Viestintä

Viestintä on väline vuoropuheluun maailman kanssa

Silottelusta, turhasta punakynästä ja kaikkien kulmien pyöristämisestä on siirryttävä tositoimiin. Vuonna 2020 hymistelevä yritys ei enää pärjää.

Tällä viikolla jouduin hetkeksi defenssiin. Se on se tunne, kun tuntuu siltä, että kimppuun hyökätään (useimmiten vain henkisellä tasolla) ja sisuksista nousee reaktio; fight or flight (itselläni useimmiten fight). Jokin asia tuntuu epäoikeudenmukaiselta ja haluaa puolustautua. Kuitenkin tässä kohtaa jokin tökki.

Defenssireaktio viestintäihmisenä tuli Ville Perttulan jutusta, jossa hän pohdiskelee viestinnän vaikuttavuutta. Otsikolla Greta Thunbergin viesti menee tunteisiin, koska olemme tottuneet viestintätoimistojen silottelemaan mössöpuheeseen käsittelee aitoutta, rohkeutta ja totuutta.

Juttu sai minut itselleni epätavallisella tavalla pysähtymään ja pohtimaan, minkä puolella oikein olen. Päädyin olemaan samalla puolella Perttulan kanssa; rohkeamman viestinnän puolella. Sillä Perttulalla on tärkeä pointti, joskin syntipukki on ainakin osin väärä.

Eli mikä ja kenen mössö?

Suomalainen korporaatioiden viestintäkulttuuri on arkaa, pelokasta ja tylsää.

Suomalainen korporaatioiden viestintäkulttuuri on arkaa, pelokasta ja tylsää. Viestintäosaston tehtävä on perinteisesti ollut portinvartijan tehtävä: mitä media saa ja mitä media ei saa tietää. Mieluummin mahdollisimman vähän. Viestintä ei ole ollut väline vuoropuheluun sillä korporaatio ei rupattele ihmisten kanssa, eihän. Siinä missä Inderesin talousraporteissa jo mainitaan joidenkin (lähinnä Yhdysvaltain presidentin) twiittien vaikutus pörssikursseihin, on vielä suomalaisissa johtoryhmissä hieman sekalainen seurakunta suhteessa uuteen maailmaan. Iso osa ostaa vielä ”viestintämössöä”, josta Perttula puhuu. Rohkeus kommunikoida puuttuu vielä korporaatioiden DNA:sta. Suomalainen viestintätoimistokenttä on pääosin syntynyt tähän kulttuuriin ja bisnes rakentui sen varaan: älä puhu, älä erotu. Mainontahan oli sitä varten!

Viestintä on muutoksen toteutumisen näkökulmasta välttämättömyys 

Viimeisen 10 vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut merkittävä muutos. Digitaalinen disruptio on mahdollistanut kommunikaatiovallankumouksen ja me kuluttajat, asiakkaat, sijoittajat ja muut yrityksille tärkeät sidosryhmät käytämme kännykkäämme vuoropuheluun. Meillä on valtaa enemmän kuin koskaan eikä meitä kaitse mikään yrityksen viestintäosasto. Me haastamme ja pakotamme yritysmaailman avoimemmaksi, läpinäkyvämmäksi ja haluamme, että meille vastataan. Tämä muutos näkyy paitsi yritysten viestintäponnisteluissa, myös koko toimialan uudelleen järjestäytymisessä. Kun katsoo viestintätoimijoiden kärkeä, on muutamassa vuodessa tapahtunut isoja muutoksia. Vahvat prosessiosaajat, jotka perustivat ideologiansa korporaatiosopivaksi eivät ole enää toimialan edelläkävijöitä.

Osa yritysmaailmasta on tullut muutoksen mukana 2020-luvulle, iso osa vielä ei. Edelleen moni yritys työntää viestinnän pieneen omaan karsinaan tajuamatta, että nopean muutoksen maailmassa yritysten muutoksen isoimpia esteitä on rohkean kommunikaation puute; sisäisen ja ulkoisen. Johtamisen professori Rita McGrath kirjoittaa kirjassaan Seeing Around Corners siitä kuinka suuri osa yritysten muutospaineista tulee ulkoapäin, mutta suurin osa muutoksen esteistä tulee sisältä. Vanhat muutosjohtamisen teoriat eivät päde kommunikaatiovallankumouksen jälkeisessä ajassa. Viestintä ei ole enää nice-to-have vaan muutoksen toteutumisen näkökulmasta välttämättömyys. Sama koskee ulkoista muutosta. Yrityksen on luotava uusi identiteetti, brändi, jolla on merkitystä ja jonka tarinaan me haluamme kirjoittaa itsemme. Olemassaolon tarkoituksesta kumpuava viestintä on parhaimmillaan rohkeaa ja vaikuttavaa.

Ja tässä tullaan Thunbergiin.

Vahva brändi vaatii vuoropuhelua maailman kanssa

Myös Thunbergin aikaansaama muutos on lähtenyt viestinnästä. Ja kyllä, sen tulee olla erottuvaa, omanlaista, silottelematonta, aitoa, kuten Perttula havainnoi. Thunberg on kuitenkin vaikuttava erityisesti tekojensa kautta. Jos jossain on sitä ”purposea” niin Thunbergissa on! Kun me istumme aamiaispöydässä voisarvemme kanssa, Thunberg palelee jossain keskellä Atlanttia koska pitää kiinni periaatteistaan eikä halua lentää. Perttula ei pidä voimaannuttamisesta ja väittää, ettei Thunbergin viestintä sellaista sisällä. Siinä Perttula on väärässä. Thunberg voimaannuttaa teoillaan, jotka ovat iso osa hyvää viestintää. Todellinen ansio on maailmanlaajuinen ilmastoliike, joka alkoi nuorista koululaisista, mutta on nyt jo paljon laajempi. Tämä teko jättänee myös pysyvän jäljen sukupolveen, joka nyt lakkoilee.

Thunberg voimaannuttaa teoillaan, jotka ovat iso osa hyvää viestintää.

Vahva brändi syntyy vuoropuhelun maailmassa viestinnällä, vuoropuhelulla maailman kanssa, omalla äänensävyllä ja vahvoilla olemassaolon tarkoituksesta lähtevillä teoilla. Nopean muutoksen läpinäkyvässä maailmassa viestinnän pitää olla iso osa johtajuutta, ei pelkkää viestintäosaston hommaa. Viestintää pitää osata käyttää strategisena työkaluna, sen pitää olla organisaation ydintoimintaa ja sen pitää herättää huomiota, ei välttää sitä. Yrityksen on luotava itsensä uudelleen. Sellaiseksi, joka pystyy kommunikoimaan, käy nöyrästi avointa vuoropuhelua ja osaa käyttää omaa ääntään. Silottelusta, turhasta punakynästä ja kaikkien kulmien pyöristämisestä on siirryttävä tositoimiin. Mainosten takanakaan ei kannata piileskellä. Jos on sanottavaa, kannattaa se tehdä niin reippaasti, että sitä kuullaan ilman maksettua viestiä.

Laiska ja osaamaton organisaatio tuottaa itse tai ostaa mössöä. Jokainen valitsee kumppaninsa tavoitteen mukaan. Fiksu sellaisen, joka auttaa rohkeasti rakentamaan brändiä, luottamusta ja houkuttavuutta aidolla vuoropuhelulla. Ja on arkailemattoman, avoimen ja vaikuttavan viestinnän puolella.

Meitä kiinnostaa yhteistyö kanssasi!

Otathan yhteyttä, niin voimme auttaa!