Vaikuttaminen

10 VIESTINNÄN MYYTTIÄ: 4/10 Lobbaus = vaikuttajasuhteet

Vaikuttajaviestintä on toisaalta Suomessa suhteellisen uusi ilmiö, toisaalta taas ikivanha. Karvalakkilähetystöt ja liittoistunut vaikuttaminen on tuttua suomalaisille poliitikoille ja suomalaiselle yrityselämälle. Oikeastaan vasta viime aikoina suomalaisissa yrityksissä on herännyt ajatus, että itse asiassa politiikassa luodaan merkittävästi sen toiminnan viitekehystä, jossa yritys tekee bisnestä. Niinpä siihen kannattaisi vaikuttaa. Ja että liitoissa olevilla toimijoilla saattaa olla ristiriitaisia intressejä. Siksi vaikuttamista kannattaisi tehdä myös yrityksenä.

Kun yritys etsii hyvää asiantuntijaa auttamaan, kysytään usein: Onko teillä hyvät vaikuttajasuhteet? Suomeksi, kuinka tuttuja poliitikot asiantuntijalle tai tämän edustamalle firmalle ovat. Että käyttekö ihan saunassa keskenänne?

Tästä päästään viestinnän myyttiin 4/10: Lobbaus = vaikuttajasuhteet

Nostetaan kissa heti pöydälle: on vastuutonta myydä sellaista vaikuttajaviestintää, jossa asiakkaalle maalataan kuva ongelmien häviämisestä siksi, että lobbaajalla on mainiot henkilökohtaiset suhteet päättäjiin. On moraalitonta myydä sellaista vaikuttajaviestintää, joka perustuu suhdetoimintaan. Ai miksikö? Siksi, että sitä maailmaa ei enää ole. Jos lobbaaja lupaa hoitaa ongelmat pois päiväjärjestyksestä, älä palkkaa häntä. Näitäkin tapauksia on matkan varrella tullut vastaan. Ja katson asiaa kahdesta näkökulmasta; entisenä poliitikkona ja nykyisenä viestinnän tekijänä.

Vaikuttajaviestintä on tärkeää, sillä poliittinen päätöksenteko todellakin luo sitä viitekehystä missä yritys toimii, puhutaan sitten yleisestä tai toimialan viitekehyksestä. Yritykset ovat, halusivat tai eivät, yhteiskunnallisiakin toimijoita. On kuitenkin muistettava, että vaikuttajaviestintää myyvän toimiston vaikuttajasuhteet eivät ole se, millä vaikuttajaviestintää kannattaa tehdä. Siihen on 2 syytä:

1) Ulkoistetut vaikuttajasuhteet eivät tuota tulosta. 10.9. julkaistavan selvityksemme mukaan vaikuttajat itse eivät pidä ulkoistettuja lobbareita uskottavina. Kun toimisto lobbaa tällä viikolla tätä ja ensi viikolla tota, ei välittyvä kuva ole kovin hyvä. Jos ostaa ulkoistetun lobbaajan, olisi hyvä myös tietää, mitä muita asiakkaita tällä on. Sillä niistä kaikista on muodostunut päättäjälle mielikuva. Hyvä tai huono. Karvalakkilähetystöjen maassa karvalakkilobbaaja on uskottavampi kuin englanninkielisellä tittelillä paikalle pelmahtanut konsultti. Eli vaikuttaminen kannattaa tuloksen näkökulmasta tehdä itse.

