3 asiaa, jotka opimme toimareilta viestinnästä
Viestinnän ihmisille on varsin tavallista ”opettaa” muita ihmisiä. Besserwisseröinti omalla alueella on toki aina kivaa ja olemme mekin sitä harrastaneet. (Tämän tekstin lopussa kerromme, mitä meidän mielestämme toimarin kannattaa tietää viestinnästä)
Otimme kuitenkin lusikan kauniisiin kätösiimme ja kokeilimme myös vaihteeksi oppia jotain. Halusimme tietää kuinka yritykset itse näkevät viestinnän ja kuinka voisimme auttaa yrityksiä vielä paremmin niiden mahdollisuuksissa ja haasteissa. Olemme kutsuneet nyt vähän yli vuoden verran suomalaisten yritysten toimareita, viestintäjohtajia ja markkinointijohtajia aamiaisille toimistollemme.
Yhteensä meillä on tähän mennessä käynyt n. 50 yrityksen toimitusjohtajaa. Mitä me sitten opimme?
1) Iso osa yritysten haasteista on tällä hetkellä sisäisiä, mutta sisäisen viestinnän uusiin malleihin panostetaan yllättävän vähän. Kanavista ei ole puute eikä viestintämateriaalistakaan. Sen sijaan vuoropuhelu ei useinkaan ole lainkaan vuoropuhelua vaan sisäinen viestintä on edelleen informaation kaatamista. Yritysten haasteiden ollessa yt-neuvotteluja, irtisanomisia ja muita ikäviä uutisia, sisäisen vuoropuhelun malleja kannattaisi aktiivisemmin kehittää ja kokeilla. Liian jäykiksi koetut sisäisen viestinnän tavat aiheuttavat helposti sen, että oma väki lukee asiat omasta yrityksestään muusta mediasta, mikä ei ole kovin sitouttavaa, eikä motivoivaa – oli uutinen sitten hyvä tai huono.
2) Toimari on usein turhautunut oman yrityksensä viestintään. Viestintä on toimarin mielestä liian usein arkaa ja pyrkii steriiliin lopputulokseen, joka ei herätä minkäänlaisia tunteita. Toimitusjohtaja on usein rohkeamman kommunikaation kannalla kuin viestintäjohtaja. Jos toimitusjohtajalla on oma tyyli tai persoonallinen tapa kommunikoida, viestintä turhan usein tuntuu hiovan särmiä pois. Se, että kielteisten reaktioiden pelossa hinkkaa kaiken yrityksen viestinnän hajuttomaksi ja mauttomaksi, johtaa toki siihen, että yritys itsessään jää hajuttomaksi ja mauttomaksi. Perinteinen tapa hahmottaa mainetta maineenhallinnan käsitteen kautta onkin johtanut siihen, että mahdollisuudet aktiivisesti rakentaa ja johtaa yrityksen mainetta jätetään usein käyttämättä.
3) Toimarin yleisimmät kysymykset kanssamme liittyivät sosiaaliseen mediaan. Kyse ei ole pelkistä kanavista vaan kanavien mahdollistamasta (ja pakottamasta) muutoksesta kommunikaatiossa. Maailma on pysyvästi muuttunut kommunikatiivisemmaksi, ja kommunikaatio tapahtuu yhä useammin vuoropuheluna, johon perinteinen mainonta tai mainosmainen tapa tuottaa sisältöä vastaa varsin huonosti. Suomalainen toimari on utelias uudelle, ja uusi maailma koettiin kiinnostavana (älkää siis tulko sanomaan minulle, että suomalainen toimari ei ymmärrä tai ole kiinnostunut uusista kommunikaatiomahdollisuuksista!), mutta samalla haastavana. Toimari pohtii toki myös omaa rooliaan sosiaalisessa mediassa. Pitääkö Twitterissä olla? Jos pitää niin kuinka siellä voi olla oma itsensä? Johtajan rooli on muuttunut, ja odotukset muuttuvat myös koko ajan ja kovaa vauhtia. Omalle yritykselle ja itselle sopivan, luontevan tavan löytäminen olisi arvokasta. Kaikki eivät voi (eikä pidäkään) olla richardbransoneita. Yrityksen avainihmiset joutuvat yhä useammin miettimään julkista rooliaan yrityksessä. Taustalla on isompi kysymys siitä, miten ja missä yritysten tulee näkyä, mitä niiltä oikein odotetaan.
Lopuksi: Jokainen toimitusjohtaja piti viestinnän merkitystä ja roolia suurempana kuin koskaan ennen. Mikä tahansa viestintä ei kuitenkaan tuota parempia tuloksia vaikka resursseja lisättäisiin kuinka paljon. Siksi viestinnänkin roolin on muututtava ja yritysten organisaatioiden kehitettävä toimintaansa eikä yrittää toimia vanhan maailman työkaluilla uudessa maailmassa. Haasteena, jonka toimarit tunnistivat hyvin, on saada organisaatioiden prosessit toimimaan siten, että olemassa oleviin mahdollisuuksiin ja toisaalta haastaviin tilanteisiin on mahdollista viestinnällä tarttua hanakammin.
Maine on yrityksen tärkeintä pääomaa, kuten toimarit totesivat lähes yhdestä suusta. Tänä päivänä sitä on rakennettava aktiivisesti yhdessä sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa. Oleellista on osata johtaa sitä oikein, ei pysähtyä hallitsemaan illuusiota maineesta, joka mitattiin eilen.
Pysy kartalla tulevistakin blogauksista:
