10 asiaa bitcoinista: Mitä lohkoketjuista pitäisi tietää viimeistään nyt?

Bitcoin-virtuaalivaluutalla on maksettu maailman kalleimmat pitsat, tehty miljonäärejä ja suivaannutettu perinteiset pankit. Se on tuonut riippumattomuuden suurista korporaatioista, mutta samalla se on kuluttanut puolikkaan Suomen verran energiaa vuodessa.
Mitä bitcoinista ja sen taustalla olevasta teknologiasta, lohkoketjuista (eng. blockchain), oikein pitäisi tietää vuonna 2018? Aalto-yliopiston tutkija, Fourkindissa työskentelevä Kimmo Karhu näkee teknologiassa paljon potentiaalia, mutta ei ilman ongelmia.
1. AJATUS BITCOININ TAUSTALLA ON IDEOLOGINEN
Bitcoinin idea on demokraattinen: päästä eroon välikäsistä. Perinteisessä maksuliikenteessä tieto kulkee aina jonkin pankin kautta. Bitcoinin – ja kaikkien sitä seuranneiden virtuaalivaluuttojen – avulla kaksi ihmistä voi maksaa ja vastaanottaa rahaa suoraan keskenään.
Bitcoinissa tiedot transaktioista, eli valuutan lähettämisestä ja vastaanottamisesta, ovat avoimia kaikille, mutta niiden osapuolet on anonymisoitu. Kun tiedot eivät majaile yhden toimijan serverillä, vaan ovat hajautettu ympäri maailmaa, tarvitaan luotettava tapa käsitellä ja säilöä transaktioita. Se on lohkoketju.
2. LOHKOT TALLETTAVAT TIEDOT BITCOININ VAIHDOSTA
Lohkoketju varmistaa, ettei kukaan pääse käpälöimään transaktioita omaksi edukseen. Se koostuu nimensä mukaisesti lohkoista, jotka asettuvat jonoon luomisjärjestyksessä. Lohkot säilövät tiedot menneistä transaktioista ja pitävät kirjaa, kuinka paljon virtuaalivaluuttaa kenelläkin on.
Jokainen lohko sisältää viittauksen edeltäjäänsä, eli yhdessä ne muodostavat linkitetyn listan. Viittauksen lisäksi kullekin lohkolle lasketaan uniikki tunniste hash-funktiolla. Hash-funktion käyttö takaa, että menneet transaktiot ovat suojassa kopeloinnilta. Tätä matematiikkaa kutsutaan kryptografiaksi.
3. LOUHIJAT RAKENTAVAT LOHKOKETJUA ARVUUTTELEMALLA
Ihmisiä, jotka varmentavat bitcoin-siirtoja, kutsutaan louhijoiksi. Yhden keskitetyn toimijan sijaan lohkoketjua rakentaa siis joukko louhijoita ympäri maailmaa. He pyörittävät koneita, useimmiten valtavia konesaleja, rakentaakseen lohkoketjua. Tällä hetkellä suurimmat bitcoinin louhimot sijaitsevat Unkarissa ja Kiinassa.
Joka vuorokausi bitcoin siis rikastuttaa rakentajiaan 11,5 miljoonalla eurolla.
Noin kymmenen minuutin välein louhijoiden kesken arvotaan potti bitcoineja, jonka järjestelmä luo tyhjästä. Mitä enemmän laskentakapasiteettia, sitä enemmän mahdollisuuksia voittaa tässä ”bitcoin-lotossa”. Palkinnon arvo nykyisellä bitcoinin kurssilla on huikeat 80 000 euroa, eli kyse ei ole pikkurahoista. Joka vuorokausi bitcoin siis rikastuttaa rakentajiaan 11,5 miljoonalla eurolla.
4. TURVAUTUMINEN HUIJAREITA VASTAAN TEKEE BITCOINISTA ENERGIASYÖPÖN
Bitcoinin luotettavuus valuuttana perustuu siihen, että louhijoita on paljon. Siten yksi louhija ei voi ohjata lohkoketjua haluamaansa suuntaan kehittelemällä transaktioita, joita ei oikeasti ole.
Käytännössä samoja laskutoimenpiteitä junttaavat siis kymmenet tuhannet koneet ympäri maailmaa. Onkin arvioitu, että bitcoinin ympärillä toimiva infrastruktuuri kuluttaa vuodessa jopa 40 terawattituntia sähköä. Se on valtavasti – vuonna 2016 koko Suomen sähkönkulutus oli reilut 85 terawattituntia.
Bitcoinin ympärillä toimiva infrastruktuuri kuluttaa vuodessa jopa 40 terawattituntia sähköä. Se on valtavasti – vuonna 2016 koko Suomen sähkönkulutus oli reilut 85 terawattituntia.
5. TEKNOLOGIASTA ON POVATTU SEURAAVAA SUURTA JUTTUA
Lohkoketjuteknologian ympärillä velloo juuri nyt valtava hype. Monet uskovat, että kyseessä on tulevaisuuden teknologia, jolla ratkaistaan kaikenlaiset keskitettyihin tietokantoihin liittyvät ongelmat. Potentiaalisia käyttökohteita on listattu tonttikaupasta rikosrekisterien ylläpitoon.
Järjestelmässä on kuitenkin valuvikoja, jotka hidastavat sen käyttöönottoa virtuaalivaluuttojen ulkopuolella. Suurin este lohkoketjuteknologian yleistymiselle on louhijoiden motivointi. Tällä hetkellä lohkoketjun toteutukset nojaavat siihen, että louhijoille tarjotaan rahallisia palkkioita verkon ylläpitämisestä.
