Kuinka käy Liike Nytin? Vihreiden alkutaival ja nuorsuomalaisten alku antavat osviittaa
Uudet poliittiset liikkeet ovat saaneet Suomessa historiallisesti rajatusti menestystä debyytissään.
Tällä viikolla Hjallis Harkimon tähdittämä ja pääosin rahoittama Liike Nyt ilmoitti lähtevänsä eduskuntavaaleihin. Tavoitteena on asettaa valitsijayhdistyksiin yhteensä 150 ehdokasta. Liike Nytin riveistä eduskuntaan pyrkiviä ehdokkaita on määrä pystyä äänestämään jokaisessa Manner-Suomen vaalipiirissä.
Uudet poliittiset liikkeet ovat saaneet Suomessa historiallisesti rajatusti menestystä debyytissään.
Esimerkiksi vihreiden debyytti vuoden 1983 vaaleissa toi lähes 44 000 ääntä. Kansanliikkeellä oli yhteensä 45 ehdokasta seitsemässä eri vaalipiirissä. Kannatusta tuli 1,4 prosenttia. Läpi kansanliike sai kaksi ehdokasta: Kalle Könkkölä Helsingin vaalipiiristä ja Ville Komsi Uudenmaan vaalipiiristä.
Vuoden 1995 eduskuntavaaleissa nähtiin puolestaan Nuorsuomalaisten debyytti. Vaalikampanjaa varten otettiin lainaa. Marraskuussa 1994 perustettu puolue rekisteröi tammikuussa 1995 jo 2,5 prosentin kannatuksen MTV:n kannatusmittauksessa. Parhaimmillaan nusujen gallupkannatus kävi 3,5 prosentissa.
Eduskuntavaaleihin nusut asettivat noin 70 ehdokasta seitsemässä vaalipiirissä. Tuloksena oli yli 78 000 ääntä ja 2,8 prosentin kannatus. Eduskuntaan pääsi kaksi ehdokasta: Risto E.J. Penttilä Helsingin vaalipiiristä ja Jukka Tarkka Uudeltamaalta.
Molempien liikkeiden taustalla oli iso ilmiö.
Tästä Liike Nyt ponnistaa
Kärkinusujen alkuvuodesta 1994 julkaisema “poliittinen ohjelma” Ultimatum isänmaalle oli noussut bestseller-listoille ja kirjasta otettiin kolme painosta.
Vihreä liike taas oli kärsivällisesti Koijärveltä 1979 asti rakentanut pohjaa poliittiselle osallistumiselle.
Liike Nytillä on ilmoituksensa mukaan noin 10 000 rekisteröitynyttä alusta-aktiivia, jotka vaihtelevalla aktiivisuudella osallistuvat liikkeen poliittisesta suunnasta käytyihin äänestyksiin. 150 ehdokkaan asettamiseen tarvittavat valitsijayhdistykset tarvitsevat yhteensä 15 000 allekirjoittajaa.
Poliittisesti Liike Nyt on lähempänä nuorsuomalaisia, organisatorisesti taas vihreää liikettä, joka oli tunnettu puoluemuotoa kohtaan tunnetusta allergiasta. Liike Nyt on joissain kysymyksissä nusuja radikaalimpi (esimerkiksi vierastaessaan puoluetukea), toisissa taas selkeästi laimeammalla agendalla liikkeellä.
Millaista menestystä Liike Nytille voi ennustaa?
Nuorsuomalaiset halusi poistaa työehtosopimusten yleissitovuuden, Liike Nyt haluaa kaventaa ay-liikkeen ja yleishyödyllisten yhteisöjen veroetuja. Molemmat ovat yksilöä korostavia, kaupunkikeskeisiä, keskustaliberaaleja liikkeitä, jotka markkinoivat itseään muutoksena vanhaan meininkiin ja politiikan korjausliikkeenä.
Millaista menestystä Liike Nytille voi ennustaa?
Mukana taistossa viimeisistä paikoista
Eiköhän Liike Nytin ennuste ole kutakuinkin sama kuin nusujen tai alkuvihreiden: joitakin kymmeniä tuhansia ääniä sekä 0–2 paikkaa. Läpimeno tapahtuu lähinnä Uudellamaalla. Vuoden 1995 vaaleissa Uudeltamaalta valittiin 31 edustajaa, vuoden 2019 vaaleissa sieltä valitaan 36 kansanedustajaa. Teoreettinen äänikynnys on samalla tippunut 3,1 prosentista 2,7 prosenttiin.
Toinen mahdollisuus voisi olla Helsinki. Ehdokasasettelu on avainasemassa. Iltalehden huhtikuussa tekemässä tutkimuksessa Liike Nyt herätti kiinnostusta, mutta huomionarvoista tutkimuksessa oli se, että varmasti uutta liikettä äänestävien osuus kuitenkin jäi vain yhteen prosenttiin.
Liike Nyt on siis mukana taistossa viimeisistä paikoista.
Liike Nyt on siis mukana taistossa viimeisistä paikoista, mutta silloin menettäjä voi olla melkein mikä tahansa puolue. Vaalimatematiikka ei anna siihen suoraa, helppoa vastausta.
Kun nusut ottivat kaksi paikkaa, menetti kokoomus yhden ja keskusta 11 paikkaa. Helsingin vaalipiirissä kristilliset ja keskustapuolue menettivät ainoat paikkansa ja eduskunnasta putosi vihreiden silloinen (ja nykyinen) puheenjohtaja Pekka Haavisto.