Kuka päättää keskikaljasta?

Alkuviikosta leimahtanut keppana-gate on erinomainen esimerkki siitä, mikä on muuttunut vaikuttajaviestinnässä. Keskioluen tärkeydestä vaaliteemana voidaan olla montaa mieltä, itse asiasta voidaan olla montaa mieltä, mutta yksi asia tuli taas selväksi: meistä kaikista on tullut vaikuttajia. Miten niin?

1) Äänestämällä voi vaikuttaa?

Perinteisesti tavallisen äänestäjän vaikutusmahdollisuudet on voitu käyttää neljän vuoden välein. Jokainen äänioikeutettu saa mahdollisuuden linjata isoja ja pieniä asioita äänestämällä itselleen mieluista ihmistä ja puoluesuuntaa. Sitten vain pidetään sormia ristissä neljä vuotta ja toivotaan parasta? Ehkä ihan niin lohduton tilanne ei ole kuitenkaan ollut: onhan meillä mielipideosastot ja sähköposti edustajallemme tupailloista puhumattakaan… Väitän, että varsinaista vaikuttamista ei ole kauheasti tapahtunut. Puolue on päättänyt. Hallitus-oppositioasema ratkaissut.

2) Puolue päättää…

Nyt tilanne on toinen. Kun media nostaa esiin keskustan kannan keskioluen myynnin siirtämisestä Alkoon, puolueet ilakoivat asialla. ”Jos keskusta olisi pääministeripuolue, se päättäisi tällaista”. Olisiko niin, että ohjelmien kirjoittamisen huumassa puolueilta – niin keskustalta kuin muiltakin – pääsi unohtumaan, että itse asiassa ME päätämme keskioluen kohtalosta. Kyllä, vaalitkin ovat lähellä, mutta väitän, että me vaikutamme nykyään jo paljon suoremmin. Kävihän tässäkin niin, että puolueen puheenjohtajan piti tulla kertomaan meille, että keskusta ei pidä tästä tavoitteestaan kiinni – eli tekee sittenkin kuten ”kansa” haluaa.

3) Kyllä kansa tietää!

Meillä on suorempi mahdollisuus vaikuttaa kuin koskaan ennen. Jos on tarpeeksi sinnikäs ja ahkera, voi yhdessä yössä ajankohtaisen aiheen ympärille koota Facebook-ryhmän, jolla on nopeasti 10 000 jäsentä ja valtava mielenilmaus on valmis. Juu, ei kukaan enää eduskuntatalon portaille lähde palelemaan, mutta ei tarvitsekaan. Sosiaalisessa mediassa saa helposti ansaittua näkyvyyttä ja vaikuttavuutta ja sieltä nostetaan juttuja perinteiseenkin mediaan. Mitä isompi hulabaloo jostain asiasta syntyy, sitä pelokkaammiksi vaikuttajat ja varsinaiset päättäjät tulevat: onhan kansansuosio kuitenkin päätöksenteko- ja gallupvaluuttaa politiikan maailmassa. Syntyy ilmiö. Oli se sitten todellinen tai ei, vastasi se sitten kansan enemmistön ääntä tai ei, sillä on vaikutusta päätöksiin.

4) Suora vaikutusmahdollisuus muuttaa päätöksiä

Parhaimmat vaikuttajaviestinnän tulokset on saatu silloin kun on vaikutettu päättäjiin suuren yleisön kautta. Tehy:n vuoden 2007 Tahdon asia -kampanja, jossa tartuttiin taitavasti olemassa olevaan mahdollisuuteen, vaikkapa tästä esimerkkinä, SYL:in kampanja opintotuen sitomisesta indeksiin viime vaalien alla toisena. Huonoimmat tulokset on saatu silloin kun on pyritty vaikuttamaan vain päättäjiin, old school -menetelmällä: Kyllä poliittinen/puolueen/kaupungin johto tai mun/mun toimarin/mun serkun kaverit tän on luvanneet hoitaa). Esimerkkinä tästä vaikkapa Guggenheimin ensimmäinen yritys.

Vaikuttajaviestintää ei voi enää tehdä siten, että pyritään tapaamaan kabineteissa vaikuttajia. Vaikuttajaviestintää ei enää voi tehdä niinkään, että hengaillaan samanmielisten kanssa metsästysreissulla. Ei vaikuttajaviestintä tehoa niinkään, että kartoitetaan päättäjien kantoja asioihin. Siinä voi nimittäin käydä niin, että kartoitus on vanha jo valmistuessaan. Sillä aikaa kun vaikuttajaviestintää tekevä on käynyt kaffella päättäjien kanssa ja hakannut kannat exceliinsä, ilmapiiri onkin täydellisesti muuttunut. Ja niin on päättäjän kantakin.

5) Kannattaa vaikuttaa vaikuttajaan

Ainoa tapa tehdä vaikuttavaa vaikuttajaviestintää on tehdä sitä fiksusti vaikuttamalla suureen yleisöön, joka on niitä oikeita päätöksentekijöitä. Ja se on hyvä se. Silloin vaikuttajaviestintä on viestintää, ei mitään piilotettua sala-agendaa.

Twiitti: Keppanakohu osoitti miten #politiikka ja #viestintä ovat muuttuneet: meistä kaikista on tullut vaikuttajia.
Twiitti: Kirsi Piha @sokeakana: Ainoa tapa tehdä vaikuttavaa vaikuttajaviestintää on tehdä sitä vaikuttamalla suureen yleisöön.
Twiitti: #Olutgate on esimerkki siitä, kuinka tehokkain vaikuttaminen on avointa ja ottaa yleisön mukaan.

Seuraa @vaalit2015 Twitterissä matkalla kohti eduskuntavaaleja.
Seuraa @sokeakana Twitterissä ja kuulet viestinnän uusista tuulista.
Seuraa meitä LinkedInissä ja kerromme sinulle työmahdollisuuksista sekä viestinnän ja työelämän uutisista.
Tykkää Ellun Kanoista Facebookissa ja tiedät aina mitä toimistollemme kuuluu