Tutkija: Työyhteisöstä huolehtiminen ei voi loppua, vaikka olisi kiire

“Mietipä, miltä tuntuu mennä töihin – huomaako kukaan?” kysyy Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen. Hän kertoo, miten työyhteisöstä rakennetaan parempi.

Ei ole samantekevää, minkälaisessa työyhteisössä teemme työtä ja vietämme päivämme. Onnellinen työyhteisö on tuottava ja vahvistaa hyvinvointiaMutta miten sellainen luodaan?

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasella on poikkeuksellinen työtehtävä. Hän tutkii työyhteisöjen ja työelämän positiivisia puolia, esimerkiksi sitä, mikä saa työpaikalla aikaan työn imua. Työn imu käynnistyy parhaiten hyvässä työyhteisössä.

Työn imu käynnistyy parhaiten hyvässä työyhteisössä.

Hyvässä työyhteisössä on Hakasen mukaan “sisäisiä yrittäjiä”, jotka kapinallisen roolissa miettivät uusiksi työpaikan virallista totuutta. Kapinalliset uusivat työtapoja ja luovat yhteistä hyvää.

Jari, millaisista, pienistä asioista huomaa, onko oma työyhteisö hyvä?

– Mietipä ihan ensin, miltä tuntuu mennä töihin. Huomaako kukaan?

Hyvässä työyhteisössä on tilaa kasvaa ja erottua, mutta silti jokainen toimii yhteisön hyväksi. Kuten Alexandre Dumas sen kiteytti: yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta.

Hyvässä yhteisössä on luottamusta, reilut pelisäännöt ja aitoa vuoropuhelua. Siellä nähdään vaivaa yhteisön hyvinvoinnin eteen.

Hyvän työyhteisön tunnistaa myös siitä, että siellä voi käydä vierailevia tähtiä, kuten siivoajia tai muita henkilöitä, jotka eivät ole palkkalistoilla mutta silti tärkeitä, ja heidät huomataan.

Totta. Mistä sitten huomaa, että työporukka ei ole “vain työporukka” vaan yhteisö?

– Mä ajattelen, että yhteisö on ryhmä ihmisiä, jolla on yhteinen tarkoitus olla olemassa. Sillä on yhteinen tavoite tai kiinnostuksen kohde. Usein yhteisöllä on myös yhteinen tarina tai historia, joka erottaa yhteisön muista yhteisöistä. Tärkeää on myös se, että yhteisön jäsenet samastuvat siihen: he tietävät kuuluvansa ja haluavat kuulua yhteisöönsä.

Silloin yhteisön täytyy olla hyvä.

– Niin, hyvässä työyhteisössä kyse on siitä, pystyvätkö työyhteisön jäsenet ymmärtämään työyhteisön mission ja mahtuuko heidän oma missionsa siihen mukaan. Hyvä työyhteisö voimaannuttaa.

Hyvä työyhteisö voimaannuttaa.

Käytät termiä voimaannuttaa!

– Se tarkoittaa, että ihmisen psykologiset tarpeet tyydyttyvät. Kuulut porukkaan, sinulla on ääni, olet olemassa ja muut näkevät, että työsi on arvokasta. Pitää olla myös tilaa olla oma itsensä ja kehittyä omaan tahtiin.

Entä jos on niin kiire, että yhteisöä ei ehdi kehittää?

– Työyhteisöstä huolehtiminen ei voi loppua, vaikka olisi kiire. Kyse on pienistä asioista, mindfulnessista. Huomioit muut, kun tulet työpaikalle. Jaat toisen kanssa jonkin kokemuksen, kun olette huomanneet toisenne. Hyvää yhteisöä rakennetaan yhdessä.

Mistä keskustelu kannattaisi aloittaa?

– Joillakin työpaikoilla yhteisön rakentaminen on aloitettava perusasioista. Ensin opetellaan ylipäätään huomaamaan työtoverit. Opetellaan sanomaan kiitos ja tervehtimään. Opetellaan keskustelemaan. Luodaan ilmapiiri, jossa uskalletaan puhua ja kertoa toiveista. Yhteisön rakentaminen vaatii pysähtymistä ja kaikkien läsnäoloa, myös esimiesten ja johdon.

On hyvä lähteä liikkeelle myös vahvuuksista ja voimavaroista. Mikä meillä on hyvää? Yritetään tunnistaa ihmisten uinuvat voimavarat ja osaamiset ja vahvistaa niitä.

Sinut tunnetaan työn imun tutkijana. Mitä on työn imu?

