kokonainen sukupolvi, joka on kasvanut teknologian ohjaamassa maailmassa. He ovat tottuneet nopeaan ja visuaaliseen kommunikaatioon, ja siksi asiantuntijaprofiilin mediat eivät toimintalogiikaltaan istu heidän ajatusmaailmaansa.
Me Ellun Kanoilla pidämme paljon valmennuksia näkemysjohtajuudesta ja vaikuttavasta asiantuntijuudesta. Käytännössä niissä kaikissa keskitytään nykyisellään joko LinkedIniin tai Twitteriin tai molempiin, muiden kanavien jäädessä sivurooliin. Tämä on nykytilanteen ja nykyisten näkemysjohtajien sosiaalisen median käytön kannalta relevanttia, mutta tulevaisuuskyvykkyyden kannalta näkemysjohtajiksi halajavien kannattaisi tutustua muidenkin kanavien mahdollisuuksiin.
Katsotaan kuitenkin ensin niitä perinteisiä ammatillisesti käytettäviä sosiaalisen median kanavia. Mitä Linkkarille ja Twitterille kuuluu, ja mitä niissä niissä voi odottaa tapahtuvan?
Linkkari ja Twitter pelaavat keski-ikäisten ehdoilla, minkä huomaa siitä, että kuluneen syksyn aikana sekä Twitter että LinkedIn ovat poistaneet Fleet- ja Stories-ominaisuutensa. Tarinavideot taisivat monesta asiantuntijasta tuntua liian nuorisolaiselta.
Suomalaisten käyttäjien määrä viikkotasolla 2021: 700 000*
Suhtautuminen LinkedInin käyttöön on varsin kaksijakoista, osa rakastaa, osa ärsyyntyy ylenpalttisesta itsensäbrändäämisestä ja sosiaalisesta myymisestä. Linkkarissa keskustelun sävy on lähtökohtaisesti kannustava, minkä vuoksi monet uskaltavat näyttää siellä haavoittuvaisuuttaan.
Osa käyttää kanavaa tiukan asiallisesti, jakaen tiukasti työhönsä liittyviä linkkejä, muistuttaen henkilökohtaisten asioiden kuuluvan Facebookiin. Toiset taas tulkitsevat ammattikytköksen laajemmin ja jakavat hyvinkin henkilökohtaisia kokemuksia burnoutistaan ja kertovat miten tämä henkilökohtainen kokemus on vienyt heitä eteenpäin työntekijänä tai asiantuntijana.
Samoin vaihtelee suhtautuminen LinkedInin profiiliotsikkoon – eli siihen osioon, jossa kerrot mitä teet. Puristinen koulukunta kannattaa informatiivisuutta ja yksinkertaisuutta (kuten allekirjoittaneen Senior Advisor | Digital Communications at Ellun Kanat) ja toiset haluavat kertoa enemmän osaamisestaan ja kiinnostuksen kohteistaan (kuten samantyyppisellä työnkuvalla olevan kollegani Senior Advisor at Ellun Kanat Change Agency / Strategic Thinker / Communications True Believer / Business Driven Professional / Seer of Opportunities / Always Eager to Learn / Experienced Coach and Trainer).
Ennustan, että tulevaisuudessa tämä kahtiajako tulee korostumaan, mutta entistä enemmän näkyvyyttä ja huomiota tulee samaan pehmeämpi ja henkilökohtainen lähestyminen työelämään ja ammatilliseen kehittymiseen. Tätä tukee LinkedInin algoritmin toimintalogiikka, joka nostaa uutisvirtaan julkaisuja, jotka herättävät paljon kommentteja ja keskustelua.
Kiinnostavaa Linkkarissa on muuten myös se, että postauksissa suositaan nykyisin paljon blogimaista, pitkää tekstiformaattia, koska palvelun algoritmi hyljeksii ulospäin ohjaavia linkkejä.
