Ellun Kanat Gandhin tiellä
No nyt ne on seonneet lopullisesti, voisi joku meistä ajatella. Tai no, jos ollaan rehellisiä, moni on ajatellut niin ehkä jo pitkään. Niinpä kerron kolme syytä miksi olemme tänään julkaisseet väitekirjasarjassamme kirjan rakkaudesta: Mitä tapahtuu huomenna rakkaudelle.
1) Miksi ei
Meillä on tapana seisoa toinen jalka huomisessa. Ellun Kanat on viestintätoimisto, joka tutkii ennakkoluulottomasti asioita, jotka vaikuttavat ihmiseen, yhteiskuntaan ja maailmaan. Me haluamme pitää mielemme avoimena, sekoittaa erilaisia asioita keskenään, luoda moniäänisen keskustelun kautta näkemystä siitä, mitä maailmassa oikein tapahtuu. Mikä liikuttaa, mikä vaikuttaa. Väitekirjasarjassamme olemme tutkailleet välillä ajattelua, välillä Helsinkiä, välillä viestinnän tulevaisuutta ja välillä työnantajuutta.
2) Maailmaa pyörittävä voima
Rakkaus on isoin maailmaa pyörittävä voima, vahvin ihmistä vavisuttava tunne. Kirjan loistavat kirjoittajat ovat saaneet vapaat kädet rakkauden tulkintaan. Ja lopputulos on kiehtova. Kuinka lähellä rakkaus tunteena on vihaa? Kuinka vaikeaa rakkaus on? Onko rakkaus tunne vai teko? Onko rakastuminen sattumaa? Mitä eroa on rakastumisella ja rakastamisella? Rakkaus voi kohdistua ihmiseen, eläimeen, esineisiin, tietoon, maahan, jumalaan. Se muuttaa muotoaan kohteesta riippuen, kun kyseessä tytär, mies, ex-mies, äiti. Entä pitäisikö meidän rakastaa niitäkin, jotka ovat hankalia? Näitä kysymyksiä kirjoittajat pohtivat ja itse voin sanoa, että olen valtavan inspiroitunut tästä kirjasta. Sen kirjosta, syvyydestä, oivalluksista ja rehellisyydestä.
3) Ihmisen isoin kommunikaatiohaaste
Rakkaus on myös hankalaa. Kun tunnetta pukee sanoiksi (eli teoiksi), se muuttuu helposti kömpelömmäksi. Romanttiset elokuvat eivät sattumalta noudata aina samaa kaavaa: ensin tavataan ja rakastutaan intohimoisesti, sitten elämä on ihanaa. Kunnes. Väärinymmärrys astuu kuvaan. Sitten kaikki onkin huonosti. Elokuvan katsoja yrittää avuttomasti huutaa, että puhukaa toisillenne, te rakastatte edelleen toisianne, on tyhmää erota! Lopussa väärinymmärrys oikenee, elämä palaa ihanaksi. Ja katsojaa itkettää. Miksi? Helpotuksesta. Siksi, että maailmassa on liikaa väärinymmärryksiä ja liian vähän ymmärtämistä.
Toisen ihmisen on aina vaikea, ellei mahdoton, ymmärtää kuinka toisen ihmisen päässä asiat näyttäytyvät. Rakkaus on usein myös tulkki. Kun on rakkautta on halua ymmärtää. Erilaisuutta, omituisuutta, ärsyttäviä tapoja. Kun ymmärtää voi ehkä lakata pelkäämästä. Kun ei pelkää ei ehkä tarvitse olla vihainen. Kun ei ole vihainen voi korvata vihapuheen jollain rakentavammalla?