Vaikuttaminen

Politiikka on rikki? Skenaario Yhdysvaltain presidentinvaaleista

Avatar

Esivaalit on käyty vasta kahdessa osavaltiossa. On siis aivan liian aikaista arvioida sitä, ketkä kesän puoluekokouksissa nimetään presidenttiehdokkaiksi. Eikä varmaan ole sekään, nähdäänkö Michael Bloomberg kisassa kolmantena ehdokkaana. New Yorkin entinen pormestari selvittää mahdollisuuksiaan.

Poliittisen kannunvalannan nimessä kuvitellaan tilanne, että marraskuussa 2016 demokraattien ehdokas olisi senaattori Bernie Sanders, republikaanien liikemies Donald Trump, ja että liikemies Michael Bloomberg olisi mukana nk. kolmannen puolueen ehdokkaana.

Yhdysvalloissa presidentti valitaan lopulta valitsijamiesten äänin. Valintaan tarvitaan enemmistö: 270 valistajamiestä 538:sta. Valitsijamiesten määrä vaihtelee osavaltioittain: pienimmistä osavaltioista saa kolme, Kaliforniasta 55 valitsijamiestä. Henkilö, joka saa osavaltiossa eniten ääniä, saa kaikki sen valitsijamiehet taakseen.

Lähihistoriassa kolmannen puolueen ehdokas (esim. Ross Perot 1994 tai Ralph Nader 2000) ei ole ollut sellaisessa asemassa, että hänellä olisi ollut mahdollisuuksia voittaa osavaltiota. Bloomberg – tilanteessa, jossa Sanders tai Trump eivät kumpikaan edusta puolueensa äänestäjien valtavirtaa – voisi siinä onnistua. Hän voisi hyvinkin voittaa esimerkiksi New Yorkin 29 valitsijamiestä.

Jos näin kävisi, ollaan kovin nopeasti tilanteessa, jossa kenelläkään kolmesta ei olisi mahdollisuuksia päästä vaadittuun enemmistöön. Tällöin asiat muuttuvat jännittäviksi. Vähän kuin Floridassa vuonna 2000.

Valitsijamiehet eivät ole sidottuja äänestyksen tulokseen. He voivat äänestää – ja yksittäiset heistä aiemmissa vaaleissa ovatkin näin tehneet – itse asiassa ketä tahansa. Esim. vuonna 1976 esivaaleissa ehdolla ollut Ronald Reagan sai yhden valitsijamiesäänen. On siis olemassa mustan hevosen mahdollisuus.

Jos he kuitenkin äänestävät vaalien tuloksen mukaan ja edessä on pattitilanne, jossa yksikään kolmesta ehdokkaasta ei saa enemmistöä taakseen, siirtyy valinta kongressille. Silloin edustajainhuone valitsee presidentin ja senaatti varapresidentin.

Edustajainhuone äänestää kolmen eniten ääniä saaneen kesken (mukana voisi olla siis musta hevonen). Äänestys tapahtuu osavaltioittain. Voittoon vaaditaan vähintään 26 ääntä 50:stä. Edustajainhuone on valinnut Yhdysvaltain presidentin kahdesti vuosina 1801 ja 1825.

Elämme siis jännittäviä aikoja, jotka alleviivaavat sitä, kuinka vaikeassa ja poikkeuksellisessa tilanteessa puoluejärjestelmä nykypäivänä monessa maassa on. Järjestyksen sijasta se tuottaa epävakautta.

Suomessa tästä esimerkki on Paavo Väyrysen Kansalaispuolue, joka on muutamassa päivässä kerännyt tuhatkunta kannattajakorttia. Espanjassa joulukuun parlamenttivaalit eivät ole vieläkään tuottaneet maahan hallitusta.

Meitä kiinnostaa yhteistyö kanssasi!

Otathan yhteyttä, niin voimme auttaa!