Kuka pelkää Valavuorta?

Näköjään aika moni.

Aleksi Valavuori ihmisenä ei ehkä pelota. Valavuoren kohtalo sitäkin enemmän. Aktiivinen yli 100.000 seuraajaa Twitterissä kerännyt Valavuori innostui ”vitsailemaan” Twitterissä arasta aiheesta. Seksuaalivähemmistöjä halventavat twiitit johtivat potkuihin Espoo United-joukkueen General Managerin hommista.

Kuuleman mukaan moni yritys on nopeasti suitsinut sosiaalisen median läsnäoloaan Valavuori-skandaalin jälkeen ja moni toimari tutisee pöksyissään: mitä jos minulle käy kuin Valavuorelle?

Yle haastatteli lauantaina Kasvokkain-sarjassaan maineenhallinnan asiantuntijaa, professori Pekka Aulaa liittyen yritysten viestintään. Artikkelissa käsitellään viestintää, jälleen kerran, lähes pelkästään riskien näkökulmasta. Tämä toki ei ole vain Aulan syy, sävy on osa Valavuori-skandaalin jälkeistä keskusteluilmapiiriä ja toimittaja on tehnyt viitekehyksen: parempi kai tässä on varoa kuin ajatella viestintää isona mahdollisuutena liiketoiminnan vauhdittamiseen.

Valavuori pelottaa ja Valavuorella pelotellaan.

Yrityksen viestinnässä oleellista on käyttää kaikki mahdollisuudet kommunikaatioon ja dialogiin.

Yksi, mutta vain yksi, niistä on toimitusjohtaja. Aula puhuu toimitusjohtajan viestinnän osalta ”toimitusjohtajaskandaalista”. Tällä viitataan juuri Valavuori-tyyppiseen tapaukseen. Toimitusjohtaja (tai joku muu näkyvä yrityksen edustaja) on valjastettu yrityksen viestintään ja tässä roolissaan mokaa. Sanoo jotakin sopimatonta, reagoi väärin, valehtelee tai muutoin käyttää kommunikaatiovaltaansa yritykselle haitallisesti. Aulan mukaan asiaa on tutkittu paljon ja voidaan sanoa, että yritykseltä menee viisi vuotta toipua tällaisesta. Rohkenen olla tutkimuksista huolimatta eri mieltä. Yrityksen maine on monipiippuinen juttu ja toivottavasti ei yhden kortin varassa. Mokat ovat eri tasoisia, joten viisi vuotta ei voi olla mikään keskimääräinen sääntö. Aula siis pelottelee Valavuorella.

Edelman Trustin vuosittaisessa luottamusbarometrissa luottamus yrityksiin on hienoisessa nousussa. Suuri osa tätä luottamuksen nousua, jota myös voidaan kutsua mainepääomaksi, liittyy kommunikaatioon. Siihen, että yritys ja sen johto osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ihmiset luottavat yritysten kykyyn ratkoa isoja globaaleja ongelmia enemmän kuin poliitikkoihin. Tämä asema on saavutettu tekemällä asioita vastuullisemmin ja kommunikoimalla ihmisten kanssa.

Parhaat yritykset eivät hallitse olemassa olevaa haaleata mainettaan vaan rakentavat sitä aktiivisesti teoilla ja dialogilla.

Tutkimuksen kautta viestinnän tarkastelu keskittyy usein maineen teoreettiseen merkitykseen ja sen menettämisen riskiin. Jos tähän mantraan uskoo, saattaa olla, että yritys ei uskallakaan aktiivisesti rakentaa mainettaan. Sen sijaan että kommunikatiivisessa maailmassa rakennettaisiin aktiivisen viestinnän avulla kiinnostavaa mainetta, pyritään välttämään virheitä. Pelätään. Pelko ei kuitenkaan saa aikaan kasvua. Käpertyminen kommunikatiivisen maailman keskellä ei saa aikaan luottamusta. Ilman kommunikaatiota ja huomiota ei yrityksellä oikeastaan ole mainetta lainkaan.

Valavuorta ei kannata pelätä. Eikä Valavuoren kohtaloakaan. Valavuori on käyttänyt ja varmasti käyttää jatkossakin, kommunikaatiovaltaansa niin itsensä kuin edustamansa organisaation eduksi. Moka oli iso, se oli läpinäkyvässä maailmassa myös julkinen. Espoo United tässä tilanteessa ei vain hallinnut olemassa olevaa vaan rakensi aktiivisella teolla omaa mainettaan.

Älä pelkää Valavuorta. Opi siitä.

Yhdessä asiassa Aula on oikeassa: ”Aikaansa seuraavan ihmisen pitää olla sen verran valistunut ja sivistynyt, että osaa käyttäytyä, ei sen kummempaa.” Tämä jättää tilaa vielä moneen kiinnostavaan tapaan rakentaa mainetta vuoropuhelussa ihmisten kanssa. Sosiaalisen median läsnäoloa ei kuitenkaan kannata yrityksissä suitsia, päinvastoin. Kuten Gary Vaynerchuk totesi Nordic Business Forumissa: on tyhmää olla käyttämättä kanavaa, joka mahdollistaa yrityksen menestyksen.