Kuinka saada kivat työkaverit?
Kun työilmapiiristä puhutaan, puhutaan usein siitä mitä työnantaja tekee tai ei tee. Ja se on toki tärkeä aihe. Kun kuitenkin puhutaan yrityksen kulttuurista, siitä onko siellä kiva olla töissä, pitäisi katse useammin suunnata myös työntekijöihin. Työnantaja voi luoda puitteet ja tehdä paljon. Fiilis tulee kuitenkin siitä, miten ihmiset keskenään toimivat. Pelkät hienot puitteet eivät tuo sitä tunnetta, että on kiva mennä maanantaina töihin. Sen sijaan se kenen kanssa maanantaisin työpaikalle tulee, vaikuttaa eniten.
Eräästä työpaikasta aikoinaan lähtiessäni päätin, että en enää tee paskapäiden kanssa hommia. En halua sellaisia työkavereita, jotka eivät puhalla yhteiseen hiileen, jotka pelaavat omia asemiaan yhteisten tavoitteiden kustannuksella ja jotka eivät osaa oikeasti pitää hauskaa keskenään. Sanotaan, että työkavereita ei voi valita, mutta itse asiassa voi. Siihen on 5 tapaa.
1. Työskentele yksin. Näin itsekin alussa tein. Yhden naisen yritys pystyyn, hommia keittiössä. Toki siinä joutuu yhteistyössä monenkin ihmisen kanssa tekemään asioita, mutta aika hyvin pystyy valitsemaan yhteistyökumppaninsa silti. Yksin on toki aina laadukasta seuraa itselleen, eikä tule turhia riitoja työpaikalla.
2. Yrityksen perustaminen. Jos perustaa itse yrityksen, voi myös itse päättää keitä sinne ottaa töihin. Tämänkin tein. Kun keittiö alkoi v*****aa, siirryin pieneen toimitilaan, ja eikun palkkaamaan ihmisiä töihin. Muutaman ihmisen yhteisö on yleensä tiivis ja samanmielinen, yhteen hiileen puhalletaan ja juhliminenkin alkaa olla kivempaa kun ei tarvitse yksin ottaa skumppaa.
3. Hakeudu työelämässä sellaiseen asemaan, jossa rekrytoit. Esimiehenä pääset rekrytoinnin ihanaan maailmaan. Vertailet ihmisten osaamista, pidät haastatteluja ja mietit kuka sopii joukkoon, kenen kanssa on hyvä tehdä töitä. Tässä asemassa on sama vaara kuin kakkosessa. Saatat ryhtyä monistamaan itseäsi. Rekrytoit ehkä huomaamattasi ihmisiä, joilla on samanlainen rytmi kuin sinulla, jotka suhtautuvat työhön samalla tavalla kuin sinä, ihmisiä, joiden kanssa hengailet mieluusti työajan ulkopuolellakin. Ongelma on se, että siitä ei tule työyhteisö, joka on monipuolinen ja iso osa sitä, että on kiva työporukka onkin itse asiassa se, että ihmiset ovat niin erilaisia.
4. Sitten vähän vaativampiin asioihin. Mitä jos olisit itse ratissa etkä takapenkillä neuvomassa? Ai siis mitä? Mehän puhuimme nyt siitä kuinka minä SAAN hyviä työkavereita, ei siitä, kuinka MINÄ olen hyvä työkaveri. Vai mistä me puhuimmekaan? Jep. Mitä jos omalla asenteella on isompi merkitys kuin luuletkaan. Mieti itse millaisista tyypeistä tykkäät työpaikalla? Niistä, jotka valittavat ja narisevat kuinka vaikeaa (ja ikävää) kaikki on vai niistä, jotka pyrkivät ratkaisemaan asioita? Näin arvelinkin. Mutta oletko viime aikoina tarkastellut peilistä itseäsi? Ota siis ratista kiinni, ota vastuuta ja aja itse porukkaa välillä eteenpäin. Niin kiva työkaveri tekee.
5. Ja siitä päästään siihen viidenteen. Ja se on se vaikein. Oletko se tiimin työntekijä, joka näyttää mutrunaamaa vai se, joka pyrkii nostamaan tunnelmaa paremmaksi? Henry David Thoreau totesi, että ”Things do not change; we change.”. Työpaikan hyvinvointi ja ilmapiiri, sisäinen viestintä ja tiimihenki on kiinni siitä, kuinka me itse käyttäydymme. Yksi ihminen voi tuoda valtavasti huonoa tiimiin myrkyttäen ensin yhden ja sitten toisen kollegan mielen ja lopulta tuhoten työfiiliksen kaikilta. Usein mutrunaama ei huomaa tätä itse. Jos taas huomaa, hän on usein sitä mieltä, että juuri hänellä on oikeus pahaan tuuleen sillä hänellä on ruuhkavuodet, aviokriisi tai rahaongelmia. Omat ongelmat eivät kuitenkaan ole syy käyttäytyä töissä huonosti. Jokaisella on jotain ongelmia ja haasteita elämässään, sillä sellaista elämä on. Se kaikkein iloisin ihminen työpaikalla ei ehkä ole se, joka on luontaisesti iloinen vaan se, joka tekee paljon töitä ollakseen työpaikalla iloinen. Eikä tämä tarkoita sitä, etteikö tunteita voisi näyttää työpaikallakin, mutta siihen on syynsä miksi työpaikat on tarkoitettu aikuisille ihmisille. Hiekkalaatikkoleikkejä ei leikitä hyvällä työpaikalla.
Työnantaja voi luoda puitteet hyvään tai vähemmän hyvään työhön. Jokainen työkaveri kuitenkin tekee työpaikan. Ja se tarkoittaa sitä, että itse luo työpaikan ja itse myös tekee kivat työkaverit olemalla sellainen itse.
No kuinka itselleni sitten kävi? Kysyimme viimeisessä henkilöstökyselyssämme, millainen on tyypillinen Ellun Kana. Vastauksista saatte oman vastaukseni siihen, olenko saanut kivat työkaverit:
”Rempseä ja luotettava”
”Iloinen, sinnikäs ja ei-takakireä.”
”Ystävällinen, iloinen, toiset huomioon ottava, hemmetin ammattitaitoinen.”
“Osaava, asiantunteva, persoonallinen ja täysin oma itsensä.”
”Ronski, reilu, utelias, joustava.”
”Aikaansaava, sosiaalinen, ajatusrikas.”
“Aktiivinen, energinen, analyyttinen, asiantunteva ja suora.”
“Asiansa osaava, ammattitaitoinen, avoin, utelias ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut.”
”Sellainen joka menee, eikä meinaa.”
Sanoisin, että kävi hyvin. Eikä se johdu vain siitä, että onnistuisin aina olemaan kiva työkaveri. Vaan siitä, että kaikki yrittävät.