Entäs jos Sipilän hallitus kaatuu? Skenaarioita hallituskriisin varalle
Titanicin komentosillallakin tiedettiin, että lähistöllä on jäävuoria, mutta silti niihin törmättiin.
Kuntavaalien ja puoliväliriihen jälkeen hallituksen matka on nopeasti muuttunut varsin karikkoiseksi. Ulospäin näyttää, että hallituksessa elellään lopun ajan tunnelmissa, eikä hallituksessa ole muuta yhteistä kuin jatkuva iltalypsy.
Alkoholilaki jumittaa, Fimean loppusijoituspaikasta riidellään, hallintarekisteriäänestyksessä perussuomalaisten rivit repesivät, eikä tässä vielä kaikki. Sote-lait ja maakuntahallinto yritetään runtata kasaan kiireellä.
Samaan aikaan hallitusyhteistyön yllä lymyää Jussi Halla-ahon varjo. Toisaalta jos hallitusohjelmaa vain noudatetaan, niin ehkä yhteiselo voi jatkua.
Kaikki puolueet joutuvat punnitsemaan eri vaihtoehtoja, myös sellaisia, joita Suomen poliittisessa historiassa ei ole nähty vähään aikaan.
Kaikki puolueet joutuvat punnitsemaan eri vaihtoehtoja, myös sellaisia, joita Suomen poliittisessa historiassa ei ole nähty vähään aikaan. Politiikassa parhaiten pärjää se, jolla on selkein käsitys siitä, mitä eri skenaarioista seuraa ja millaisia ratkaisuja kannattaa omista strategisista lähtökohdista hakea.
Mitä jos…? Esittelemme seuraavaksi vaihtoehtoisia skenaarioita ja seurauksia eri tilanteisiin.
SKENAARIO 1: HALLA-AHO
Todennäköisin skenaario taitaa olla se, että yksi hallituspuolue jättää hallituksen. Kutsutaan tätä Skenaario Halla-ahoksi.
Lähtevä puolue voi olla perussuomalaiset tai kokoomus. Silloin perustuslain 62 §:llä on merkitystä. Jos hallitus menettää enemmistönsä eduskunnassa, on sen viivytyksettä annettava tiedonanto eduskunnalle. Tämä tarkoittaa luottamusäänestystä.
Selvitäkseen kuivin jaloin Sipilän hallitus tarvitsee tuolloin enemmistön eduskunnasta. Pohjalla on joko 85 tai 86 ääntä. Jos lähtevä puolue äänestää tyhjää, luottamus löytyy. Samoin jos hallitusta mahdollisesti täydentävät RKP ja KD tukevat jo tässä vaiheessa hallitusta, luottamusta löytyy. Kummassakin tapauksessa pääministeri Sipilä joutuu avaamaan basaarin ja tekemään erikoistarjouksia, joissa myyjällä ei ole tinkausvaraa.
Kummassakin tapauksessa pääministeri Sipilä joutuu avaamaan basaarin ja tekemään erikoistarjouksia, joissa myyjällä ei ole tinkausvaraa.
KD:llä voisi esimerkiksi olla hyvä mahdollisuus rajoittaa aborttioikeutta. RKP pelastaisi Vaasan sote-päivystyksen.
Luottamusäänestyksen jälkeen olisivat edessä vielä neuvottelut hallitusohjelman tarkistamisesta, jossa hallitukseen tulevat puolueet vaatisivat kädenjälkeään näkyvämmäksi. Sen jälkeen uudesta hallitusohjelmasta pitää antaa vielä tiedonanto eduskunnalle. Sipilän hallituksella olisi tuossa tapauksessa joko 100 (PS hallituksessa) tai 101 (Kokoomus hallituksessa) paikkaa. Toivottavasti kukaan edustajista ei paina vahingossa väärää nappia tai jää jumiin eduskunnan hissiin.
SKENAARIO 2: HALLITUS EROAA
Skenaario 2 on se, että hallitus eroaa (mikä voi olla seurausta ensimmäisestä).
Mutta kuvitellaan tilanne, jossa pääministeri Sipilä tuskastuu tai Keskustan vaateet hallituksessa eivät etene. Jo toukokuussa 2015 Sipilä lanseerasi termin tulos tai ulos eli hän sanoi jättävänsä hallituksen, jos hommia ei saada maaliin. Sipilä on myös jo kerran uhannut marssia Mäntyniemeen jättämään eronpyynnön.
Jos näin kävisi, ensimmäinen pelin paikka on tasavallan presidentillä, joka voi olla hyväksymättä eronpyyntöä. Jos eronpyyntö hyväksytään, on edessä tilanne, jossa Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kutsuu ryhmät kahvittelemaan ja nimeämään hallitustunnustelijaa. Tässä kohtaa muilla puolueilla voi olla halu luoda ennakkotapaus sille, ettei hallitustunnustelijan paikka ole suurimman puolueen nautintaoikeus koko vaalikaudeksi.
