Jos Jussilla olisi ollut kuokan lisäksi konsultti
Pahimmillaan suomalaisessa yrityksessä vähän pilotoidaan, tehdään pikkuisen start-up -yhteistyötä, hurrataan ”pöhinää” ja näperrellään liian pienesti. Jussi hikoilee suolla harmaan kiven läpi. Ja me pidämme sitä hienona (ei kannattaisi).
Suomalainen menestyksen narratiivi on yksinäinen. Meillä on mahdoton tehtävä (suo), alkeellinen työkalu (kuokka) ja helvetin sinnikäs ihminen (Jussi). Sen jälkeen ponnistetaan tahdonvoimalla läpi harmaan kiven ja tekemistä jatketaan “hammasta purren”, mutta silti “tasan ei käy onnenlahjat”. Kyse on siis tahdosta ja onnesta. Mutta kannattaako kovalla tahdolla puurtaa harmaan kiven läpi kun voisi tehdä fiksumminkin? Kannattaako kuokalla sohia jos voi kehittää paremman työkalun? Kannattaako yksin riehua kun voisi saada apuakin?
Mitä jos Jussi olisi saanut apua?
Esimerkiksi konsultin apua?
Ennen kuin riehaannut ja sometat vastalauseesi, huomautan, että olen tietoinen konsultteihin kohdistuvasta pilkasta. Ja silti. Kirjoitimme kollegoitteni Saara Iivarin ja Taru Tuomisen kanssa kirjan Juppi, hippi vai punkkari – Mitä tapahtuu huomenna konsultille? Kirja ei tuijota vain konsultin omaan napaan vaan siihen, miksi konsultti ylipäänsä on olemassa, mitä hyötyä konsultista voi olla ja miten konsultista saa hyödyn irti. Haastattelimme kirjaan niin konsulttitalojen edustajia kuin asiakasyritysten konsulttipalveluita ostavia tahojakin.
Konsultti ei ole mikä tahansa asiantuntija vaan konsultilla täytyy olla tarve auttaa asiakasta
Ensimmäinen väitteemme on: Konsultin missio on olla asiakkaan taistelupari. Konsultti ei ole mikä tahansa asiantuntija vaan konsultilla täytyy olla tarve auttaa asiakasta. Taisteluparius merkitsee asiakkaan tavoitteisiin kiinnittymistä, asiakkaan liiketoiminnan ja arjen syvällistä ymmärrystä ja oman osaamisen kehittämistä. Konsultin on oltava hyödyllinen. Ja kuten Vincitin toimitusjohtaja Mikko Kuitunen totesi haastattelussaan: ”Asiakkaan vastuulla on tietää tavoite ja mihin pyritään eli määrittää toimintatila, konsultin vastuulla on koetella reunoja”.
Kuinka me sitten koettelemme reunoja?
Ruotsi – ei Suomi – hallitsee arvokkaimpien brandien pohjoismaista listaa. Miksi?
Kysyimme kirjaa varten konsulteilta, mitkä olivat suurimmat erot konsulttien käyttämisessä Suomessa ja maailmalla.
”Kehittymätön markkina”, määritteli useampi konsultti haastatteluissa Suomen ja vertasi sitä lähinaapuriimme Ruotsiin. Jo siellä markkina on erilainen. Syitä on kolme, ja ne kaikki liittyvät johtamiseen ja johtamisen suomalaisiin perinteisiin:
- Suomalainen johtaminen ja tee-se-itse -kulttuuri
- Suomalainen johtaminen ja yritysten kunnianhimon puute
- Suomalainen johtaminen ja pihtaaminen
Moni konsultti totesi, että suomalaisilla yrityksillä on osaamista ja kapasiteettia vaikka muille jakaa, mutta kunnianhimoa puuttuu. Sanalla sanoen, olemme ujoja menestymään. Hallitus ja johto nähdään nopeasti muuttuvassa maailmassa liian staattisina.