– Kun työssä on imua, kehityt, opit, voit käyttää taitojasi, saat tehdä työtäsi itsenäisesti. Yhteisön tasolla työn imu tarkoittaa sitä, että hyvässä yhteisössä on voimavaroja: siellä saa palautetta, tukea, oppia, arvostusta. Työn imu tarttuu. Jos teet työtä porukassa, jossa ihmiset ovat inspiroituneina, se tarttuu ja kannattelee. Kun me tutkimme Työterveyslaitoksella 11 eri ammattiryhmää, kävi ilmi, että suurin työn imua ennustava tekijä oli se, että saa tehdä työtä, jossa kehittyy. Toiseksi nousi “team empowerment”. Se tarkoittaa työskentelyä tiimissä, jolla yhteistä kyvykkyyttä ja jaettu käsitys työn merkityksestä ja vaikutuksesta. Tiimissä on myös on autonomiaa, jonka ansioista työntekijät voivat toimia itseohjautuvasti.

Työn imu tarttuu. Jos teet työtä porukassa, jossa ihmiset ovat inspiroituneina, se tarttuu ja kannattelee.

Jos organisaatio on itseohjautuva tai pyrkii siihen, mikä on esimiehen ja johtajien rooli hyvän yhteisön rakentamisessa?

– Esimiehen rooli säilyy tärkeänä, vaikka organisaatiota vietäisiinkin kohti itseohjautuvuutta. Alkuvaiheessa esimiehen tärkein tehtävä on näyttää esimerkkiä. Yhteisön rakennusvaiheessa luodaan kulttuuria, ja esimiehen pitää olla mukana keskustelemassa, mihin suuntaan kulttuuria rakennetaan ja mitä tavoitellaan.

Esimies on turvana, vahvistamassa yhteisöä ja mahdollistamassa vuoropuhelua. Palveleva johtaminen onkin todella ajankohtainen tässä ajassa.

Mitä se tavoittelee?

– Palveleva johtaminen auttaa porukkaa onnistumaaan ja kasvamaan yksilöinä ja yhdessä.

Jari Hakasen 5 vinkkiä: Näin rakennat hyvän työyhteisön

    1. Lupa toimia yhteisön hyväksi. Yhteisöön kuuluminen lähtee suostumisesta. Et ole itsesi työllistäjä vaan teet töitä yhteisössä ja yhteisön hyväksi ja samalla edistät omaa kasvuasi.
    2. Annat hyvää toiselle. Usein sanotaan, että “luottamus pitää ansaita”, mutta mitä jos lähtisit siitä, että “Annanpa hyvää toiselle ja jos petyn, voin tehdä korjausliikkeen”. Annat luottamuksen, annat kiitosta, jaat hyvää, annat myönteistä palautetta esimiehelle, viljelet me-puhetta.
    3. Kokeilkaa ryhmässä, mikä energisoi. Hyvässä työyhteisössä on kokeilemisen meininki, vaikka olisi kiire. Yhdessä kokeillaan, voisiko tämä tai tämä tuoda jotakin hyvää. Yhteisössä tarvitaan hetkiä, joissa tuntuu, että kaikki ovat agentteja, joilla on mahdollisuus vaikuttaa tekemisiin. Sosiaalista työn tuunaamista kannattaa vahvistaa vahvistamalla siteitä muihin. Yhteisön vahvistamisen työ lähtee pienistä epävirallisista kohtaamisista.
    4. Lupa olla kriittinen. Opetellaan rakentavaa kriittisyyttä, puhumaan oikeilla foorumeilla, ajoissa.
    5. Ota kapinallisen rooli. Kaiken ei pidä olla harmonista. Työpaikoilla pitäisi sietää ja jopa ruokkia enemmän kapinallisuutta. Hyvässä työyhteisössä on “sisäisiä yrittäjiä”, jotka kapinallisen roolissa miettivät uusiksi virallista totuutta ja uusivat työtapoja luoden hurjasti yhteistä hyvää.

 

Minkälaisessa työyhteisössä itse vietät päiväsi? Kaipaisiko se tuunausta tai lisää kapinallisuutta? Tule mukaan konfliktoimaan ja kokeilemaan yhteisösi kehittämistä Ellun Kanojen luotsaamaan Hyvän työn labraan, jossa teemana on 21.5.–15.6. yhteisö! Kaikille avoimeen Hyvän työn labran löydät Facebookista.

Kirjoittaja
Anna Solovjew-Wartiovaara
+358 40 830 2825
anna.solovjew-wartiovaara@ellunkanat.fi