Impact Economy – kasvua ympäristön ehdoilla
Englanninkielinen maailma keskustelee nyt Impact Economysta, valtavirran kapitalismia haastavasta ajatuksesta, joka käsittää muun muassa kiertotalouden ja vaikuttavuussijoittamisen. Olisiko tässä viimein haastaja paljon parjatulle kapitalismille?
Suvi Auvinen kirjoitti aiemmin tällä viikolla ansiokkaasti voittokeskeisen kapitalismin keskeisestä ongelmasta – moraalittomuudesta. Yritykset tekevät lähtökohtaisesti asioita, joista hyötyvät. Markkinoiden maaginen käsi ohjaa yrityksiä tuottavuuteen, vaikka kuinka uskoisimme sen ohjaavan maailmaa parempaan suuntaan.
Kapitalismin pohja on aika hatara, kun sitä tarkastelee kriittisesti. Kuinka kauas tulevaisuuteen voimme tähdätä talouskasvun voimin, huomioimatta ihmisten ja planeetan hyvinvointia?
Ympärilleen katsova näkee, miten kapitalistisessa järjestelmässä yritykset jatkavat voittojen tavoittelua vaikka maailma palaisi vieressä, koska se edelleen mielletään niiden keskeiseksi laissa määritellyksi tehtäväksi. Ihmisten ja planeetan kantokyky kärsii, ja hyvinvointia kerrytetään todella kyseenalaisen kaavan avulla – eikö löytyisi muita vaihtoehtoja?
Miltä kuulostaisi kokonaisvaltainen lähestymistapa talouteen?
Impact Economy on talousmalli, jolle ei oikeastaan ole vielä suomennosta. Sitran raportteja odotellessa kutsuttakoon sitä ontuvasti vaikka törmäystaloudeksi.
Törmäystalous on kokonaisvaltainen lähestymistapa talouteen. Talousmalli keskittyy luonnon tasapainon palauttamiseen samalla, kun muut pääomat (mm. sosiaaliset, teolliset ja taloudelliset) luovat yhteistyössä makrotason hyvinvointia. Hyvinvointi on siis keskeinen tavoite, ei talouskasvun sivutuote.
Kestävä talousjärjestelmä tarvitsee toimiakseen vakaan yhteiskunnan – ja vakaa yhteiskunta puolestaan vaatii uusiutuvia luonnonvaroja ja elinvoimaisia ekosysteemejä.
Talous ja ympäristö eivät ole toisistaan irrallisia poliittisia tavoitteita, vaan osa kokonaisuutta, joka pitäisi akuutisti saada toimimaan. Riippumatta siitä kuinka vapaita markkinoiden tulisi olla, niitä ympäröi aina inhimillinen konteksti ja jokapäiväinen todellisuus.
Törmäystaloudessa pyritään siis siihen, että talousjärjestelmän kaikki toiminta kehittää ihmisten ja planeetan edellytyksiä pärjätä paremmin tulevaisuudessa. Pelkkien voittojen rinnalle törmäystalouden keskiöön on nostettu YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitetta (SGD:t).
Aukeaako törmäystaloudesta uusi aikakausi?
Joku saattaa pohtia, miksi talousjärjestelmän uudelleenarviointi on yhtäkkiä oleellista. Vastaus on yksinkertainen: ihmiskunta on hiljalleen tajunnut luoneensa antroposeenin – historiallisen aikakauden, jossa ihmisväestö perustavanlaatuisesti horjuttaa maailman ekosysteemien tasapainoa. Tästä kehityssuunnasta ei ollut tietoakaan 1500-luvulla, kun kalvinistit keksivät kapitalismin.
Ympäri maailmaa pohditaan erilaisia ratkaisuja voittojen kerryttämiseksi ympäristön ehdoilla, koska valtaväestö on herännyt siihen todellisuuteen, että meitä on maailmassa aika monta. Nykymenolla ei tule ruoka riittämään, vedestä puhumattakaan.
Jotta tämä aikakausi ei jäisi ihmiskunnan viimeiseksi, on meidän punnittava tekojemme seurauksia. Törmäystalous kuuluttaa uuden talousnarratiivin perään, jossa kollektiivinen päätöksenteko perustuu kaiken pääoman harmoniseen vaalimiseen, tiettyjen pääomien priorisoimisen sijaan.
Ottaen huomioon, että maapallon kynttilää poltetaan molemmista päistä, on todella ajankohtaista pohtia asennemuutosta myös talousjärjestelmään. Vähintäänkin törmäystalous antaa ajateltavaa joulukuisen kulutusjuhlan keskellä: olisiko taas aika päivittää talousjärjestelmä?
Esitetyt törmäystalouden periaatteet perustuvat mm. Griffith Universityn Alex Hannantin ja Ingrid Burkettin artikkeliin Introducing the Impact Economy.
