Strategia ja kulttuuri

Yrityksen tulevaisuus ei voi perustua mielikuviin: ennakointi parantaa osumatarkkuutta

Ankeimmillaan yrityksen näkemys tulevaisuudesta perustuu siihen, millainen pomon ilme on henkilöstöinfossa. Henkilöstöpalveluyritys Barona raivasi aikaa tulevaisuuden skenaariotyölle ja varautuu muutosvoimiin.

Henkilökuva Marjaana Toiminen
Marjaana Toiminen

”Me teemme arvauksia siitä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, mutta asiantuntijatkaan eivät ole siinä tikkaa heittäviä simpansseja parempia”, arvioi psykologi ja tutkija Philip Tetlock asiantuntijoiden valtaa käsittelevässä kirjassaan vuonna 2005.

Provokaatioksi tarkoitettu lause ei ole täysin perätön: eihän globaalia talouskriisiä tai oikeistopopulismin ja Trumpin nousua nähty ennalta.

Emmehän usein reagoi edes niihin trendeihin, jotka ovat olleet pitkään tiedossa.

Viime vuosikymmenellä mistään teemasta tuskin puhuttiin yhtä paljon kuin digitalisaatiosta. Silti yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-investoinnit ovat kuihtuneet vuosi vuodelta.

Entä olisiko yritysten pitänyt ennakoida osaaja- ja hakijapula ennen kuin siitä tuli este niiden kasvulle? Kuinka moni työyhteisö on nyt varautunut ilmastonmuutoksen tai ikääntymisen seurauksiin?

Vaikka sanotaan, että ”muutos ei enää koskaan ole yhtä hidasta kuin nyt”, tulevaisuuden pohtimiseen ei juurikaan käytetä resursseja. Moni yritys muotoilee itselleen lennokkaan vision, mutta vain harva rakentaa sille kontekstin, eli luo tulevaisuuskuvan tai työstää skenaarioita vision tai strategisen suunnittelun tueksi. 

Silti jokaisessa työyhteisössä jokaisella on joku näkemys tulevaisuudesta, tai vähintään tietoinen päätös sysätä se mielestä. Ankeimmillaan mielikuva tulevasta perustuu pelkoihin, aavistuksiin, rivien väleistä tehtyihin tulkintoihin, johdon ilmeisiin tai äänenpainoihin henkilöstöinfoissa.

Suomi jämähti 2008 talouskriisin jälkeisiin tehostamisen ja säästöjen vaiheeseen

Viime vuonna ilmestyneessä Voittajan strategia -kirjassa kirjoittajat kertovat tutustuneensa yli 50 suomalaisyrityksen strategiaprosessiin. Tulos kuulostaa tutulta: strategiaprosessit hallitaan, mutta tulevaisuutta ei ehditä pohtia, eikä uuteen kasvuun uskalleta investoida.

Suomalaisten yritysten strategiat keskittyvät kirjan mukaan nykyisen liiketoiminnan varovaiseen kehittämiseen: Laitetaan jäitä hattuun ja pidetään jalat maassa.

Kasvua luovat kokeilut ovat pieniä tai pahimmillaan liiskaantuvat arjen jyrän alle. Muutokset typistetään projekteiksi, eikä niitä johdeta jatkuvana kehittämisenä.

Kirjoittajien mukaan suomalaisyrityksissä on edelleen päällä vuoden 2008 talouskriisin aiheuttama tehostamisen ja säästöjen etsimisen vaihde.

Muutosvoimat jylläävät toimiston seinien ulkopuolella, mutta käsitystä siitä, mitä ne meille tarkoittavat, ei ole aikaa muodostaa?

Kehityssuuntien ymmärtäminen ei ole turhaa

Villi arvaus: tällä vuosikymmenellä tapahtuu käänne, kun megatrendien vaikutukset alkavat tuntua arjessa ja näkyä exceleissä. Parhaiten selviävät ne, jotka aloittavat varautumisen jo nyt.

Henkilöpalveluyritys Barona raivasi viime syksynä aikaa skenaariotyölle. Työhön osallistui laajasti yrityksen johtoa eri toimialoilta. Toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmasen mukaan motiivina oli löytää yhteistä tapaa puhua tulevasta.

Prosessissa etsittiin vastauksia näihin kysymyksiin: Mitkä muutosvoimat vaikuttavat meihin ja miten, mihin meidän yhdessä pitää varautua seuraavaksi, mikä voisi olla meille tulevaisuudessa mahdollista. Mikä ainakin muuttuu, mitä se meille tarkoittaa – mihin sen vuoksi pitää ensin ryhtyä ja kenen.

Lopputuloksena syntyi neljä skenaariota yrityksen toimintaympäristöstä, sekä hahmotelma yrityksen selviytymiskeinoista kussakin vaihtoehdossa. Kokonaisuuteen kuului myös tarkka selvitys merkittävimpien muutosvoimien kehityssuunnista sekä tarkkailtavista ilmiöistä. Vaikka Baronan eri toimialoilla trendit vaikuttavat eri tavoin, yhteisiäkin nimittäjiä löytyi. Skenaarioista on Vanhala-Harmasen mukaan ollut hyötyä sekä liiketoiminnan kehittämisessä että tulevaisuutta koskevien käsitysten muokkaamisessa. Baronassa skenaarioita on tähän mennessä käytetty niin palveluiden kehittämisessä kuin henkilöstöpäivien inspiraationa.

Tulevaisuusskenaariot ovat tietysti vain valistuneita arvauksia tai perusteltuja oletuksia, joiden taustalla on ennakoinnin työkaluilla toteutettu analyysi tulevasta. Tulevaisuus tuskin tapahtuu juuri sellaisena kuin se skenaarioissa kerrotaan, vaikka osumatarkkuus olisikin parempi kuin simpanssilla. 

Muutosvoimien ja kehityssuuntien vaihtoehtojen ymmärtäminen on silti sekä järkevää että tarpeellista. Näkemyksen systemaattinen rakentaminen luo yritykselle kykyä reagoida. Se tekee arjesta arvaamattomuuden keskellä mielekkäämpää – ja todennäköisesti näkyy myös tuloksessa. Parhaimmillaan se on on lähtölaukaus uudelle kasvulle tai koko yrityksen uudistamiselle.

”Kaikki mallit ovat vääriä”, kerrotaan tilastotieteilijä George Boxin sanoneen, ”mutta jotkut niistä ovat hyödyllisiä.”

Voittajan strategia -kirjan kirjoittivat Aalto-yliopiston professori Lasse Mitronen ja liikkeenjohdon konsultti Timo Raikaslehto.

Ellun Kanat tarjoaa koko henkilökuntaa osallistavia tulevaisuuden muotoilu -hankkeita sekä tuottaa skenaariota yritysten tarpeisiin toimialasta riippumatta. Ota yhteyttä ja kysy lisää!

 

Meitä kiinnostaa yhteistyö kanssasi!

Otathan yhteyttä, niin voimme auttaa!