Vaikuttaminen

Hallitusohjelma on tiekartta tulevaisuuden politiikkaan – suunnanmuutoksen jyrkkyys selviää seuraavan neljän vuoden aikana

Tulevan pääministeri Antti Rinteen keskustavasemmistolaisen hallituksen hallitusohjelma julkistettiin eilen. Edellisen hallituksen linjasta merkittävästi eroavan ohjelman vaikutukset ovat herättäneet vilkasta keskustelua sekä puolesta että vastaan.

Olli-Pekka Koljonen

Mitä uudesta hallitusohjelmasta pitäisi ajatella? Jos sosiaalista mediaa on uskominen, Suomi on Venezuelan tiellä.

Vaaleissa äänestäjille luvataan aina muutosta ja vaalien jälkeen muutoslupaukset sorvataan yhteen toisten puolueiden tavoitteiden kanssa. Antti Rinteen lähtökohta neuvotteluille oli hyvin haastava, kun vaalitulos ei antanut yhdellekään puolueelle selkeää mandaattia kansalaisilta. Neuvottelut sujuivat lopulta varsin kivuttomasti ja lopputuloksena on hyvin hallituspuolueiden näköinen ohjelma.

Hallitusohjelman yksittäiset pienet tavoitteet ovat varsin kunnianhimoisia. Tavoite tehdä Suomesta kunnianhimoisin ilmastomaa, pysäyttää nuorten syrjäytyminen, nostaa työllisyysastetta 75 prosenttiin, luoda edellytyksiä kannattavalle maataloudelle ja niin edelleen.

Uusi hallitusohjelma maalaa paljon toiveita ja tavoitteita

On hyvä muistaa, että hallitusohjelma on vain uuden hallituksen työsuunnitelma. Seuraavan neljän vuoden tapahtumien osalta avainrooliin nousee ohjelman toimeenpano. Hallitusohjelma ei siis yksin ratkaise sitä, miten asiat tulevat elävässä elämässä tapahtumaan, vain tiekartta tuleville tapahtumille. Toimeenpano tehdään vahvasti sidoksissa aikaan ja neljän vuoden aikana maailma ehtii muuttua moneen kertaan.

Mutta mikä on se muutos, jonka Antti Rinteen hallitus lupaa?

Mutta mikä on se muutos, jonka Antti Rinteen hallitus lupaa?

Jos Juha Sipilän hallitus oli selkeä porvarihallitus, joka laittoi Suomen kuntoon säästämällä ja sääntelyä purkamalla, on Rinteen hallitus puolestaan selkeän vasemmistohallitus, joka lupaa laittaa Suomen kuntoon lisäämällä menoja.

Tämä ero on perinteisen vasemmisto-oikeistojaon pohjalta varsin ideologinen. Hallitusohjelman esipuheesta löytyy lause: ”Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa taloutta hoidetaan ihmistä varten, ei päinvastoin.”

Hallitus itse kertoo, että punaisena lankana on eriarvoisuuden vähentäminen ja panostukset julkisiin palveluihin. Hallitus uskoo, että panostuksilla julkisiin palveluihin luodaan tulevaisuuden uskoa.

Monet kirjaukset jättävät tilaa poliittiselle painille

Ohjelman ehkä heikoin kohta lienee on sen työllisyysosio. Hallituksen tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2023 mennessä. Se tarkoittaa noin 60 000 uutta työllistä. Hallitusohjelman työllisyyskeinot ovat varsin ylimalkaisia, vaikka ohjelma rakentuu isoilta osin työllisyyden kasvun varaan. Kaikki siis riippuu siitä, että talous kasvaa ja työllisyys paranee. Muuten ollaan hallituksen puoliväliriihessä helposti tilanteessa, jossa kaiken pohjana olevaa talousnäkemystä on päivitettävä. Tämän hallitus itsekin ohjelmassaan tunnustaa.

Yksittäisinä huomioina voi todeta, että moni hallitusohjelman kirjauksista menee jatkoselvityksiin. Hallitusohjelma vilisee sanoja ”selvitetään”, ”vahvistetaan” ja ”edistetään”.

”Selvitetään” sana löytyy hallitusohjelmasta 129 kertaa.

”Vahvistetaan” sana löytyy hallitusohjelmasta 123 kertaa.

”Edistetään” sana löytyy hallitusohjelmasta 120 kertaa.

Nämä Säätytalolla esitetyt toiveet ovat seuraavien vuosien poliittisten painien kohteita. Näitä kannattaa siis seurata tarkkaan.

Seuraako Suomea nyt täydellinen suunnanmuutos?

Tuskin, vaikka seuraavan neljän vuoden painotukset muuttuvatkin. Yritysten ja ihmisten pärjäämisen ratkaisevat kuitenkin he itse omilla toimillaan. Politiikalla luodaan edellytyksiä menestymiselle.

Organisaatioiden tulee tunnistaa ne uudet kiinnittymisen paikat ja tarjota myös päättäjille omia ratkaisuja. Sitä odottavat myös pian aloittavat ministerit. Suomen menestys ratkaistaan kuitenkin aina yhdessä.

 

Meitä kiinnostaa yhteistyö kanssasi!

Otathan yhteyttä, niin voimme auttaa!