2) Vaikuttajasuhteiden ulkoistaminen on lyhytjänteistä ja tyhmää. Vaikuttajasuhteita kuten muitakaan suhteita ei kannata ulkoistaa. Ne ovat silloin muilla. Tällöin kun yhteistyö toimiston kanssa päättyy, kävelee myös suhdeverkosto ulos ovesta. Hyvät vaikuttajasuhteet perustuvat henkilökohtaisiin tapaamisiin, aitoon kiinnostukseen ja auttamisen haluun, molemminpuoliseen hyötyyn, informaation vaihtamiseen ja jonkinlaiseen yhteiseen ymmärrykseen. Vaikuttajat selvityksessämme arvostivat erityisesti sitä, että pyritään tuomaan ratkaisuja. Sellaisia, joita on tarkasteltu omaa kapeaa viitekehystä laajemmin. Ammattilobbaaja on helposti vähän kuin ammattitappaja; hoitaa keikan ja siirtyy listimään seuraavaa. Siltä vaikuttajista ainakin tuntuu tuntuvan. Suhteet kannattaa luoda itse ja niiden perustana tulee olla yhteisten asioiden hoitaminen. Muutoin ne eivät ole vaikuttajaosapuolelle hyödyllisiä.

Vaikuttaja joutuu aina perustelemaan päätöksensä ja tekemisensä äänestäjälle. Lobbaaja puolestaan ei, vaan hän voi siirtyä takavasemmalle. Mutta vaikuttaja muistaa sen lobbaajan, joka auttoi häntä hyväksyttävän ratkaisun löytämisessä. Parhaimmillaan se voi olla sinun yrityksesi, vai mitä?

Siitä päästään vielä kolmanteen syyhyn.

3) Maailman on oikeasti muuttunut

Lobbaaminen on viestintää, jonka kohteena ovat vaikuttajat. Ei kun kalenteria täyttämään kansanedustajien tapaamisilla? Ei se ihan niin yksinkertaista kuitenkaan ole.

Vaikuttajaviestinnässä oleellista on tuntea poliittinen päätöksentekoprosessi. Vaikuttajat pitivät yritysten osaamista tässä suhteessa varsin kehnona. Järjestöt saivat kehuja, yritykset risuja. Kun tietää, milloin mitäkin tapahtuu, varmistaa myös sen että on oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Oleellista on tietysti myös viesti. Kuinka viesti rakennetaan, mikä on ydin, mikä on ylimääräistä. Kuinka perustelemme asiamme, mihin laajempaan viitekehykseen viestimme liittyy. Missä yhteiskunnallisissa keskusteluissa meidän kannattaa olla mukana, ettemme ole vain omalla asiallamme? Vaikuttajaviestintästrategia pitää tehdä huolella samoin kuin muukin viestintä. Siinä ulkopuolinen, osaava ammattilainen voi tietysti auttaa.

Narisemisen sijaan vaikuttaja arvostaa ratkaisuja. Saunalobbaamisen sijaan vaikuttaja arvostaa läpinäkyvyyttä.

Kannattaa huomata vaikuttaja-käsitteen laajeneminen. Meistä kaikista on tullut vaikuttajia.

Kun ennen vaikutimme vaikuttajiin neljän vuoden välein vaaleissa, nyt vaikutamme heihin koko ajan, lähes reaaliaikaisesti. Sosiaalinen media luo nopeasti käsityksen siitä mikä on suosittu ja mikä ei ole suosittu päätös. Guggenheim on jo kerran kaatunut vaikuttajaviestintään, joka ei ottanut maailman muuttumista huomioon, kaatuuko se vielä toisen ja viimeisenkin

Vaikuttajaviestintä on osa yrityksen viestintäpalettia. Parhaimmillaan tehokas ja hyödyllinen väline. Huonoimmillaan se tuhraa yrityksen mainetta. Siksi vaikuttajaviestinnässä oleellista eivät ole palveluja tarjoavan yrityksen vaikuttajasuhteet, vaan sen osaaminen nykymaailman vaikuttajaviestinnässä.

Ellun Kanat auttaa asiakkaitaan tekemään avointa, ratkaisukeskeistä ja päätöksentekoa palvelevaa vaikuttajaviestintää. Mitä tapahtuu huomenna lobbaukselle -selvitys julkaistaan tiistaina 10.9.2013. 

Meitä kiinnostaa yhteistyö kanssasi!

Otathan yhteyttä, niin voimme auttaa!