Johtoryhmä, pelaatteko yhteen?

Muutosten keskellä yritysjohdon tehtävä on tuoda hämmennyksen tilalle luottamusta ja yhteistä tahtotilaa. Johdon kyky johtaa ja viestiä yhtenäisesti on tässä hetkessä tärkeämpää kuin koskaan, mutta myös vaikeampaa kuin aikoihin.

Yritysjohdon tehtävä on haastava. Sen pitäisi samanaikaisesti johtaa bisnestä ja hakea sille uusia lähtöjä tai jopa kokonaan uutta suuntaa. Turbulentit ajat ovat synnyttäneet epävarmuutta niin työntekijöissä kuin muissakin sidosryhmissä. Epävarmuutta ei helpota se, että johtoryhmän jäsenten erilaiset näkemykset tai johtamisen tavat vievät joskus organisaation eri osia kovin erilaisiin suuntiin.

Kun henkilöstökyselyssä kritisoidaan sisäistä viestintää tai epäoikeudenmukaisuutta, todellinen juurisyy voikin löytyä siitä, ettei johto ole osannut johtaa organisaatiota yhtenäisellä tavalla.

Työntekijät, kuten muutkin sidosryhmät, odottavat nykyään johtajilta paljon enemmän kuin tittelin tuomaan auktoriteettiin tai statukseen perustuvaa johtamista. Johtajien pitää aidosti saada ihmiset seuraamaan itseään. Tämä tehdään vahvalla suunnannäyttämisellä, mutta  auttamalla samaan aikaan henkilöstöä löytämään tie haluttuun päämäärään. Jotta työntekijät saadaan kulkemaan samaan suuntaan, tulee suunnan olla yhteinen koko organisaatiossa.

Helppoa se ei ole. Ei ole lainkaan tavatonta, että yrityksissä eri osastoille rakentuu keskenään ristiriitaisia kulttuureita, joilla ei ole yhteistä maaperää tai toimintatapoja. Jos viestintä ja johtaminen eivät tue yhtenäistä tarinaa, työntekijöille välittyy ristiriitainen kuva siitä, mihin yritys on menossa. Pian ihmetellään, mikseivät eri osastot ole samalla sivulla siitä, mitä ollaan tekemässä ja mitä organisaatio edustaa.

Ilman johdon yhtenäisyyttä ei ole organisaation yhtenäisyyttä

Äsken kuvattu tilanne on esimerkki siitä, mitä voi seurata, jos johto ei ole yhtenäinen. Johdon yhtenäisyyden on näyttävä monessa asiassa. 

1. Yhteisessä tavassa johtaa – mikä tehtävämme johtoryhmänä on ja millaiseen ihmiskäsitykseen nojaten johdamme?

2. Yhteisessä tarinassa – mikä on se tarina, jonka yhtenäisyydestä emme tingi, ja miten sitä viestimme?

3. Yhteisessä suunnassa –  mihin olemme yrityksenä menossa?

Kaiken keskellä on luottamus, jota tarvitaan suhteessa niin toisiin johtoryhmän jäseniin, henkilöstöön kuin ulkoisiin sidosryhmiinkin.

Yhtenäisyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki olisivat aina kaikesta samaa mieltä – päinvastoin. Ajatusten ja osaamisen diversiteetti on äärimmäisen tärkeää, jos mielii pärjätä kompleksisessa maailmassa. 

Keskustelun jälkeen pitäisi kuitenkin päästä jonkinlaiseen lopputulokseen, johon kaikki voivat sitoutua. Aivan kuten työntekijät, johtajatkaan eivät sitoudu muutoksiin välittömästi. Sitoutuminen vaatii aikaa keskustelulle ja aidolle kuuntelulle sekä niiden kautta muodostuvia yhteisiä oivalluksia siitä, miten tavoitteeseen päästään. Myös yhteinen innostuminen vie asioita usein rutkasti eteenpäin. Innostus ei synny nuijaa paukuttamalla, vaan yhteisen dialogin kautta.

Johtaminen on samaan aikaan sekä syvästi henkilökohtaista että vahvasti yhteistä. Organisaation pärjääminen mitataankin sillä, miten hyvin johto pystyy yhdessä viemään organisaatiotaan eteenpäin.

Siihen kommunikaatio on paras työkalu.