6. BITCOIN ON OLEMASSA VAIN BITCOINIA VARTEN
Lieneekin syytä kysyä, mikä on bitcoinin suurempi merkitys? Ei oikeastaan mikään. Ylväästä perustamisajatuksestaan huolimatta sen nykyinen olemassa olon tarkoitus nojaa lähinnä voittojen tarjoamiseen osallistujilleen. Anonyymista rahansiirrostakin hyötyvät eniten rikolliset ja huumekauppa.
Lieneekin syytä kysyä, mikä on bitcoinin suurempi merkitys? Ei oikeastaan mikään.
Varsinaisia ostoksia bitcoinilla tehdään vähän. Maksamiseen bitcoinista tekee hankalan sen hitaus. Lohkoihin koodatuista rajoitteista johtuen sekuntiin mahtuu vain noin 7 transaktiota. Limupullon ostaminen voi siis kestää mitä tahansa minuuteista tuntiin. Keskitetyt maksutoimijat, kuten Visa, välittävät tuhansia transaktioita sekunnissa.
7. SIJOITTAJAN PITÄÄ VARAUTUA EPÄVARMUUTEEN
Historiaan on jäänyt kuriositeetteja, kuten bitcoineilla maksettu pitsa, jonka arvo nykyrahassa olisi 20 miljoonaa dollaria. Suurin osa bitcoinin vaihdosta onkin spekulatiivista. Ihmiset myyvät ja ostavat virtuaalivaluuttaa yrittäen arvailla sen tulevaa arvoa. Vastikään esimerkiksi Nordea kielsi työntekijöiltään bitcoiniin sijoittamisen.
Sijoituksena bitcoin on kuin uhkapeli: toisin kuin esimerkiksi osakesijoituksissa, sen tuotto perustuu ainoastaan kurssikehitykseen. Virtuaalivaluutat eivät ole riippuvaisia perinteisistä markkinoista. Maailmantalouden epävakaissa tilanteissa bitcoinin arvo saattaa kehittyä jopa päinvastaiseen suuntaan kuin muut sijoitusinstrumentit.
Sijoituksena bitcoin on kuin uhkapeli: toisin kuin esimerkiksi osakesijoituksissa, sen tuotto perustuu ainoastaan kurssikehitykseen.
8. HYPEN TAUSTALLA ON AINAKIN KÄSITTÄMÄTÖN ARVO
Ruusuisiin tulevaisuudenkuviin vaikuttaa se, että bitcoinin arvo on loppuvuoden kurssipudotuksenkin jälkeen käsittämättömän korkea. Kertomukset virtuaalivaluutalla rikastumisesta herättävät kiinnostuksen, vaikka ei taustalla olevasta teknologiasta niin tietäisi tai välittäisi.
Media on jakanut satutarinoita vuosiksi unohtuneista ja arvoa kasvaneista bitcoineista. Kuuluisien bitcoin-miljonäärien joukkoon kuuluvat muun muassa Facebookin oikeuteen haastaneet Winklevossin veljekset ja räppäri 50 Cent, joka onnekkaasti vastaanotti eräästä albumistaan maksuja bitcoineissa.
9. UUSI VIRTUAALIVALUUTTA VOI OLLA LUOJALLEEN RAHASAMPO
Kaikki virtuaalivaluutat nojaavat samaan logiikkaan, eli uuden rahan luomiseen ja liikkeelle laskemiseen. Bitcoinin menestyksen vanavedessä virtuaalivaluuttoja on syntynyt kuin sieniä sateella. Jos virtuaalivaluutta menestyy, sen perustajilla on syytä myhäillä: he pääsevät kyytiin hurjaan kurssinousuun. Kaksi seuraavaksi suosituinta virtuaalivaluuttaa ovat Ethereum ja Litecoin.
Bitcoinin kehittäjä, mysteerinen Satoshi Nakamoto, on luonut koodiin takaportin: bitcoineja lasketaan liikkeelle vain 21 miljoonaa. On laskettu, että viimeinen bitcoin louhitaan vuonna 2136. Tämä herättääkin kiinnostuksen, millä louhijat tämän jälkeen palkitaan.
10. PÄÄSEVÄTKÖ LOHKOKETJUT ETEENPÄIN VIRTUAALIVALUUTOISTA?
Karhu uskoo, että virtuaalivaluutoilla keinottelu jatkuu. Jotta lohkoketjuista kasvaisi jotain virtuaalivaluuttoja suurempaa, tarvittaisiin uusia ideoita hajautetun luottamuksen rakentamiselle. Sellaisia, jotka eivät perustu rahapalkkioihin.
Ekologinen jalanjälki puolestaan pienenisi sillä, että maailmanlaajuisen hajautuksen sijasta lohkoketjua rakentaisi pienempi joukko, esimerkiksi yritysryppään muodostama allianssi.
”Toivottavasti huomio siirtyisi yhteiskuntaa hyödyttäviin sovelluksiin, joita ei rakennettaisi virtuaalivaluutan päälle”, Karhu summaa.
Kuva: Thomas Kvisthold Unsplash
Ellun Kanat omistaa pienen määrän bitcoinia. Haluamme seurata lohkoketjuteknologian ja sen käyttömahdollisuuksien kehitystä. Bitcoinin nimellinen omistaminen puskee meidät ymmärtämään aihetta ja maailman muutosta.