Suomalaisten käyttäjien määrä viikkotasolla 2021: 1 miljoona*
Monet Twitterin käyttäjät puhkuvat väsymystään kanavan jatkuvaan negatiivisuuteen, trollaamiseen ja nillitykseen. Silti se lienee edelleen eniten käytetty asiantuntijan sosiaalinen kanava ainakin Suomessa.
Twitter pitää pintansa, koska parhaimmillaan sen vaikuttavuus on aivan omaa luokkaansa muihin sosiaalisen median kanaviin verrattuna. Negatiivisuuden ja maalittamisen lisäksi Twitterissä käydään myös kiinnostavia ja rakentavia keskusteluja, mutta hankalinta monille tuntuu kuitenkin olevan löytää sieltä oma paikkansa.
Kuten LinkedInissä, myös Twitterissä käyttötavat polarisoituvat: Twitterissäkin on joukko käyttäjiä, jotka yrittävät aktiivisesti omalla toiminnallaan tehdä alustasta mukavamman paikan kaikille.
Twitter vaatii asiantuntijaksi haluavalta käyttäjältään paljon. Esimerkkejä positiivista tavoista kehittää presenssiään on rakentavan keskustelukulttuurin muodostaminen (Pekka Sauri), kapybara-kuvien jakaminen tai positiiviset ja kannustavat twiitit (Annukka Meronen).
Audion kulutus on melkeinpä räjähtänyt käsiin viime vuosina ja myös Twitter pyrki mukaan tähän trendiin alkuvuodesta trendanneen Clubhousen vanavedessä Spaces-ominaisuudellaan. Yksi Twitterin mahdollisuuksista uudistua voisikin olla audiossa, joskin juuri nyt näyttää siltä, että Clubhouse-huuma oli vain ohimenevä villitys, ja Spacesin tulevaisuus saattaakin olla sama kuin Fleetillä.
Sosiaalisen median valmennuksissamme iso osa osallistujista kokee, että LinkedIn on heille Twitteriä mieluisampi ja helpompi kanava lähteä rakentamaan asiantuntijuutta, koska siellä ei tarvitse pelätä somemyrskyn silmään joutumista ja koska Linkkarin ilmapiiri koetaan yleisesti Twitteriä turvallisemmaksi. Twitterin tulevaisuuden kannalta olennaista on, missä määrin vihapuhe ja trollaus pääsevät rehottamaan kanavassa ja missä määrin asiallinen keskusteluilmapiiri saa valtaa. Tämä vastuu ei ole yksinomaan käyttäjillä, uskon että myös Twitterin on otettava entistä enemmän kantaa alustallaan tapahtuviin asioihin.
Kurkataanpa sitten “uuteen” maailmaan. Liikkuva kuva, nopeus ja uudenlainen tapa tuottaa sisältöä Instagramissa ja TikTokissa. Mutta mikä juttu ammatillisesti?
Suomalaisten käyttäjien määrä viikkotasolla 2021: 2 miljoonaa*
Instagram alkaa olla enemmän jo meidän keski-ikäisten temmellysalusta, mutta lisään sen silti “uusien” asiantuntijan sosiaalisen median kanavien listaan, koska sitä ei ole tyypillisesti mielletty asiantuntijakanavaksi. Muutos on kuitenkin jo näkyvissä kiinteistönvälityksen saralla. Ja Instagramia ammatillisesti käyttävät ovat keskimäärin nuorempia kuin Twitterin henkilöbrändääjät.
Helposti tulee ajateltua, että Instagramia oman osaamisensa ja ammatinharjoittamisensa esiintuomiseen käyttävät vain sosiaalisen media vaikuttajat. Tulevaisuuden työelämä näyttää hyvin erilaiselta kuin ennen ja nuorten suhtautuminen työhön on erilaista. Työn pitää olla merkityksellistä, työelämässä vaaditaan aiempaa enemmän yrittäjämäisyyttä jne. (esim. Nuorisobarometri 2019).
