Ilmastotermit reilaan – eli hiilinielu häh?
Ilmastokeskustelu on sakeana sanoista, joita käytetään toisinaan miten sattuu. Putsataan viisi yleistä käsitettä ylimääräisestä ryönästä.
1) Uusiutuva energia
Siis mikä: Energiaa lähteestä, joka ei käytännössä ehdy. Kolme käytetyintä muotoa ovat biomassa, vesivoima ja tuuli, joskin viime kädessä nekin ammentavat auringosta.[1]
Näkökulma: Uusiutuvaa käytetään herkästi synonyymina kestävälle, mutta se perustuu väärinymmärrykseen. Uusiutuvuus ei ole kestävyyden tae. Esimerkiksi aurinkokennot ja tuuliturbiinit edellyttävät arvometalleja, jotka käyvät globaalisti vähiin.[2] Vastaavasti biotalous voi kaventaa elonkirjoa ja lisätä hiilipäästöjä.[3] Ilmaston näkökulmasta energialähteitä olisi järkevämpää arvottaa hiili-intensiivisyyden kuin uusiutuvuuden perusteella.[4]
2) Kasvihuonekaasu
Siis mikä: Ilmakehän kaasu, joka pidättää maan pinnalta karkaavaa lämpösäteilyä ja ylläpitää kasvihuoneilmiötä.
Näkökulma: Ilman kasvihuoneilmiötä maapallolla olisi ikuinen talvi. Ihminen on kuitenkin voimistanut kasvihuoneilmiötä niin, että maankamaralla on käynnissä ilmastonmuutoksen aikakausi, jonka luonnonoloja leimaa arvaamattomuus.
Ilmastonmuutoksen piruksi maalataan usein hiilidioksidi, vaikka esimerkiksi metaani ja vesihöyry sitovat lämpöenergiaa voimakkaammin. Hiilidioksidi kuitenkin viipyy ilmakehässä jopa satoja vuosia, kun taas metaanin elinikä on noin kymmenen vuotta ja veden vain muutamia päiviä.[5],[6]
Eri kasvihuonekaasujen ilmastovaikutuksia vertaillaan hiilidioksidiekvivalenttien avulla. Esimerkiksi yksi tonni metaanipäästöjä on yhtä kuin 85 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, jos tarkastelujaksoksi valitaan 20 vuotta, sillä tuossa ajassa metaanitonni kuormittaa ilmastoa 85 CO2-tonnin edestä.
3) Hiilijalanjälki
Siis mikä: Kertoo, kuinka paljon toiminta päästää hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja.
Näkökulma: Ekotekojen vertailu yksittäisillä mittareilla on kuin sohisi taskulampulla pimeässä – paljon jää myös näkemättä. Yksinkertaiset tunnusluvut eivät tavoita epäsuoria tai tiheästi ketjuttuneita ympäristövaikutuksia.[7] Ilmaston kannalta hiilijalanjälki on keskeinen suure, mutta elämän jatkuvuuden kannalta merkitseviä ovat yhtä lailla elonkirjo, puhdas vesi ja muut luonnonvarat. Siksi pieni hiilijalanjälki ei välttämättä tarkoita ekologista.
4) Hiilinielu
Siis mikä: Kasvava hiilivarasto. Esimerkiksi meret, metsät, niityt ja suot.
Näkökulma: Hiilinielua ei tule sekoittaa hiilivarastoon kuten ei ihmisenkään nielua sekoiteta vatsakumpuun. Esimerkiksi metsän mänty on kasvaessaan nielu, mutta kaadettuna mökin hirsiksi se on vain varasto. Metsähakkuut siis vähentävät hiilinieluja, mutta puumassan jatkojalostus ratkaisee, siirtyvätkö hiilivarastot päästöinä ilmakehään.
5) Hiilineutraali
Siis mikä: Ei lisää hiilidioksidin (tai muiden kasvihuonekaasujen) määrää ilmakehässä.
Näkökulma: Hiilineutraali toiminta sitoo ja päästää hiilidioksidia yhtä paljon. Hiilen sitomiseen kehitetään uusia CCS-teknologioita[8], joskin paras keino löytyy edelleen suomalaisesta luonnosta: metsä.[9]
Pelkkä metsitys ei kuitenkaan riitä. Jotta elonkehämme ei keittyisi elävältä, on hiilineutraalius vain välietappi. Ilmastotyön pääteasema on hiilitaseen kääntäminen nettonegatiiviseksi[10], ja se edellyttää aktiivisen hiilennielemisen ohella fossiilisten elämäntapojen alasajoa.[11]
Viitteet:
[1] Kansainvälinen energiajärjestö IEA: https://www.iea.org/renewables2018/ (tarkistettu 5.8.19)
[2] S. H. Ali et al. (2017): Mineral supply for sustainable development requires resource governance, Nature, 543, 367–372
[3] S. Soimakallio (2017): Biomassan energiakäyttö: vaikutukset hiilinieluihin ja ilmastopäästöihin. Teoksessa E. Yrjö-Koskinen (toim.) Arktinen murros – Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen käyttö pohjoisilla napa-alueilla, Into Kustannus.
[4] A. Harjanne, J. M. Korhonen (2019): Abandoning the concept of renewable energy, Energy Policy, 127, 330–340
[5] Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston raportti (2012): https://www.epa.gov/sites/production/files/2015-12/documents/us-ghg-inventory-2012-main-text.pdf (s. 5, tarkistettu 5.8.19)
[6] R. J. Van Der Ent, O. A. Tuinenburg (2017): The residence time of water in the atmosphere revisited. Hydrology and Earth System Sciences, 21(2), 779–790
[7] BIOS-tutkimusyksikön blogijulkaisu (2018): https://bios.fi/joka-paiva-on-ylikulutuspaiva/ (tarkistettu 5.8.19)
[8] D. Y. Leung et al. (2014): An overview of current status of carbon dioxide capture and storage technologies. Renewable and Sustainable Energy Reviews, 39, 426–443.
[9] J.F. Bastin et al. (2019): The global tree restoration potential, Science, 365(6448), 76–79
[10] IPCC:n erikoisraportti (2018): Global warming of 1.5 °C https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/02/WG1AR5_Chapter12_FINAL.pdf (s. 1106, tarkistettu 5.8.19)
[11]https://www.nationalgeographic.com/environment/2019/07/we-have-too-many-fossil-fuel-power-plants-to-meet-climate-goals/ (tarkistettu 5.8.19)
