Ellun Kanat väittää: Suomen kuntavaalit ovat maailman kiinnostavin tilaisuus tehdä tulevaisuutta

Uusi normaali rakentuu kunnissa ja kaupungeissa tehtävissä arjen ratkaisuissa.

Kuntavaalit ovat perinteisesti ne vähiten intohimoja ja kiinnostusta herättäneet vaalit. Mutta jännitys, joka presidentinvaalien henkilövetoisiin vaaliväittelyihin ja maailmanpolitiikan suuria linjoja koskeviin kysymyksiin tai eduskuntavaalien pääministeridraamaan liitetään, kuuluisi oikeastaan kuntavaaleille.

Väitän nimittäin, ettei tulevaisuuden tekemiseen ja valitsemiseen ole olemassa mitään suomalaista kaupunkia tai kuntaa kiinnostavampaa paikkaa vuonna 2021. Miksi ei?

Suuret megatrendit ilmastokriisistä kiihtyvään teknologiseen kehitykseen, työn murrokseen tai väestön ikääntymiseen ovat yhtä aikaa sekä mittakaavaltaan valtavia haasteita että asioita, joihin tarvitaan käytännöllisiä, arjen tasoisia ratkaisuja. Kun pöly maailmanpolitiikan näyttämöllä on laskeutunut ja eduskunta säätänyt sopimusten perusteella lait, laaditaan suuri osa näistä elämäämme koskevista ratkaisuista kuntatasolla, kaupunkien ja kuntien valtuustoissa.

Tulevaisuusraporteissa ratkaisuiksi maailman polttaviin ongelmiin ehdotetaankin usein juuri niitä asioita, joista kunnallisvaaleissamme päätetään. Niissä työn murrokseen erinomaista lääkettä on tasa-arvoinen ja laadukas koulutus.

Ekologista kestävyyttä edistetään arjen tasolla kiinnittämällä huomiota syömiseen, liikkumiseen ja asumisen energiaratkaisuihin. Globaalisti vaikutusvaltaa eivät käytä enää vain valtiot, vaan myös kaupungit ja alueet, jotka voivat tehdä kiinnostavia paikallisia ratkaisuja. 

Tulevaisuusraporteissa ratkaisuiksi maailman polttaviin ongelmiin ehdotetaankin usein juuri niitä asioita, joista kunnallisvaaleissamme päätetään.

Vanha normaali, 2000-luvun alkupuolelta tuttu tapa elää, on vähitellen muuttumassa postnormaaliksi. Se, millaiseksi uusi normaali rakentuu, määritellään kunnissa ja kaupungeissa tehtävissä konkreettisissa ratkaisuissa. Kunnat ja kaupungit ovat kyvykkäitä katsomaan tulevaisuuteen, mutta myös toimeenpanemaan muutoksia kädet savessa. 

Tulevaisuusnäkökulmasta erityisen kiinnostavaa ajassamme on se, että käsikirjaa ja vakiintuneita ratkaisuja uuteen aikaan tai uuteen normaaliin ei ole kellään.

Luin pari vuotta sitten presidentti Obaman hallinnon laatimaa ansiokasta tulevaisuusraporttia tekoälyn aiheuttamista haasteista yhteiskunnalle. Analyysi oli erinomaista. Ratkaisuehdotusten kohdalla hieraisin kuitenkin silmiäni.

Lääkkeeksi lähestyvään tekoälyn aiheuttamaan teknologia- ja työn murrokseen ehdotettiin aktiivista ja tasa-arvoista koulutus- ja työvoimapolitiikkaa sekä yhteiskunnallisten turvaverkkojen rakentamista. Me tunnemme mallin pohjoismaisena hyvinvointimallina, ja se, mitä ilmeisemmin on kuin luotu vastaamaan murrosajan turbulenssiin.

Globaalissa mittakaavassa Suomen kaupungit ja kunnat ovat puolestaan valtavan vauraita ja rauhallisia, olkoonkin että budjetit ovat monessa paikassa alijäämäisiä. Suhteellinen vauraus ja tuloerojen tasaisuus ovat hämmästyttäviä verrattuna lähes mihin tahansa Euroopan ulkopuoliseen kaupunkiin.

Sain muistutuksen tästä osallistuessani hiljattain maailmanlaajuiseen Global Citylab -virtuaalitapahtumaan. Siellä käydyt keskustelut kaupunkien aseongelmista, internet-yhteyksien riittävyydestä tai mahdollisuuksista järjestää julkista lastenhoitoa muistuttivat minua niistä etuoikeuksista, rauhasta ja vauraudesta, joiden äärellä olemme.  

Lisäksi demokratiamme toimii. Nautimme tästäkin luksuksesta itsestäänselvyytenä, vaikka demokratiaa vastaan hyökätään kaikkialla maailmassa. Kun ajat ovat globaalisti myrskyisät ja näin ennustetaan jatkuvan vielä useamman vuoden, voi pohjoismainen paikallisuus ja yhteisöllisyys tarjota sitä vakautta, jota juuri nyt vastapainoksi kaivataan.

Suomen olosuhteet ovatkin juuri sellaiset, joissa uusi normaali ja uusi arki on mahdollista rakentaa. Kaupungeille, ja toisaalta pienemmille kunnille, megatrendit tarkoittavat erilaisia asioita ja haasteita, joihin on voitava vastata.

Esimerkiksi Iin kunta vähensi päästöjään niin paljon, että asia herätti kansainvälistä kiinnostusta, Nokialle perustettiin bio- ja kiertotalouden yrityspuisto ja Porissa koulujen ylijäämäruoka hyödynnetään sosiaalipalveluiden parissa. Pienenvien budjettien maailmassa uudet ratkaisut mahdollistavat myös uutta tulovirtaa tai tuovat säästöjä.

Megatrendeihin vastaamisen lisäksi mielessä kannattaa pitää myös koronan kiihdyttämät muutokset; monipaikkaisuus, bisnesmatkailun vähentyminen, verkkokaupan läpilyönti myös Suomessa sekä etätyön vakiintuminen, jonka piiriin tulee jäämään vakituisesti lähitulevaisuudessa n. 25 prosenttia työvoimasta. Sitä, mitä nämä muutokset pitkällä aikavälillä tarkoittavat, kannattaa pysähtyä pohtimaan avoimin mielin. 

Kannattaa myös pohtia, millaisista kaupungeista ja kunnista sinun ehdokkaasi unelmoivat ja miten he käyttävät tilaisuuden rakentaa tulevaisuutta maailman parhaissa olosuhteissa.

Lue lisää megatrendeistä ja niihin pureutuvista ratkaisuista Ellun Kanojen Tuplarytmihäiriö– tulevaisuusraportista ja vuoden 2021 trendikatsauksesta.