Kaikki yritykset ja organisaatiot vaikuttavat. Ne vaikuttavat asiakkaisiinsa myydäkseen tuotettaan tai politiikkaan vaikuttaakseen lainsäädäntöön, tai ne pyrkivät korjaamaan maailmassa vallitsevia epäkohtia. Kommunikaatioväylän avaaminen ja siten vaikuttamisen onnistuminen edellyttää luottamusta – kukaan ei halua halua tulla vaikutetuksi taholta, johon ei luota.
Luottamusympäristö on kuitenkin muuttunut radikaalisti viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana: auktoriteetista ja kontrollista alaspäin virtaamisen sijaan luottamusta rakennetaan suhteessa vertaisiin. Tämä on muuttanut radikaalisti yritysten ja organisaatioiden sidosryhmiä; ne laajenevat merkittävästi ja uudet sidosryhmät on tärkeää pystyä tunnistamaan.
Luottamusta tutkinut Rachel Botsman on todennut, että luottamus on siltojen rakentamista tuntemattomaan. Ne organisaatiot selviävät, jotka kykenevät tarjoamaan tästä sillasta tulevaisuuteen ja tuntemattomaan sellaista visiota, johon muutkin haluavat sitoutua. Ekologisen kriisin, kiihtyvän teknologisen muutoksen tai järkkyvän turvallisuusympäristön ajassa näkemys ja ratkaisut jotka hyödyttävät monia ovat kovaa valuuttaa ja omiaan rakentamaan luottamusta organisaatiota ja sen vaikuttamisen tavoitteita kohtaan.
Arvo syntyy osakkeen hinnan sijaan organisaation ja sidosryhmien yhteisistä intresseistä, jotka luovat arvoa mahdollisimman monelle. Mikäli sidosryhmien luottamus halutaan lunastaa ja saada pitkäjänteisesti organisaatiota hyödyttäväksi voimaksi, ovat organisaation merkitys, merkityksen selkeä kommunikointi ja merkityksen vieminen liiketoimintapäätösten ytimeen äärimmäisen olennaisia tekoja. Vaikuttaminen onnistuukin, kun organisaation tavoitteet sidotaan paremman tulevaisuuden rakentamiseen, ymmärretään muuttuvia sidosryhmiä ja kehitetään luottamusta dialogilla ja aidoilla, oikein suunnatuilla teoilla.
Katso Mitä tapahtuu huomenna vaikuttamiselle? -aamustudion tallenne:
Vaikka politiikan huipulla ja poliitikkojen lähipiirissä toimii ihmisiä harvalukuinen joukko, kukaan heistä ei toimi yksin omilla ehdoillaan. Ihmisten liike haastaa nyt koneiston. Puolueet ovat nyt entistäkin korostuneemmin areenoita, joissa ihmiset, aatteet ja ajatukset kilpailevat keskenään siitä, mikä puolueen viralliseksi kannaksi lopulta nousee. Pelkän kabinettivaikuttamisen aika on ohi.
Tämän kehityksen myötä onkin syytä hetkeksi jättää syrjään ajatus puolueesta yksin vanhan vallan koneistona. Ne ovat oikeastaan päällekkäisiä liikkeitä, joilla on oma koneisto. Nämä ihmisten joukot ovat kerääntyneet yhteen edistämään heille yhteisiä ydintavoitteita.
Suuri puolue joutuu kuitenkin toimimaan käytännössä aina yleispuolueena. Sen on muodostettava kanta kaikkeen, mistä seuraa, että kaikki puolueen viralliset tavoitteet eivät ole puolueen ydintavoitteita. Nämä enemmistötavoitteet ovat hyvin herkkiä muutoksille. Ohjelmien ulkopuolelta taas löytyy suuri joukko erilaisia vähemmistötavoitteita, joilla ei ole enemmistön tukea, mutta joita saatetaan ajaa äänekkäästi ohjelman ulkopuolella.
Puolueiden välillä on paljon eroja siinä, kuinka nopeasti muutos kannattajakunnassa ja liikkeiden voimasuhteissa kulkeutuu läpi koneiston aina niiden ”virallisiin kantoihin” asti. Ymmärtämällä puolueiden sisäistä dynamiikkaa ja samalla politiikan ulkoa tulevaa sidosryhmien painetta voi hahmottaa sitä, millaiset asiat saavat poliittisella agendalla tuulta alleen.
Lataa koko raportti vaikuttamisen tulevaisuudesta sivun yläosasta.
Kriisialttiin ja nopeasti muuttuvan maailman viheliäisiä ongelmia ratkovat niin valtiot, yksilöt kuin yritykset ja organisaatiotkin. Valtioiden päätöksillä on kenties suurin vaikuttavuus, mutta päätöksentekoprosessi on hidas. Yksittäiset kansalaiset puolestaan voivat tehdä päätöksiä nopeasti, mutta mittakaava on pieni.
