Täh, ootko sä töissä kanalassa?

Omintakeinen kielenkäyttö luo yhteisöllisyyttä ja kertoo siitä, kuka olen ja minne kuulun.

“Katsoin näistä sun tiedoista, että olit saanut palkkaa paikasta Ellun Kanat. Siis onko tää joku oikea yritys?” hämmästeli virkailija päivittäessään tietojani pankin tietokantaan.

Ylpeänä kerroin epäileväiselle virkailijalle nimen tulevan Tuntemattomasta sotilaasta.

Tämän vuoden tammikuussa oli ensimmäinen harjoittelupäiväni Ellun Kanoissa. Mietin, olenko liittynyt johonkin lahkoon. Kaikkien puheessa vilisi kanoja ja munia, rytmihäiriötä ja konfliktia, sitaatteja ja nimiä Tuntemattomasta sotilaasta.

Mietin, olenko liittynyt johonkin lahkoon. Kaikkien puheessa vilisi kanoja ja munia, rytmihäiriötä ja konfliktia, sitaatteja ja nimiä Tuntemattomasta sotilaasta.

Harjoittelija on harkKana, vakituiset työntekijät kanoja, Unioninkadun toimisto Kanala ja ensimmäinen palaverini oli neuvotteluhuone Rokassa. ”Kana on kanalle kana eli työkaveria ei jätetä pulaan”, meille kerrottiin. Kun toisen harjoittelijan kaverit kuulivat asiasta, he pohtivat, onko kyseessä vitsi.

Joskus toki eri kielimuodot törmäävät toisiinsa hauskallakin tavalla. Eräs kanoista kertoi tuttavalleen lomailevansa heinäkuun, koska Kanala on silloin kiinni. Keskustelukumppani ihmetteli, ettei tiennyt hänen olevan nykyään maatilalla töissä.

Eräs kanoista kertoi tuttavalleen lomailevansa heinäkuun, koska Kanala on silloin kiinni. Keskustelukumppani ihmetteli, ettei tiennyt hänen olevan nykyään maatilalla töissä.

Meni tovi ennen kuin Ellun Kanojen kieli asettui osaksi puhettani. Ja sitten se tuntuikin jo luonnolliselta: totta kai lähden aamulla Kanalaan töihin, paiskimaan hommia saatanallisessa rallissa, rytmihäiriön maailmassa.

Ja samassa tajusin, että tämähän on nerokasta. Kielitieteessä käytetään termiä sosiolekti kuvaamaan sosiaalista murretta eli jonkun ryhmän käyttämää omaleimaista kielimuotoa.

Sosiolektejä on havaittu syntyvän muun muassa iän, sosiaalisen taustan ja sukupuolen mukaan mutta myös esimerkiksi internetissä syntyneet kielimuodot nähdään sosiolekteinä. Ja nähtävästi myös yritys voi luoda oman pienen sosiolektinsä.

Persoonallinen kieli on yhteisöllisyyden suola

Nuorille kielitieteilijöille opetetaan heti opintojen alussa, miten kieli kuvastaa ympäröivää maailmaa mutta toisaalta myös rakentaa sitä. Kielellä jäsennämme tapahtumia, ilmiöitä ja ajatuksiamme, ja jos kielessä ei ole keinoja kuvata jotain ilmiötä, meidän on vaikea kuvitella sitä. Vuorovaikutuksessa rakennamme omaa suhdettamme muihin ja tuomme ilmi sen, keitä olemme.

Omintakeinen kielenkäyttö luo yhteisöllisyyttä ja on keino kertoa siitä, kuka olen ja minne kuulun. Tästä konkreettinen esimerkki on murteet: puhumalla kotiseudun murretta kerron muille, mistä tulen, ja kotona Turussa vasta murteeni kukoistaakin, koska sinne tunnen kuuluvani.

Näin meillä puhutaan

Kanasosiolektin puhuminen tuo kanat yhteen tiiviiksi porukaksi, omaksi yhteisökseen. Kun puhun Kanalasta, kanoista ja rytmihäiriön maailmasta muille, kerron kuuluvani työyhteisöön, joka on räväkkä, leikkimielinen ja humoristinen. HarkKanana en ole minkä tahansa viestintätoimiston harjoittelija, vaan nimenomaan Ellun Kanojen. Ja kun joku – esimerkiksi pankkivirkailija – hämmästelee Kanalan sanavalintoja, selitän, että näin meillä puhutaan.

HarkKanana en ole minkä tahansa viestintätoimiston harjoittelija, vaan nimenomaan Ellun Kanojen.

Ja yrityksen sosiolektin voima ei rajoitu pelkkään yhteiseen sanastoon. Kun asioista puhutaan tietyllä tavalla, se vaikuttaa myös toimintaamme. Koska Kanalassa työkaverit ovat taistelupareja, ei tulisi mieleenkään jättää kanakaveria pulaan. Koska teemme töitä saatanallisessa rallissa, uusiin avauksiin tartutaan arkailematta ja rivakalla otteella. Näin yhteinen kieli ohjaa meidät toimimaan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

Kielenkäytössä ei ole kyse pelkästään siitä, mitä sanomme vaan keitä olemme puhuessamme.

Kuvitus: Riina Rosvall