Mitä tekoälystä pitää ymmärtää juuri nyt?
Tekoäly on tuonut meidät uuden renessanssiajan kynnykselle. Mitä se tarkoittaa yksilöille, yrityksille ja yhteiskunnille? Mikä kaikki muuttuu? Ellun Kanojen Tekoäly: Renessanssi -sarjassa kerromme näkemyksemme tekoälyn vaikutuksista.
Tekoälyn aikakausi voi olla samanlainen murroskohta kuin 1300-luvulla alkanut renessanssi, joka muutti yhteiskuntaa perinpohjaisesti. Taide, tiede ja filosofia siirtyivät keskiajalta uuteen aikaan, samoin talous- ja yhteiskuntajärjestelmä.
Muutos tulee äkkiä. Jokaisen yrityksen ja organisaation on mietittävä tekoälyn vaikutuksia jo tänään.
Ellun Kanojen Tekoäly: Renessanssi -julkaisu kertoo, mitä kysymyksiä sinun organisaatiossasi pitää kysyä juuri nyt.
Lataa Tekoäly: renessanssi -julkaisu
Lataa koonti kaikista Tekoäly: renessanssi -sarjan teksteistä jättämällä yhteystietosi! Käytyäsi läpi jokaisen teeman alta löytyvät kysymykset tiedät mihin organisaationne on järkevää varautua.
Tekoäly synnytti uuden renessanssiajan
Olemme eläneet poikkeuksellisten muutosten aikoja viime vuosina. Historiallisesta perspektiivistä katsottuna kuitenkaan sellaiset arkeamme mullistaneet asiat kuten sota Euroopassa tai pandemia eivät ole poikkeuksellisia. Vaikka tapahtumat ovat mullistavia meille, aikakautemme ei jää historiaan niiden vuoksi.
Sen sijaan tekoälyjen yleistyminen ihmisten arkielämässä ja niiden räjähdysmäisesti kasvanut saavutettavuus on mittakaavaltaan valtava muutos. Tekstiä ja kuvaa tuottavat tekoälyt ChatGPT, Midjourney, DALL-E ja muut tekoälysovellukset eivät ole teknologisesti aivan uudenlaisia. Ne ovat kuitenkin täysin uudella tavalla siirtyneet insinöörien työpöydiltä meidän tavallisten kuolevaisten arkeen.
Kiinnostaako aihe? Lue Tekoäly: renessanssi -sarjan ensimmäinen blogi ja kuuntele haastattelu Spotifyista.
Tekoäly ohjaa taiteen tulevaisuutta
Tekoäly on muuttanut käsitystämme siitä, mitä on taide, kuka on taiteilija ja mikä saa näkyvyyttä tulevaisuudessa. Nopean muutoksen keskellä on hyvä muistaa, että tämänkin näytelmän ohjaaja on edelleen ihminen.
Luovat tekoälyt haastavat taiteen ja tekijyyden käsitteitä. Ne nostavat pintaan perimmäisiä kysymyksiä luovuudesta ja estetiikasta. Vaikka avoimesti saatavilla olevia luovia tekoälyjä on ollut olemassa vasta vähän aikaa, tekoälyn avulla tuotettua taidetta nähdään jo niin museoissa kuin markkinointimaailmassakin. Tekoälyteokset ovat voittaneet myös kuvitus- ja jopa valokuvauskilpailuita.
Haluatko syventää tietämystäsi tekoälyn vaikutuksesta taiteeseen ja kulttuuriin? Lue Tekoäly: renessanssi -sarjan toinen blogi ja kuuntele haastattelu Spotifyista.
Tekoälyn aikakaudella valtaa jaetaan uudelleen – ja kilpailevat kaupunkivaltiot ovat taas täällä
Google, Meta, ja OpenAI:n suursijoittaja Microsoft eivät ole enää vain pörssiyhtiöitä. Ne ovat muuttuneet globaaleiksi voimatekijöiksi, joiden vaikutusvalta ulottuu talouden, politiikan ja kulttuurin alueille. Samoin kuin renessanssiaikaan kaupunkivaltiot kilpailivat keskenään, nämä teknologiayritykset kilpailevat nyt vallasta ja markkinaosuuksista kiihdyttäessään tekoälyn kehitystä. Samalla ne määrittävät tulevaisuuden suuntaa. Onko Apple uuden renessanssiajan Firenze ja Amazon Venetsia?
Mitä voimme oppia renessanssiajan valtataisteluista ja miten ne liittyvät tekoälyyn? Lue Tekoäly: renessanssi -sarjan kolmas blogi ja kuuntele haastattelu Spotifyista.
Tekoäly haastaa käsityksemme oppimisesta ja koulutuksesta
Renessanssista sai alkunsa löytöretkien aika – ja sitä kohti mekin kuljemme. Olemme hitaasti mutta vakaasti lähdössä seikkailuun aivan uudenlaiseen, moniulotteisen internetin aikaan. Kun teknologia pian tarjoilee meille ennennäkemättömiä maailmoja, on yhä vaikeampaa perustella koulutuksen merkitys ja valita opiskeltavat asiat.
Maailmassa, jossa kaikki tieto on saatavilla nappia painamalla ja auktoriteettien määrittelyvallasta irrallaan, joutuu koulutusjärjestelmä perustelemaan merkityksensä oppijoille uudelleen.
