Ellun Kanat väittää: Globaali koronapandemia peittää alleen kuntien isot ongelmat

Suomen hallitus kertoi eilen, että maassa siirrytään 8.3. poikkeusoloihin ja kireämpiä koronarajoituksia on taas luvassa.

Vaikka koronatilanne on parhaillaan heikentynyt, kuntavaalit pidettäneen huhtikuun 18. päivä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Vaalit järjestetään  poikkeuksellisen epävarmuuden keskellä, ja ei liene poissuljettua, että vaaleja siirretään, jos epidemiatilanne huonontuu entisestään.

Koronaepidemia sotkee vaalikampanjoinnin ennennäkemättömällä tavalla, mutta se myös hämärtää kuntavaalien keskusteluita. Ilman pandemiaa keskustelisimme todennäköisesti kuntien taloustilanteesta, joka valtion antaman koronaelvytyksen myötä näyttää nyt hetkellisesti liiankin hyvältä. 

Lisäksi poliittiseen keskusteluun on noussut teemoja, jotka eivät millään tapaa liity kunnissa tehtävään päätöksentekoon. Osa haluaa puhua kaksoiskuntalaisuudesta, toiset maahanmuuton rajoituksista tai jopa EU:n elvytyspaketista. Toki näin on aina ollut, kun kuntavaaleissa kulloinenkin oppositio on halunnut mittauttaa hallituksen kannatuksen nostamalla yleispoliittisia teemoja. 

Onkin väärin sanoa, etteivät poliitikot tai ihmiset saisi puhua teemoista, jotka heitä kiinnostavat. Se on politiikan tehtäväkin; kanavoida ihmisten toiveita ja tarpeita julkisen keskustelun kautta päätöksiksi.

”Tulevaisuuden isot kysymykset ratkaistaan globaalisti ja paikallisesti.”

Kuntavaalit ovat tärkeät. Tulevaisuuden isot kysymykset ratkaistaan globaalisti ja paikallisesti: ilmastonmuutos, talous sekä globaalin koronapandemian jälkeinen hyvinvointi. Kysymykset, joihin haetaan ratkaisuja valtion rajojen yli, mutta samalla lähellä ihmisiä. 

On jo pitkään nähty megatrendi, että kaupunkien rooli korostuu, koska yhä suurempi osa ihmisistä asuu kaupungeissa. Tätä isoa kuvaa globaali pandemiakaan ei ole saanut kääntymään. Kaupunkiympäristöstä on siis tullut yhä enenevissä määrin ”luontainen” elinympäristömme. Tulevaisuudessa syntyvä suomalainen syntyy todennäköisesti kaupungissa ja elää siellä koko elämänsä.

Tulevat valtuutetut saavat eteensä poikkeuksellisen isoja kysymyksiä. Suomen sisäinen polarisaatio on kasvussa. Jakaannumme entistä voimakkaammin niihin, joilla menee hyvin ja niihin, jotka polkevat paikoillaan. Toisaalla asuntojen arvot laskevat, kun suurimmissa kaupunkikeskustoissa arvonnousu on jopa kiihtynyt. Väestö vanhenee ja samalla pitäisi ylläpitää laajoja hyvinvointipalveluita eri puolilla Suomea. On suuri riski, että korona entisestään kiihdyttää ihmisten välistä polarisaatiota, kun hyvinvoiva kotoa etätöitä tekevä ei välttämättä ole kohdannut suurtakaan muutosta, samalla kun toisilla epävarmuus on merkittävästi lisääntynyt. 

Sen sijaan, että keskitymme vaalikeskusteluissa puhumaan EU:n elvytyspaketista tai kaksoiskuntalaisuudesta, pitäisi ehdokkaiden ja puolueiden haastaa näkemyksellään, kuinka me vastaamme yhä voimakkaammin erkanevien ihmisten todellisuuksien haasteeseen sekä miten kunnat selviävät velvoitteistaan koronaelvytyksen jälkeisessä ajassa. 

Ellun Kanat väittää -sarjassa keskustellaan kuntavaaleista ja kuntien roolista tuplarytmihäiriön maailmassa. Sarja luo katsauksen tulevaisuuteen, jonka kunnat kohtaavat vaalien jälkeen.