Yrityksiin on jäänyt saneerausporukka, mutta visionäärit puuttuvat
Ensin on kymmenen vuotta eletty kurimuksessa ja saneerattu. Tämän jälkeen yrityksiin on jäänyt saneerausporukka, mutta visionäärit puuttuvat. Ei niitä helposti sallitakaan. Sen sijaan vähän pilotoidaan, tehdään pikkuisen start-up -yhteistyötä ja hurrataan ”pöhinää”, näperrellään liian pienesti. Jussi hikoilee suolla harmaan kiven läpi. Ja me pidämme sitä hienona.
Me emme ”koettele rajoja” tosissamme
Ilmastoaktivisti (ruotsalainen!) Greta Thunberg totesi eräässä haastattelussaan, kuinka meillä ihmisillä on ollut aina tapana pyrkiä muokkaamaan maailma sellaiseksi kuin me haluamme eikä muuttamaan käyttäytymistämme sellaiseksi, joka vastaisi tavoittetta hyvästä maailmasta. Sama koskee yrityksiä.
Me emme ”koettele rajoja” tosissamme emmekä konfliktoi kunnolla omaa tekemistämme. Me tyydymme parantamaan, kehittämään ja edistämään sen sijaan että uudistuisimme tai muuttuisimme. Me sanomme, että muutos on vaikeaa, vaikka todellisuudessa se on työlästä. Me hakkaamme päätä harmaaseen kiveen, vaikka olisi huomattavasti järkevämpää miettiä uutta tietä ulos.
Sanomme, että muutos on vaikeaa, vaikka todellisuudessa se on työlästä
Ruotsalainen yritysjohto käyttää konsulttia helpommin mutta myös enemmän. Kunnianhimon taso on korkealla: menestymisen on tapahduttava maailmalla eikä paikallisesti vaikkapa Skånessa. Näin ollen budjetit ovat isompia, organisaatiot osaavat ostaa konsultointia paremmin (ja enemmän) ja konsultoinnissa nähdään arvoa, koska se nopeuttaa päätöksentekoa ehkä juuri sen oleellisen ajan, joka kansainväliseen menestykseen nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan.
Kun haastattelimme kirjaa varten asiakkaita, myös he mainitsivat useampaan otteeseen Ruotsin. Tällä kertaa syyttävä sormi osoitti kohti konsulttia. Ruotsalainen konsultti haastaa enemmän, tuottaa parempaa näkemystä, uskaltaa luoda rohkeampia visioita.
Mitäänsanomattoman saa aikaiseksi itsekin
Yritysmaailman menestyksen ja kehittymisen näkökulmasta ollaan siis joko hyvässä tai huonossa kehässä. Hyvä, rohkea, määrätietoinen ja haastava konsultointi luo asiakkaalle paremmat menestymisen edellytykset ja valaa rohkeutta tekoihin. Ja toisaalta asiakkaan rohkea kunnianhimon taso luo konsultille mahdollisuuksia rakentaa rohkeampaa näkemystä.
Olisiko niin, että vaikka me nauramme ruotsalaisille loputtomasta keskustelemisesta, diskuteeraamisesta, se kuitenkin johtaa myös haastamiseen ja parempaan lopputulokseen? Olemmeko me liian kohteliaita, liian pelokkaita haastamaan ja konfliktoimaan, mikä johtaa laimeaan lopputulokseen molemmista näkökulmista: konsultista ei ole juuri apua ja toisaalta organisaatio ei halua käyttää konsultteja.
Kirittämisen pitää siis olla rohkeampaa, puolin ja toisin
Mitäänsanomattoman saa aikaiseksi itsekin. Kirittämisen pitää siis olla rohkeampaa, puolin ja toisin. Sillä maailma haastaa koko ajan kovemmin molempia, niin asiakasyritystä tai organisaatiota kuin konsulttiakin.
Juuri ilmestyneessä väitekirjassamme Mitä tapahtuu huomenna konsultille? (Ellun Kanat ja WSOY) haastamme niin konsulttia kuin yrityksiäkin uudistumaan, uudistamaan ja muuttumaan. Seuraavien viikkojen aikana haastamme blogissa niin konsultoinnin rytmistä, prosessista, diversiteetistä ja näkemyksestä kuin olemassaolontarkoituksestakin. Voit hankkia oman kirjasi kirjakaupasta täältä tai kuunnella sen täällä.
