Johtaja, unohditko erään tärkeimmän vaikuttamiskeinosi?
Sanoista puheiksi! Muuttuvassa toimintaympäristössä johdon tulisi luottaa entistä enemmän retoriikan voimaan. Harva tosin tajuaa tehdä niin.
Ellun Kanojen asiakkuusjohtajat Ville Tuominen ja Tuomas Lähteenmäki keskustelevat yritysjohdon puheviestintätaidon merkityksestä ja ajankohtaisuudesta. Puhumisen avulla voit johtaa suuntaa, sitouttaa henkilöstöä ja hurmata sidosryhmät.
Tuomas: Kesän tuloskauden hiipiessä näköpiiriin on erinomainen hetki vaihtaa pari ajatusta puheen pitämisen taidosta ja siitä, mitä pörssiyritysten johdon tulisi huomioida omassa esiintymisessään. Suomessahan yritysjohtajien puhetaidoista puhutaan hämmentävän vähän. Etenkin verrattuna anglosaksiseen maailmaan. Ja pakko sanoa, että toisinaan valmistautumattomuus myös näkyy ja kuuluu.
Suomessa onnistuneet puheet mielletään helposti vain poliitikkojen työkaluiksi. Nyt kun toimintaympäristö muuttuu ja moraaliset kysymykset korostuvat, on yritysjohtajienkin kyettävä viestimään arvoista ja periaatteista vakuuttavasti.
Menestyminen myllertävillä markkinoilla vaatii yhä useammin ajassa kiinni olemista sekä asiakkaiden muuttuviin odotuksiin ja nopeisiin muutoksiin sopeutumista. Taitava puhuja kykenee reagoimaan, vakuuttamaan ja menestymään. Ville, mitä ajattelet tästä?
Ville: Ajattelen, että viestintäympäristömme on muuttunut entistäkin nopeammaksi, todella säläiseksi ja puheviestinnän määrä on kasvanut. Puheita ei pidetä pelkästään pöntöistä vaan monikanavaisesti, eri formaateissa ja jatkuvasti. Lisäkierrettä tämän päälle tuo se, ettei meillä Suomessa juuri ketään opeteta varsinaisesti esiintymään tai pitämään puheita.
Suomessa on hyvin vähän osaajia, joilla on harjaantuneisuutta puheeseen, joka kaappaa huomion.
Jos puhutaan yritysjohtajista, niin he ovat käyneet esimerkiksi peruskoulun, lukion ja korkeakoulun, jotka ovat kaikki kirjoitetun tekstin kouluja. Puhetaito ja esiintyminen ovat näissä aina jännittävä lisämoduuli – esimerkkinä opinnäytetyön presentointi.
Suomessa on hyvin vähän osaajia, joilla on harjaantuneisuutta sellaiseen puheeseen, joka kaappaa huomion. Ja jos mietitään sitä toimintaympäristöä, jossa yritykset tänä päivänä ovat, niin juuri tämä taito on se, mitä nyt tarvittaisiin.
Tuomas: Niin. Johdolta odotetaan entistä läpinäkyvämpää kommunikaatiokykyä ja perusteluja valitusta suunnasta niin yrityksen sisäisille kuin ulkoisille sidosryhmille. Ja mikä olisikaan tässä tehtävässä tärkeämpi ominaisuus kuin se, että osaa siirtyä kuulijan suostuttelemisesta ja faktojen luetteloinnista luottamuksen herättämiseen?
Myös Harvard Business Review on korostanut luottamuksen herättämistä yhtenä keskeisimpänä johdon puheiden tavoitteena.
Muista sekä sydän että pää
Tuomas: Mutta toisaalta. Kokevatko esimerkiksi yhtiökokousta seuraavat katsojat retorisesti oivaltavan puheen vielä omakseen? Eikö puheista tule nopeasti pömpöösejä?
Ville: No huonoista puheista tulee pömpöösejä tai noloja. Mutta kun mietitään mitä välinettä käytämme nyt enemmän kuin ennen pandemiaa, niin se on nimenomaan puhuminen. Striimiaika on totuttanut meidät kohtaamaan puheita monikanavaisesti.
Hyvässä ja vaikuttavassa puheessa on kyse aina siitä, että yhdistetään järki, suunta ja tunne.
Ville: Hälyisessä maailmassa puheenkirjoituksen tärkein tehtävä, eli se että puhuja ja hänen pääviestinsä jäävät mieleen, on tänään tärkeämpää kuin pitkään aikaan.
