Vaikuttaminen

Lobbarirekisteri ei synnytä yhteiskuntaan vip-kerhoa vaan tekee yhteiskunnasta avoimemman

Kabinettivaikuttamisen aika on ohi. Valta on sillä, joka onnistuu luomaan ne puheenaiheet, joista yhteiskunnassa halutaan keskustella.

Viikkolehti Suomen Kuvalehden toimittaja Heikki Vento kirjoitti kolumnissaan, kuinka hän pelkää pitkään toivotun lobbarirekisterin synnyttävän vaikuttajien vip-kerhon ja syrjäyttävän tavallisen pulliaisen avoimesta yhteiskunnallisesta keskustelustamme.

Viime vuosien keskustelussa lobbarirekisteriä on laajalti kannatettu, mutta vastavirtaan uiva Vento epäilee, että virallinen lobbarirekisteri saattaisi synnyttää loosin ja jäsenilleen puolivirallisen aseman valtakunnan vaikuttajina. Vento ehdottaa, että viestinnän alan yhdistyksen ProComin ylläpitämä, vapaaehtoinen rekisteri riittää.

Mutta riittääkö se?

Lobbarirekisteri kertoo avoimesta yhteiskunnasta

Olen tehnyt erilaisia lobbaushommia kohta kymmenen vuotta sekä kansalaisyhteiskunnan että yritysmaailman puolella. Kun en ole ollut ProComin jäsen, niin en rekisteröitynytkään lobbarilistaan. Nyt, kun en enää lobbaa, vaan vain neuvon muita hyvään viestintään ja vaikuttamiseen, voisinkin kyllä liittyä.

Nimittäin ProComin ansiokas rekisteri on vain ProComin jäsenille, eivätkä Suomen kaikki lobbarit ole viestinnän ammattilaisten yhdistyksen jäseniä. Lobbareita kun on niin monilla titteleillä ja tehtävillä eri organisaatioissa. Rekisterissä on nykyisellään vain 57 henkeä.

Vento on ihan oikeassa siinä, että lobbarirekisterin voi toteuttaa monella eri tavalla. Vapaaehtoinen vai pakollinen? Kirjataanko lobbareita vai käyntejä? Tekeekö merkinnät tavattava virkamies tai poliitikko, kerätäänkö vierailijalistat ovella, vai saavatko lobbarit lisää excel-hommia? Pitääkö mainita, jos lobbari on sattumalta myös kaljakaveri tai samassa futisjoukkueessa? Avoimia kysymyksiä on hurjasti, mutta ei keskustelua kannata siihen lopettaa, että saattaisi tulla huono ratkaisu.

Avoimia kysymyksiä on hurjasti, mutta ei keskustelua kannata siihen lopettaa, että saattaisi tulla huono ratkaisu.

Sen sijaan, että lobbarirekisteristä tulisi vip-kerho, se toisi parhaimmillaan systemaattisesti esiin, ketkä tahot ja henkilöt Suomessa pyrkivät korkeimpiin päätöksentekijöihimme tapaamisissa vaikuttamaan. Tämä avoimuus on hyvän päätöksenteon, avoimen yhteiskunnan, kiinnostuneen kansalaisen ja vallan vahtikoirana toimivan median etu.

Eikä sillä, että vaikuttamista työkseen tekevät henkilöt kirjattaisiin listaan, saisi tietenkään olla vaikutusta siihen, etteivät tavalliset kansalaiset, äkisti syntyneet kansanliikkeet, kansalaisaloitetta esittävät porukat tai vaikka koulujen vanhempainyhdistykset saisi tavata päättäjiä ihan entiseen malliin. Mediasta puhumattakaan.

Hyvä esimerkki ehdotetusta lobbausrekisterista on Lobbaus läpinäkyväksi -kansalaisaloitteen malli, jossa päätöksentekijät velvoitettaisiin pitämään kirjaa tapaamistaan henkilöistä.

Kabinettivaikuttamisen aika on ohi

Vento on aivan oikeassa kirjoittaessaan Suomen vahvuuksista: asumme pienessä ja avoimessa maassa, jossa päättäjät ovat vielä kohtuullisen lähellä äänestäjiä, media on valpas ja laadukas ja yhteiskunnalliseen keskusteluun on melko helppo osallistua. Näin pitää jatkaakin. Lobbarirekisteristä pitkään puhunut Finanssialan viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttula on todennut, että lobbareiden tulisi olla omilla nimillään ja mielipiteillään mukana myös julkisessa keskustelussa. Näin toimitaan avoimessa demokratiassa.

Suomi on pieni maa myös siinä mielessä, että maine kiirii helposti. Lobbari, joka puhuu yhtä kabineteissa ja toista julkisuudessa, on pian entinen lobbari. Mutta kaikista tärkein huomioni onkin, että se perinteisen kabinettivaikuttamisen aika on ohi.

Lobbari, joka puhuu yhtä kabineteissa ja toista julkisuudessa, on pian entinen lobbari.

Toki niitä päättäjiä kannattaa yhä tavata ihan itse omalla asiallaan. Monesti vaan ollaan jo auttamatta myöhässä, kun herää se ajatus, että tästä pitäisi käydä puhumassa ministerille. Mitä pidemmällä vaikkapa lainsäädäntöprosessi on, sitä vähäisempiä ovat myös mahdollisuudet vaikuttaa siihen.

Sillä on valtaa, joka päättää puheenaiheista

Suurin vaikutusvalta on sillä, joka esittää ne kysymykset, joihin yhteiskunnassa pyritään vastaamaan. Agendan asettaminen on vaikuttavinta vaikuttamista. Ja se agenda asetetaan julkisessa keskustelussa. Meistä jokainen voi olla vaikuttaja, jos keksii sellaisen aiheen ja tavan viestiä, jotka puhuttelevat ihmisiä. Silloin saa lopulta myös median ja päättäjät mukaan.

Kun oppositio yritti vastustaa hallituksen aktiivimallia syksyllä 2017, syntyi lopulta aika pieni poru. Joulun tienoilla tehty kansalaisaloite onnistui kuitenkin keräämään hurjan määrän ihmisiä taakseen, syntyi runsaasti some-keskustelua, media heräsi ja oppositio ja ammattiyhdistysliike saivat uutta puhtia kritiikkiinsä. Näyttää siltä, että ajassamme yhä harvemmin perinteiset instituutiot osaavat käyttää puhevaltaa julkisuudessa. Omanlaisensa vaikuttajarekisteri ovat nekin melkein 150 000 suomalaista, jotka allekirjoittivat kansalaisaloitteen 120/52/2017.

Lobbarirekisteri olisi tärkeä askel kohti avoimempaa yhteiskuntaa. Mutta jos haluat tietää, kuka valtaa käyttää, kysy aina, kuka päätti puheenaiheen.

Meitä kiinnostaa yhteistyö kanssasi!

Otathan yhteyttä, niin voimme auttaa!