Yritykset liikkuvat näiden kahden tason välimaastossa, ja esimerkiksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut, että ne pystyvät tekemään pikaisesti vaikuttaviakin vastuullisuuspäätöksiä. Ei ole syitä sille, miksei samanlaista vastuullisuustekemistä voitaisi toteuttaa esimerkiksi ilmastokriisin kohdalla.
Brändiaktivistille arvot ja strategia eivät ole sanahelinää, vaan ohjaavat kaikkea toimintaa. Ne tulee voida viestiä kaikille yrityksen sidosryhmille osakkeenomistajista asiakkaisiin. Kun arvoja eletään todeksi ja ollaan hereillä liiketoimintaympäristön nopeitakin muutoksia silmällä pitäen, herättää yritys luottamusta siihen, että se kykenee tarjoamaan parempaa tulevaisuutta ihmisille ja planeetalle. Rytmihäiriöiden maailmassa tämä on yritykselle menestymisen edellytys.
Nykyisessä maailmantilanteessa yrityksen tulee ottaa muutoksen edessä johtajan paikka, mikäli se tahtoo menestyä. Tässä yritysten kommunikaation keinona on brändi, eli se, mitä muut sanovat sinusta, kun et itse ole paikalla. Yritysten odotetaan vaikuttavan ja ryhtyvän brändiaktivisteiksi, jotka toteuttavat arvojensa mukaisia toimia ja viestivät niistä.
Lataa koko raportti vaikuttamisen tulevaisuudesta sivun yläreunasta.
Sosiaalinen media on epävakaassa maailmassa organisaatioille paikka, jossa ne voivat viestiä omaa lupaustaan ja visiota roolistaan tuntemattomassa tulevaisuudesta. Onnistuakseen tämä vaatii rohkeutta olla laajasti aidossa vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa ja kykyä ymmärtää mitä maailma niistä haluaa kuulla. Somen käyttö ei ole enää vuosiin ollut vaihtoehto – organisaatio on sosiaalisessa mediassa läsnä, halusipa se sitä tai ei.
Moni organisaatio kuitenkin valitsee sosiaalisessa mediassa yhä edelleen yksisuuntaisen tiedottamisen linjan, vaikka muutos syntyy aidosta yleisön kohtaamisesta ja kanavaan sopivasta tavasta kommunikoida. Ihmiset ovat lähestyttävämpiä kuin brändi, joten näkyväksi tulisi tehdä niin oma väki kuin sanansaattajina toimivat sidosryhmät.
Sosiaalinen media kuitenkin eriyttää: se, millaisia tahoja seuraamme, jakaa meitä erilaisiin lokeroihin. Erilaisten arvojen ja intressien ympärille syntyneiden ryhmittymien tunnistaminen onkin pirstaloituneella sosiaalisen median kentällä organisaatioille kullanarvoista. Organisaatio vaikuttaa valitsemalla käyttämänsä alustat kohderyhmän mukaan, mikä tarkoittaa tarvetta pysyä kartalla uusista alustoista ja teknologioista, kuten esimerkiksi metaversumin kehityksestä.
Parhaimmillaan sosiaalinen media voikin olla epävarmassa maailmassa organisaatioille paikka, jossa ne voivat viestiä omaa lupaustaan tekemisistään; miksi ne ovat olemassa ja mitä saavat maailamssa aikaan. Myös somessa yritykset ja organisaatiot voivat kuitenkin kukoistaa ainoastaan jos ne käyvät aitoa keskustelua sidosryhmiensä kanssa ja näin nauttivat käyttäjiensä luottamusta.
Lataa koko raportti vaikuttamisen tulevaisuudesta sivuston yläreunasta.
Informaatiovaikuttamisen historia on pitkä, mutta nykymuodossaan se pyrkii ennen kaikkea hajottamaan yhteiskuntia sisältä päin. Se tukahduttaa kriittisen ajattelun ja lietsoo niin epäluottamusta kuin vastakkainasettelua.
Vaikka kyseessä ei siis ole uusi ilmiö, on sosiaalisen median kehitys antanut täysin uutta tuulta informaatiovaikuttamiselle. Sen tuloksena epäluottamusta saattaa syntyä vauhdilla ja täysin uudessa mittakaavassa, kun tapahtumia voi seurata reaaliaikaisesti ja tieto leviää kulovalkean lailla.
Monessa organisaatiossa on varauduttu kyberhyökkäyksiin osana laajempaa hybridivaikuttamista, mutta informaatiovaikuttamisen riskien kartoittaminen jää niissä usein täysin huomiotta. Huolimatta siitä, että sen vaikutukset voivat realisoituessaan olla mittavia.
Paras ase informaatiovaikuttamista vastaan on luottamus, jonka rakentamista yritysten onkin mietittävä yhä enemmän. Kuinka ulkoiset tapahtumat voivat nakertaa yritykseen kohdistuvaa luottamusta? Kuinka varmistaa, että keskeisillä sidosryhmillä on vahva luottamus yrityksen toimintaan? Näiden kysymysten vastauksista muodostuu organisaatioiden suojaus informaatiovaikuttamisen aikakaudella.
Lataa koko raportti vaikuttamisen tulevaisuudesta sivuston yläreunasta.