Kun tähän yhdistetään ns. somenatiivius, on lopputuloksena se, että omissa sosiaalisen median kanavissa käsitellään laaja-alaisesti asioita, jotka edustavat itselle tärkeitä arvoja, työelämää sekä harrastuksia ja vapaa-aikaa. Ja voilà, Instagramista on tullut ammattisomekanava melkein huomaamatta!
Erinomainen esimerkki Instagramin asiantuntijakäytöstä on kollegani Suvi, joka tuottaa kanavaan säännöllisesti vahvasti arvopohjaista, asiantuntijuutta tukevaa sisältöä ja käyttää Instagramia blogimaisena alustana.
TikTok
Suomalaisten käyttäjien määrä viikkotasolla 2021: 400 000*
Jos Instagramin keski-ikäistyvän millenniaaliyleisön keskuudessa on havaittavissa uudenlaista suhtautumista ammatti-identiteetistä kommunikointiin, on TikTokin käyttäjäkunta suurimmaksi osaksi juuri Z-sukupolvea, joille kommunikaatio on aina ollut nopeita video- tai audioklippejä.
TikTok on jo Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa ohittanut YouTuben katseluajoissa, toisin sanoen käyttäjät katsovat TikTok-videoita yksittäisellä käyttökerralla pidempään kuin YouTube-videoita. Tämä kertoo paljon TikTokin algoritmin toimivuudesta, eli palvelu osaa uudenlaisella tavalla suositella käyttäjille videoita, jotka saavat heidät koukuttumaan. Tässä voi olla mahdollisuus myös itseään brändääville asiantuntijoille, mutta se vaatii jossain määrin TikTokin muista kanavista poikkeavan toimintalogiikan tuntemista. Esimerkiksi julkkiskokki Gordon Ramsay on innostanut tiktokkaajia ottamalla haltuun TikTokin reaktiovideot käyttäjien postaamiin #ramsayreacts-videoihin.
TikTokista löytyy jo esimerkkejä monien alojen (pääosin nuorista) osaajista jotka rakentavat asiantuntijuuttaan tai jakavat osaamistaan tiktokien muodossa. Esimerkiksi siivousvinkkejä videoillaan jakavaa Auri Kanasta on veikkailtu Suomen seuraavaksi suureksi maailmantähdeksi. Parhaita vinkkejä excelin käyttöön löytyy puolestaan miss.excelin profiilista.
TikTokissa ja muissa tulevaisuuden kanavissa on taivas rajana mielikuvitukselle. Asiantuntijuutta rakennetaan jo lähivuosina tavoilla, jotka tuntuvat monille nykypäivän näkemysjohtajista vierailta.
Apua, mitä tästä kaikesta nyt sitten pitäisi jäädä mieleen?
Olipa valitsemasi kanava ammatillisen asiantuntijabrändisi rakentamiseen mikä tahansa, tärkein neuvoni valmennuksissa ja sparrauksissa on aina: stay true to yourself. Merkityksen kokemus tai sen puute näkyy ulospäin. Eli älä yritä olla jotain muuta kuin mitä olet, tuo avoimesti esiin omaa osaamistasi ja persoonaasi (muista asettaa itsellesi soveltuvat rajat) ja luo itsellesi luonteva tapa olla läsnä sosiaalisessa mediassa ammattilaisena.
Valitse ne kanavat joissa haluat toimia, ja panosta niihin. Sama sisältö ei vaan toimi eri kanavissa, koska palveluiden käyttäjäkunnat, toimintalogiikat ja algoritmit poikkeavat toisistaan.
Kiinnostaako vaikuttava asiantuntijuus tai näkemysjohtajuus uusilla tai perinteisillä keinoin? Ota yhteyttä Elluun: ellu@ellunkanat.fi
*Sosiaalisen median palveluiden käyttäjädata perustuu Harto Pöngän koosteeseen huhtikuulta 2021.
