Kaikki mitä sinun pitää tietää sähköstä kylmän ja pimeän joulun aikaan
Kaikki puhuvat nyt sähköstä, sähkön hinnasta, sähkötuista ja hintakatoista. Keskustelun taso on kuitenkin vaihtelevaa. Syy lienee ainakin osittain se, että aivan jokainen keskustelija ei ole joulukiireiltään ehtinyt tutustua sähkömarkkinoiden toiminnan perusasioihin.
Nämä perusasiat kuuluvat kuitenkin jokaisen – niin yrityspäättäjien kuin muidenkin kansalaisten yleissivistykseen.
Samaan aikaan sähkön tukkumarkkina on varsin monimutkainen järjestelmä ymmärtää. Koska olen yksinkertainen ihminen, kerron nyt hyvin yksinkertaisesti, oman rajoitetun asiantuntemukseni perusteella miten sähkömarkkinat toimivat. Ja siis samalla tietenkin mitä kaikkien muidenkin on niistä syytä ajatella.
Lukemalla tämän oppaan saatat kuulua joulupöydän tietävimpään kärkeen.
Käymme nimittäin läpi teemat:
-
Sähkön hinnan määräytyminen
-
Tuet sähkölaskuihin
-
Hintakatot
1. Sähkön hinnan määräytyminen
Ota hieman jouluista juomaa ja siirry riittävän etäälle ympärillä hääräävistä perheenjäsenistä. Aloitetaan sähkömarkkinoiden perusteista!
Miten sähkön pörssihinta määräytyy?
Jokainen sähkön tuottaja tekee Nordpool-sähköpörssiin tarjouksen, jossa kertoo millä hinnalla se on minäkin päivän tuntina valmis tuottamaan minkäkin määrän sähköä. Ostajat kertovat omissa tarjouksissaan vastaavasti, kuinka paljon sähköä ne ovat kullakin hinnalla valmiit ostamaan.
Markkinahinnaksi muodostuu se hinta, jolla myyjät haluavat myydä yhtä paljon sähköä kuin ostajat haluavat ostaa – tällä hinnalla kaikki tarjottu sähkö käy kaupaksi eikä yksikään halukas ostaja ei siis jää ilman.
Mitä tarkoittaa, että sähkön tuotantokustannukset vaihtelevat tuotantomuodon mukaan?
Ydinvoimala on kallis rakentaa, mutta käynnistämisen jälkeen se jauhaa sähköä hyvin edullisesti, sama koskee tuulivoimaa. Saman sähkömäärän tuottaminen vaikkapa hiili- tai kaasuvoimalassa maksaa paljon enemmän.
Kaikki tuotantomuodot voidaan asettaa karkeasti kalleusjärjestykseen, kuten esimerkiksi tämän sähköyhtiön sivuilla on tehty.
Mitä tarkoittaa, että hinta määräytyy kalleimman tuotantomuodon mukaan?
Sähkön myymisen markkinahintaan täytyy olla kannattavaa jokaiselle myyjälle – myös sille, jonka tuotantokustannukset ovat kaikkein korkeimmat. Myyminen taas on kannattavaa vain, jos hinta ylittää kustannukset, niinpä hinnan on väistämättä ylitettävä myös kalleimman tuottajan kustannukset.
Jos sähkön hinta määräytyisi aina vaikkapa ydinvoiman kustannuksen perusteella, kalliimpien voimaloiden ei kannattaisi koskaan tarjota sähköä.
Onko hinnan määräytyminen pöyristyttävää? Ellei, miksi ihmiset ovat pöyristyneitä?
Hinnan asettuminen kalleimman tuottajan kustannusten yläpuolelle on väistämätöntä kaikilla markkinoilla, joilla kaikki myyjät saavat saman hinnan – eikä siinä siksi ole sinänsä mitään kauheaa. Mutta ilmiö myös tarkoittaa, että alhaisilla kustannuksilla energiaa jauhavat tuuli- ja ydinvoimalat tuottavat suuria voittoja, kun hintataso on korkea. Tämä ottaa ihmisiä nyt päähän, kun hinnat ovat pilvissä.
Olisiko sähkö halvempaa, jos hinta määräytyisi toisin?
Yritteliäät keskustelijat ovat ehdottaneet, että pörssin hinnoittelumallia muutetaan sellaiseksi, että kaikille myyjille ei makseta samaa hintaa, vaan maksu määräytyy kunkin oman tarjouksen mukaan.
Toisin sanoen ne, jotka ilmoittavat olevansa valmiita myymään sähköä halvalla, saisivat alemman hinnan kuin ne, jotka kertovat myyvänsä sitä vain kalliilla.
Tällaisessa mallissa tuottajien kuitenkin kannattaa taktikoida ja lisätä tarjouksiin voittomarginaalia sen sijaan, että tarjoaisivat kustannustensa mukaisesti – siksi ei olekaan ihan selvää, miten hinnoittelumallin muutos vaikuttaisi hintatasoon.
2. Tuet sähkölaskuihin
Arvaan, että perheenjäsenesi vaativat sinua lopettamaan lukemisen ja haluavat sinun alkavan sen sijaan veistää kirveellä kuusen tyveä jalkaan sopivaksi. Jatka kuitenkin, koska nyt vasta pääsen varsinaiseen asiaan.
Pitääkö kansalaisten ja yritysten saada tukea sähkölaskuihin?