SDP ja Vihreät eivät myöskään lähde hallitukseen muuten kuin vaalien kautta. Eduskunnan vuonna 1990 hyväksymä lausuma edellyttää kuitenkin, että ennen uusia vaaleja hallituksen kokoamista on yritettävä. Viime kädessä eduskunnan puhemies Maria Lohela nimeää hallitustunnustelijan. Ja niinpä edeltäjiinsä verrattuna matalaa poliittista profiilia vetänyt Lohela olisi keskellä perustuslaillista myrskyä.
Edeltäjiinsä verrattuna matalaa poliittista profiilia vetänyt Lohela olisi keskellä perustuslaillista myrskyä.
Eduskunnan tahdon mukaisesti hallitustunnustelijan olisi saatava aikaan ehdotus uudeksi (vähemmistö)hallitukseksi ja pääministeriehdokas olisi tuotava äänestykseen eduskuntaan. Pääministeriehdokkaalla pitäisi olla takanaan enemmistö annetuista äänistä. Pääministerin on tuotava hallituksensa ohjelma luottamusäänestykseen.
SKENAARIO 3: TAHALLINEN TYÖTAPATURMA
Skenaario 3 kulkee nimellä tahallinen työtapaturma, jossa Sipilän hallitus puolivahingossa tai tieten tahtoen saa eduskunnalta epäluottamuksen.
Näin kävi mm. T.M. Kivimäen hallitukselle vuonna 1936. Hallitus julisti äänestyksen rikoslain muutoksesta luottamusäänestykseksi ja hävisi sen äänin 94–93. Edessä olisi uuden hallituksen muodostaminen yllä kuvattujen vaiheiden kautta.
Edessä voivat olla myös ennenaikaiset vaalit, koska osa puolueista ei halua hallitukseen vanhalla vaalituloksella. Perussuomalaisten huvennut kannatus on tuonut veden kielelle: lisää paikkoja omalle puolueelle on otettavissa. Ellun Kanat laski Ylen tuoreimmat gallupin pohjalta eduskunnan paikkajaon ja mahdolliset hallituskuviot edellisessä blogissa.
Tosiasiassa uusien vaalien järjestäminen on monen lukon takana. Pääministerin on tehtävä niistä perusteltu esitys tasavallan presidentille, joka sitten joutuu asian ratkaisemaan. Samaan aikaan politiikan penkkiurheilijat ja puolueet odottavat myös Sauli Niinistön ilmoitusta mahdollisesta presidenttiehdokkuudesta.
Politiikan penkkiurheilijat ja puolueet odottavat myös Sauli Niinistön ilmoitusta mahdollisesta presidenttiehdokkuudesta.
Samanaikainen vääntö ennenaikaisista vaaleista olisi kiusallista sekä presidentille että puolueille. Jos vaaleihin mennään, vienee kolmisen kuukautta ennen kuin Suomella on uusi hallitus.
Puolueet joutuvat miettimään sitä, kenelle tässä jää mustapekka, millainen ennakkotapaus tässä syntyy ja mitä käy itselle tärkeille hankkeille, sillä uudet vaalit johtavat esitysten raukeamiseen. Uudessa hallituksessa voisi neuvotella tukea vanhan hallituksen esityksille. Samalla puolueet joutuvat miettimään sitä, mihin tilaan niiden väliset suhteet joutuvat. Hallituksen ero on myös aina isoin kolaus pääministerille, jonka kipparoima laiva on uponnut.
Eikä kannata vähätellä myöskään rahaa ja muita resursseja.
Puolueiden Tinder etsii jo kuumeisesti tulevien maakuntavaalien valovoimaisia ehdokkaita, ja uudet vaalit tähän samaan syssyyn laittaisivat puoluekoneiston koville.
Puolueiden Tinder etsii jo kuumeisesti tulevien maakuntavaalien valovoimaisia ehdokkaita, ja uudet vaalit tähän samaan syssyyn laittaisivat puoluekoneiston koville. Toisaalta voisihan niistä valita parhaat päältä eduskuntavaaliehdokkaiksi.
Ja se viimeinen skenaario: hallitus nilkuttaa eteenpäin. Perussuomalaisten kenttä valitsee kesäkuussa Sampo Terhon Timo Soinin seuraajaksi tai sitten puheenjohtajaksi valittu Jussi Halla-aho pyörtää puheitaan. Perussuomalaiset jatkaa hallituksessa ja Soini ulkoministerinä. Ja niin Sipilän haavoitettu hallitus seilaa kohti repivää työmarkkinasyksyä.
JUKKA MANNINEN & EEVA LEHTIMÄKI