Miten tulevaisuudessa opitaan ja koulutetaan? Lue Tekoäly: renessanssi -sarjan neljäs blogi ja kuuntele haastattelu Spotifyista.
Miten tekoäly vaikuttaa talouteen – kolme pientä arvausta
Tekoälyn esiinmarssi on tuonut mukanaan runsaan määrän suureellisia, kilpailevia tulevaisuusvisioita. Proletarisoituminen, joutilas paratiisi, maailmanloppu, robottikommunismi ja hyperkapitalismi – siinä muutama villi tekoälyvisio. Valinnanvaraa on. Visioille on yhteistä se, että ne perustuvat useimmiten pikemminkin vahvaan itseluottamukseen kuin tutkittuun tietoon.
Miten suhtautua tekoälyn taloudellisiin vaikutuksiin? Lue Tekoäly: renessanssi -sarjan viides blogi ja kuuntele haastattelu Spotifyista.
Tekoäly tappaa klikkiotsikot, eläköön journalismi
Muuttuuko toimittaminen lähinnä tuottajan työksi? Tarvitaanko haastatteluihin enää ihmisiä? Tiedonvälityksessä on nyt käynnissä yhtä suuri murros kuin 1400-luvulla kirjanpainotaidon keskimisen jälkeen. Tekoälyjen yleistyminen tuottaa maailmaan loputtoman määrän disinformaatiota ja uusia mediainnovaatioita. Teknologinen muutos haastaa perinteisen tavan tehdä uutisjournalismia. Journalismi kohtaa eksistentiaalisia kysymyksiä: mitä roolia ihmiset näyttelevät muuttuvassa mediaympäristössä ja pitäisikö journalismin roolia ylipäätään määritellä uudelleen?
Laittaako tekoäly journalismin palaamaan juurilleen? Lue Tekoäly: renessanssi -sarjan kuudes blogi ja kuuntele haastattelu Spotifyista.
Tekoäly tunkeutuu osaksi kaikkea
Nyt saatavilla olevat tekälytyökalut ovat vielä tämän päivän kehruu-jennyjä. Tekoäly voi kuitenkin muuttua teknointoilijoiden visioista uudeksi maailmanjärjestykseksi hyvin nopeasti. Puolet tekoälyasiantuntijoista ennakoi ihmisen kyvyt ohittavan tekoälyn toteutuvan ennen vuotta 2061. Historiassa renessanssi edelsi teollista vallankumousta – ja niin on käymässä nytkin.
Laittaako tekoäly journalismin palaamaan juurilleen? Lue Tekoäly: renessanssi -sarjan seitsemäs blogi ja kuuntele haastattelu Spotifyista.
Tekoälyn ajassa tieto on halpaa ja ymmärtäminen arvokasta
Tekoäly pystyy nopeuttamaan ja tehostamaan prosesseja, joihin ihmiseltä saattaisi mennä päiviä. Kaikkeen ei tekoälykään kuitenkaan pysty: ihmistä tarvitaan vielä syvällisempään ymmärtäjän rooliin.
Mitä meidän ihmisten pitää ymmärtää tulevaisuudesta, jotta emme päädy vain harhailemaan tekoälyn luomien visioiden keskelle? Lue Tekoäly: renessanssi -sarjan kahdeksas blogi ja kuuntele haastattelu Spotifyista.
Tekoäly, tule jo ja vie työmme!
”Työmme vievistä roboteista” on kohistu työelämäpuheessa kyllästymiseen asti ja ennen kuin yritykset ovat ehtineet edes kunnolla omaksua uusien työkalujen käyttöä ja raportoida niiden hyödyistä, me olemme jo laskeneet, kuinka monta ihmistä saattaa menettää työnsä. Scifi-elokuvat ja suhteemme robotteihin ovat ehdollistaneet meidät siihen, että aina kun kuulemme sanat robotti, automaatio ja tekoäly, ajattelemme ensimmäisenä ihmisen työn olevan uhattuna. Me pelkäämme varmuuden vuoksi, vaikkemme edes vielä täysin ymmärrä, mitä tapahtuu.
Onko kuohunnalle ja pelolle mitään syytä – vai saisivatko tekoälyt tulla sittenkin viemään ainakin osan töistä? Lue Tekoäly: renessanssi -sarjan yhdeksäs blogi ja kuuntele haastattelu Spotifyista.
Miten Suomi keksii itsensä uudelleen tekoälyn ajassa?
Tekoäly on täällä. Pian siitä tulee kuin internet, joka on ja ei ole olemassa yhtä aikaa. Hieman niin kuin hengitysilma. Kummankaan olemassaoloa ei tarvitse ajatella, koska niitä pidetään itsestäänselvyyksinä. Ne vain ovat olemassa.
Tämänhetkisen päättäjäsukupolven pitäisi päättää, mikä rooli tekoälylle tulee Suomessa. Millainen on Suomen tarina jatkossa ja kuka sen rakentaa? Lue Tekoäly: renessanssi -sarjan kymmenes ja viimeinen blogi sekä kuuntele haastattelu Spotifyista.
Säväyttääkö näkemyksemme?
Kerro meille mistä olet kiinnostunut ja tilaa uutiskirjeemme, niin saat kuratoidut kirjeemme suoraan sähköpostiisi!