Syksyn ajan on puitu tukia sähkölaskuihin – ja tehty päätöksiä pikaisella aikataululla. Tukiin liittyy kuitenkin yksi iso pääongelma:
Korkea hintataso on seurausta siitä, että sähkön tuotanto ja tuonti ovat liian pieniä sähkön tarpeeseen nähden – sähköä on yksinkertaisesti liian vähän. Korkeat hinnat ovat inhottavia, mutta pakottavat säästämään sähköä.
Jos valtio alentaa tuella kuluttajien maksamia hintoja, kannustimet säästää heikkenevät juuri silloin kuin sähkö on niukimmillaan.
Onko ongelma väistämätön?
Periaatteessa kuluttajia voidaan tukea myös niin, etteivät säästämisen kannustimet heikkene. Jos kuluttajan saama tuki määräytyy vaikkapa viime vuoden eikä tämänhetkisen sähkölaskun perusteella, hänen ahdinkonsa lievittyy, mutta sähkön ostaminen maksaa edelleen yhtä paljon eikä säästäminen muutu vähemmän houkuttelevaksi.
Kannustimet säilyvät samoin kaikissa muissakin tukimuodoissa, joissa tukea ei voi saada lisää kuluttamalla lisää sähköä.
Mitä muita ongelmia tuissa on?
Kannustimet eivät ole ainoa ongelma. Tukien kustannukset ja kohdentuminen ovat myös merkittäviä huolenaiheita.
Isoja sähkölaskuja saavat eivät välttämättä läheskään aina ole mitenkään erityisen köyhiä, eikä sähkö ole ainoa hyödyke, joka on kallistunut. Onkin iso riski, että ellei tukia suunnitella todella huolellisesti, ne kohdistuvat hyvinvoiville ja tulevat erittäin kalliiksi.
Miltä nyt päätetyt ja esitetyt tuet näyttävät tästä näkökulmasta?
Syksyllä päätetyt sähkövähennys ja -tuki heikentävät ainakin joidenkin kotitalouksien kannustimia säästää sähköä. Sen sijaan tällä viikolla päätetty uusi malli, jossa valtio maksaa takautuvasti osan sähkölaskuista on kannustimien näkökulmasta parempi – ainakin ellei takautuvasta tuesta tule automaattista.
Sen sijaan huolet tukien huonosta kohdentumisesta ja korkeista kustannuksista koskevat myös takautuvaa mallia.
3. Hintakatot
Olen säästänyt joulupöydän ehdottomasti kuumimman aiheen viimeiseksi. Hätistä siis perhe vaatimuksineen vielä hetkeksi ympäriltäsi ja lue sähkön hintakatosta.
Mikä on hintakatto?
Hintakattoa koskeva keskustelu on ollut kaikkein sekavinta, koska samalla sanalla on kuvattu kahta aivan erilaista sääntely- ja tukimuotoa.
Ensimmäinen näistä, varsinainen hintakatto tarkoittaisi enimmäistason asettamista sähkön pörssihinnalle.
Toinen “hintakatto”, josta puhutaan myös Norjan mallina, taas tarkoittaisi sitä, että valtio asettaisi sähkön kuluttajahinnalle katon ja maksaisi sitten sen yli menevän osan laskusta ainakin osittain ja johonkin ylärajaan saakka.
Käydään nämä kaksi eri hintakattoa tarkemmin läpi:
a) Miten pörssihinnalle asetettu katto vaikuttaisi?
Vaikutukset voisivat olla aika dramaattisia, koska tällainen hintakatto tarkoittaisi, etteivät kysyntä ja tarjonta välttämättä kohtaisi sähköpörssissä.
Kun kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, tarvitaan kulutuksen säännöstelyä eli käytännössä sähkön kuluttajat on pakotettava säästämään. Tämä voisi tarkoittaa jopa kiertäviä sähkökatkoja, eli sähköjen katkaisemista väliaikaisesti eri alueilta vuorotellen.
b) Entä Norjan malli / kuluttajahinnan katto?
Malli ei puuttuisi pörssin hinnanmuodostukseen, joten hintakatto on harhaanjohtava nimitys. Tällainen “hintakatto” ei suoraan johtaisi säännöstelyyn toisin kuin ihan oikea hintakatto. Sen sijaan tässä mallissa on kuitenkin kaikki jo aiemmin mainitut ongelmat – se on erittäin kallis, aika huonosti kohdennettu ja säästämisen kannustimia heikentävä.
Olisiko hintakatto katastrofi?
Markkinatalouden ystävänä minun on vaikea ilmoittautua pörssiin asetettavan hintakaton kannattajaksi, mutta kaikki asiantuntijat eivät pidä sitä katastrofina. Taloustieteen professori Matti Liski, joka tuntee hyvin kaikki tässä esittämäni ongelmat, on esimerkiksi puolustanut hintakattoa.
Liskin näkemys on, että oikein asetettu kattohinta johtaisi vain verraten pieneen säännöstelytarpeeseen, ja sähkökatkokin voisivat olla siedettäviä jos ne johtaisivat jättimäiseen säästöön kuluttajan sähkölaskussa.
Sosiaalisen median keskusteluja koskevan empiirisen havainnointini perusteella tässä kertomieni asioiden tietäminen takaa sinulle paikan joulupöydän merkittävimpänä intellektuellina.
Kateus tuo punan kälyjen, lankojen ynnä muiden kasvoille, mutta lastesi ja puolisosi silmät säihkyvät ylpeydestä, kun annostelet sähkötietämystä graavilohisuupalojen välillä.
