Viestintä

Kriisin keskellä on päivitettävä tapamme arvioida päätöksiä

Jos päätöksiä arvioitaisiin oikein perustein, ihmiset tekisivät niitä rohkeammin.

Katsoin maanantaina hallituksen tiedotustilaisuutta poikkeusoloista ja huomasin ärsyyntyväni Ilta-Sanomien toimittajan kysymyksestä:

”Miksei tätä päätöstä tehty jo neljä päivää sitten?”

Silloin kun palaa, on turha jossitella. Taaksepäin ei pääse. Ainoa asia, johon on mahdollista vaikuttaa, on aika päätöksen hetkestä eteenpäin.

Jälkikäteisarvioita tullaan tekemään ja näkemään vuosia tämän kriisin jälkeen, samoin kuin myös varmasti laadukasta, akateemista tutkimusta. Näin tapahtuu, jos ja kun me ihmiset pysymme uteliaina ja haluamme oppia uutta.

Aina pitäisi kysyä: mitä opittiin seuraavaa kertaa varten? 

Nyt on se hetki, jolloin meidän pitäisi päivittää käsityksemme siitä, mikä on hyvä tai huono päätös.

Haastan ajatteluasi seuraavalla väittämällä: Me emme voi arvioida päätöksen laatua sen perusteella, mitä tapahtuu päätöksen jälkeen.

Sattuma vaikuttaa seurauksiin

Hyvä päätös saattaa nimittäin johtaa onnettomaan lopputulokseen ja huono päätös hyvään, koska välillä sattuma vaikuttaa seurauksiin. Ihmismielen on vaikea hyväksyä tätä, koska me haluaisimme löytää aina syyllisen, jonkun, jonka teko tai päätös selittää kaiken tapahtuneen. Sattumaan tai poikkeaman laskennallisen riskin perustelu ei meille tahdo kelvata, koska me haluamme syylliseksi jonkun, jolla on etu- ja sukunimi.

Maailmassa on paljon sankareita, jotka ovat tehneet järkyttävän päätöksen, jonka seuraus onkin ollut hyvä. Heillä on vain ollut sairaalloisen hyvä tuuri. Yhtä lailla on tehty hyviä päätöksiä, joiden seuraus onkin ollut kammottava, koska poikkeama on tuonut näppinsä peliin.

Teoreettisemmin: Jos asiat eivät olekaan menneet sen mukaisesti, kuten on ajateltu olevan päätöksentekohetkellä riskin ja todennäköisyyden suhteen painotettuna todennäköisintä, katastrofiin päätynyt lopputulos on silti saattanut johtua oikeasta päätöksestä. Sattuma ja poikkeama on vain muuttanut tilannetta yllättäen.

Kääntäen: Jos päätöksiä tehdään hutiloiden ja huonojen arvioiden perusteella ja järjettömällä riskillä, mutta käykin hyvin, päätös on silti saattanut olla umpisurkea. Sattuma, poikkeama ja hyvä tuuri ovat vain tuoneet onnenkantamoisen. 

Päätöksiä voi arvioida vain käytettävissä olleiden riskien ja kustannusten suhteella

Kun riskit ovat epäinhmillisiä ja ihmishenkiä vaarannetaan, ylivarovaisuuden kustannus on merkittävästi pienempi kun ylimielisyyden hinta. Siksi on järkevää ryhtyä pienilläkin riskeillä järeisiin toimenpiteisiin.

Jos pääsemme tästä kriisistä ohi pienemmillä vahingoilla kuin nyt pelkäämme ja kaikki varautumisteot osoittautuvat jälkikäteen ylivarovaisuudeksi, päätös on silti ollut mielestäni oikea.

Ei ryhdytä siinäkään tilanteessa irvistelemään päätöksentekijöille ”paniikin lietsomisesta” tai ”hysteriasta”, paitsi jos mielestäsi tämän viikon maanantaina tiedossa olevat faktat klo 15 osoittivat mielestäsi kiistattomasti, että paniikkia lietsottiin turhaan. 

Hallituksen päätös julistaa poikkeustila oli mielestäni oikea, riippumatta siitä mitä tuon maanantain hetken jälkeen tapahtui ja tapahtuu. Tiettyjen kaupunkien päätös pitää yläkoulut normaalisti auki maanantaina oli mielestäni väärä, riippumatta siitä mitä tapahtui sen maanantain jälkeen tai tästä eteenpäin.

Toiston uhallakin: päätöksiä voi arvioida ainoastaan niiden riskien ja kustannusten suhteella, jotka ovat tiedossa päätöksentekohetkellä. Tässä skaalassa juuri nyt ylivarovaisuuden kustannus on merkittävästi pienempi kun ylimielisyyden hinta, täysin riippumatta siitä miltä maailma kesäkuussa 2020 näyttää. 

Meitä kiinnostaa yhteistyö kanssasi!

Otathan yhteyttä, niin voimme auttaa!