Hyvässä ja vaikuttavassa puheessa on kyse aina siitä, että yhdistetään järki, suunta ja tunne. Sidotaan kerronta yleisölle samaistuttavaan maailmaan ja tuodaan esiin tunnepuolta. Jos me haluamme muuttaa jotain, niin muutokseen pitää sitouttaa sekä sydän että pää.
Usein on tarpeen täsmentää, miksi tavoiteltu muutos on tärkeää. Tässä puhe on erityisen hyvä väline. Eikä ihme: juuri puhe on ollut meille kymmeniä tuhansia vuosia se ensisijainen kommunikaation muoto, jolla olemme rakentaneet yhteisiä todellisuuksia, tavoitteita ja kulttuureja.
Tartu arvokysymyksiin ja käytä tilaisuutesi
Tuomas: Tulkitsen Ville äsken sanomasi niin, että aikamme vakuuttava esiintyjä ei ole pyrotekninen pitchaaja, vaan arvokysymysten pohtija. Tulikin mieleen, että seuraava suuri arvokysymysareena siintää jo horisontissa. Eduskuntavaalien alla yhteiskunnallinen keskustelu on laajaa. Minkälaisia puheella vaikuttamisen mahdollisuuksia näet yritysjohdolle vaalien alla?
Ville: Arvokysymykset nostavat päätään tällä hetkellä todella voimakkaasti. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssota pakotti aika monet yritykset perustelemaan tekemisiään ja tekemättömyyksiään. Näistä tilanteista on tärkeää kommunikoida selkeästi ja luottamusta herättävästi. Seuraavien vuosien aikana arvokysymyksiin liittyvä keskustelu tulee jatkumaan.
Yritysjohtajia ajatellen ottaisin mallia anglosaksisista maista. Jos suomalainen johtaja haluaa asettua brittiläisen tai amerikkalaisen yrityksen johtoon, niin sillä on tosi tärkeä merkitys, miten puheviestinnässä pärjää.
Kun katsotaan maailmalle ja erityisesti puheenvuoroihin yhtiökokouksissa, niin nämä ovat sellaisia hetkiä, joissa täyttä osaamista ei ole ulosmitattu. Tämä on siinä mielessä harmillisia, että juuri nämä tilanteet ovat yritysten sidosryhmille keskeisiä vaikuttamisen paikkoja.
Puhetaito on monilla ruosteessa, mutta ei se ole lopulta niin vaikeaa. Kyse on puhtaasti taidosta, jota voi ja kannattaa säännöllisesti kehittää. Puhumisen lisäksi tärkeä taito on puheen kirjoittaminen. Olen kirjoittanut ja kouluttanut muita kirjoittamaan puheita ministereille ja muille johtaville poliitikoille. Muutaman tunnin koulutuksella pääsee jo pitkälle ja kourallisella uusia tekniikoita tekee heti vaikutuksen. Mestariksi pääseminen edellyttää treenaamista, mutta sekin on paljon antoisampaa kun opettelee ensin vaikuttavan puheen perusteet.
Tuomas: Niin. Puhetaidon ylläpito vaatii tosiaan säännöllistä treeniä. Kanalan puhe- ja esiintymiskoulutuksessa yrityspäättäjät tiimeineen saavat mahdollisuuden kehittää esiintymistaitojaan ja treenata luottamusta herättävän puheen pitämistä. Meillä on tähän omintakeinen näkemys ja laaja kokemus. Kanssavalmentajamme Suvi Auvinen on esimerkiksi pärjännyt erinomaisesti kuluvan vuoden NBF:n Speaker Contest -kisassa.
Haastaviin tilanteisiin voi mennä puhumaan joko valmistautumatta ja toivoa parasta – tai sitten esiintyä hyvän ja valmistellun puheen pohjalta.
Ville: Tekniikoiden lisäksi vakuuttavan puhujan erottaa muista valmistautuminen. Kun on pakko puhua vaikeista asioista, useimmiten muutoksesta, niin voi mennä joko puhumaan valmistautumatta ja toivoa parasta – tai sitten esiintyä hyvän ja valmistellun puheen pohjalta. Mietitty ja harjoiteltu puhe luo aina turvaa vaikeisiin ja jännittäviin tilanteisiin.
Valmistautuminen lähtee siitä yksinkertaisesta seikasta, että pitää jo heti seuraavaa kalenteriin varattua esiintymistään tärkeänä ja varaa sille pyhitettyä aikaa etukäteen. Valmistautumalla voi syntyä puhe, jolla paatuneempikin someaddikti laittaa puhelimen pöydälle ja alkaa kuunnella. Siis todella kuunnella, mitä puhujalla on sanottavaa.