Eihän teidän työpaikalla jää mielenterveys huomioimatta?

Lyödäänkö vetoa, että tunnet jonkun (tai olet itse), joka on kokenut burnoutin, masennuksen tai jolla on diagnosoitu yleistynyt ahdistuneisuus? Minä tunnen ja minä olen. Siitä ei ole vain yleensä tapana puhua kuin yleisellä tasolla. Joten puhutaan ensin siitä näkökulmasta.

WHO:n mukaan mielen sairaudet tulevat globaalisti koskettamaan jossain elämän vaiheessa yhtä neljästä ihmisestä. Noin 450 miljoonaa ihmistä kärsii jostain mielen sairaudesta, joista on tullut johtavia sairauksia ja työkyvyttömyyden syitä maailmanlaajuisesti. Tämä tilasto on tehty ennen pandemiaa.

Vuodet 2020 ja 2021 lisäsivät pandemian ja sen jälkitautien (joita ovat myös taloudelliset seuraukset) takia maailmanlaajuisesti masennusta, ahdistusta, surua, loppuunpalamista, yksinäisyyttä ja traumoja enemmän kuin koskaan on nähty. World Economic Forumin teettämän tutkimuksen mukaan pandemian jälkeen koettu stressi on lisääntynyt lähes 70 prosentilla. WEF:in globaalin riskiraportin 2022 mukaan niistä riskeistä, jotka ovat kasvaneet koronan jälkeen mielenterveyteen liittyvät riskit ovat kärjessä yhdessä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden huononemisen, toimeentulon ja ilmastokriisin torjunnan epäonnistumisen kanssa. Seuraavan kahden vuoden aikana tarttuvat taudit ja mielenterveyden huononeminen ovat riskien kärjessä. Ilmastoahdistus, Venäjän hyökkäyssota ja siihen liittyvä eskaloitumisen riski eivät auta asiaa.

Mieli on vaarassa horjua ja sillä on niin inhimillisiä kuin taloudellisiakin seuraamuksia. Mielenterveyssyiden takia suomalainen työelämä menettää vuosittain yli 17 miljoonaa työpäivää!

Inhimillinen hinta on mittaamaton ja jälki usein pitkä.

Terapiassa tavataan!

Terapiassa tavataan -yhteisö syntyi Vastaamon tietomurron jälkeisessä tilanteessa ja tarkoituksena oli ja on mataloittaa kynnystä hakea mielenapua. Loppuvuodesta 2020 Kantar ja IRO research toteuttivat myös tutkimukset suomalaisten asenteista mielenterveyteen ja sen ongelmiin. Kantarin tutkimuksen mukaan suomalaisista 51 prosenttia piti mielenterveysongelmien aiheuttajana työn ja opiskelun vaatimuksia ja kuormittavuutta, sama määrä vastaajia oli sitä mieltä, että työyhteisö, esimiehen tuen puute tai huono johtaminen aiheuttaa mielenterveysongelmia. Työpaikoilla on siis paljon mahdollisuuksia parantaa asioita. Jos ilmapiiri on sellainen, että niistä uskaltaa puhua: Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että ihmiset kaikkoavat ympäriltä, jos heille avautuu mielenterveydellisistä ongelmista. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että työntekijä joutuisi hankaluuksiin jos työnantaja saisi tietää tällä olevan mielenterveydellisiä ongelmia.

IRO researchin tutkimuksen mukaan 52 prosenttia vastaajista sanoo, että jos minulla on mielenterveysongelmia en kerro niistä kollegoilleni. Vain 1/3 kertoisi. Kyselyn mukaan työväestö kertoisi mielenterveysongelmista läheisille, kollegoille ja työnantajalle vielä harvemmin kuin muut.

Entä teidän työpaikalla? Eihän käy niin, että oletamme, että ihmisille on helppoa puhua mieleen liittyvistä haasteista ja mahdollisesti kasvava ongelma jää turhaan hoitamatta? Tai että vältetään puhumasta kiusallisesta aiheesta ja näin jätetään jengi asian kanssa yksin?

Organisaatioille uupuminen, ahdistuminen ja loppuun palaminen on usein se synkkä salaisuus, vaikka todellisuudessa useimmiten kyse ei ole siitä, että johtajat ovat huonoja, ilmapiiri heikko tai työtä liikaa. Mielen terveyteen liittyvät asiat ovat monen asian summa ja kompleksisessa nopeasti muuttuvassa epävarmassa maailmassa me tarvitsemme kaikki uusia työkaluja mielenterveyden ylläpitämiseen. Tämä ei ole yhden yrityksen, toimialan tai edes Suomen haaste, tämä on yhteinen haaste. Yhteiset haasteet voi ratkoa vain yhdessä, oppien, kokeillen, kehittäen, parantaen, muuttaen.

Tervetuloa Mielenturvaa-verkostoon!

Mielenturvaa-verkosto on kaikille työyhteisöille tarkoitettu verkosto, jossa yhdessä vahvistetaan työelämän mielenterveyttä, etsitään parhaita ratkaisuja haasteisiin ja luodaan mielenterveysmyönteisempää ilmapiiriä. Verkosto tarjoaa tukea ja sparrausta sekä yhdessä löydettyjä ratkaisuja.

Mistä siis on kysymys ja miten mukaan?

1) Jos olet työntekijä: Haasta työpaikkasi mukaan täältä!

2) Jos olet työnantaja: täältä pääsee mukaan!

3) Ensimmäinen askel kun mukaan: Työpaikalla laaditaan Mieli ry:n Hyvän mielen työpaikka-suunnitelma, joka auttaa kehittämään toimintatapoja ja rakenteita henkilöstön mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. MIELI ry:n asiantuntijat sparraavat tässä tarvittaessa.

4) Jatkuvassa työssä verkosto tarjoaa keskusteluryhmän, koulutusta ja tukea mielenterveyttä vahvistavan kulttuurin rakentamiseen ja ylläpitämiseen.

5) Verkoston perustajina ovat Ellun Kanat, Vincit, Kukunori ry sekä MIELI Suomen Mielenterveys ry. Verkoston ovat mahdollistaneet Akava ry, Barona, Heltti, Hyvinvointiala HALI ry, Janssen, Mehiläinen, SAK ry ja STTK ry. Sen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Pekka Sauri.

Kun Vastaamo-tietomurron jälkimainingeissa perustimme Terapiassa tavataan -verkoston ja puhuin muiden muassa avoimesti myös omasta mielestä, sen kuormittumisesta ja sen herkkyydestä, tapahtui kiinnostava asia. Moni on lähettänyt viestejä tai tullut sanomaan, että uskaltaa sen rohkaisemana itsekin puhua esimerkiksi työpaikallaan omasta jaksamisesta mielenterveydestä ja -sairaudesta. Ja saanut myös apua. Rohkea työpaikka kykenee puhumaan vaikeista asioista, sillä vain sitä kautta niitä myös ratkaistaan.

Lisätietoa verkoston nettisivuilta.