MTHLiikenne_MV (1)

Tänään asiantuntija, huomenna näkemysjohtaja

Rytmihäiriön maailmassa valta on siirtynyt kabineteista keskustelijoille. Yhteiskunnallinen asema, koulutus tai syntyperä eivät enää yksin takaa puhevaltaa. Asiantuntijoiden on tehtävä entistä enemmän töitä huomion ja uskottavuutensa eteen.

Niin kauhistuttavaa kuin se asiantuntijoille onkin, pelkkiin perinteisiin tiedon auktoriteetteihin, tai edes faktoihin, vetoaminen ei enää yhteiskunnallisessa keskustelussa riitä. Oxfordin sanakirjan vuoden 2016 sana oli Brexitin ja Trumpin vanavedessä post truth, totuudenjälkeisyys. “Vaihtoehtoisiin faktoihin” vetoaminen on toki edelleen pienehkön, joskin vaikutusvaltaisen, poliittisen fraktion retorinen strategia, mutta asiantuntijuudelle asetettu haaste koskee myös tavanomaisempaa yhteiskunnallista keskustelua.

Asiantuntijan on kyettävä ottamaan näkemysjohtajan rooli saadakseen viestinsä perille.

Se tarkoittaa roolia oman alan avainkeskustelijana. Näkemysjohtaja kehittää alaansa, viestii osaamisestaan ja osoittaa pätevyytensä. Näkemysjohtaja tekee brändistään kiinnostavan, oli kyse sitten tuotteesta tai omasta henkilöstä.


TEKNOLOGIAN KEHITYS MUUTTAA ASIANTUNTIJUUDEN VAATIMUKSIA

Juuri kun olimme tottumassa ajatukseen, että robotit vievät työt liukuhihnoilta, alkoi toinen monet täysin yllättänyt robotisaation aalto. OECD:n varsin maltillisessa arviossa koneet tulevat todennäköisesti korvaamaan 7 prosenttia suomalaisista työpaikoista seuraavan 20 vuoden aikana. Nyt tulilinjalla on fyysisen työn lisäksi valtava määrä asiantuntijatyötä.

Menneisyydessä teknologiat saatiin toimimaan vain, jos ihminen pystyi ohjelmoimaan niihin säännöt, joiden perusteella teknologiat toimivat. Nyt elämme ajassa, jossa ihminen on onnistunut rakentamaan teknologioita, jotka pystyvät itse oppimaan. Ihmisaivon ohjausta ei tarvita.

Sijoitusasiantuntijan, lakimiehen ja monia analyytikon ammatteja saatettiin vielä jokin aika sitten pitää varmoina tulevaisuuden työpaikkoina. Korkeakoulutusta vaatineet asiantuntijatyöt vaikuttivat niin vaativilta, etteivät koneet voisi niitä korvata. Nyt näyttää siltä, että osa näistä ammateista on ollut asiantuntijatyötä lähinnä siksi, ettei laskuteho aiemmin riittänyt tarkkoihin koneellisiin analyyseihin.

Ihminen on ollut tietokonetta parempi arvaamaan, kun tarjolla on ollut vain vähän analysoitua dataa. Pian kaikki tarvittava voidaan laskea, ja koneet laskevat monin verroin nopeammin ja virheettömämmin kuin ihminen. Laskutehon kasvaminen vie kilpailuedun ihmiseltä, ja valistuneen arvauksen sijaan päätökset voidaan tehdä dataan perustuen.

Uusimmat teknologiat oppivat itse, kunhan niille vain annetaan riittävästi esimerkkejä. Esimerkeistä ne rakentavat itse itselleen toimintastrategian ja omaksuvat säännöt, joilla ne saavat tehtyä optimisuorituksen. Kone ohjaa itse itseään.

Keinoäly vie tiedonkäsittelyn, päättelyn ja faktojen hyödyntämisen seuraavalle tasolle.

Se pystyy tekemään enemmän ja nopeammin päätöksiä kuin yksikään ihminen. Keinoäly ei myöskään anna inhimillisten ominaisuuksien kuten tunteiden, kehnon harkinnan tai vaikkapa intuition vaikuttaa päätökseen. Myöskään inhimilliset ominaisuudet kuten väsymys, stressi tai virhearviointi ei vaikuta sen toimintakykyyn.

Koneiden kehittyessä monille asiantuntijoille on tarjolla samaa kohtaloa kuin vetohevosille, kokoonpanolinjoilla työskennelleille ja hissitytöille aiemmissa teollisissa kehitysvaiheissa. Työn vähenemisen sijaan koko ammatti, sellaisena kuin sen olemme tunteneet, käytännössä katoaa. Onneksi ihminen on mukautumiskykyisempi kuin vetohevonen.

Kyseessä on vastaava muutos, jonka höyrykoneen käynnistämä teollinen vallankumous ja polttomoottorit saivat aikaan. Rytmihäiriön maailmassa kilpailu asiantuntijoiden työpaikoista kiihtyy.

Työmarkkinoilla erityistä kilpailuetua luo näkemyksellisyys ja kyky luoda uutta.

Avainkysymykseksi noussee näkemyksen, luovuuden ja osaamisen näkyväksi tekeminen.


IHMISEN OSA

Tulevaisuuden asiantuntijatyössä korostuvat ne puolet, joissa koneen on vaikea korvata ihmistä. Kun olemassa olevat ratkaisut voidaan monistaa ennätysajassa, tulee uusien parempien ratkaisujen luominen ja muutoksen johtaminen olemaan keskeisimpiä tuottavia ihmisen rooleja työelämässä.

Koneen ja ihmisen vastakkainasettelu ei välttämättä sekään ole hedelmällistä. Inhimillisillä ominaisuuksilla varustetut teknologiat tulevat päinvastoin olemaan suureksi avuksi ihmisaivoille. Silloin teknologioista tulee asiantuntijoiden läheisimpiä kollegoja. Keinoäly tulee epäilemättä korvaamaan osan asiantuntijoiden tekemästä työstä ja muuttamaan nykyisten asiantuntijoiden työnkuvia. Ihmisen työpanokselle on tästä huolimatta ainakin toistaiseksi paikkansa, sillä keinoäly toimii lähitulevaisuudessa parhaiten ihmisen väsymättömänä työkaverina.

Kun inhimillisestä ponnistelusta yhä suurempi osa kohdistuu uusien ratkaisujen luomiseen, kiihtyy kilpailu siitä, mitkä ideoista oikeasti toteutetaan. Menestys alkaa yhä useammalle olla kiinni siitä, saako äänensä kuuluviin, kuinka luo kysyntää osaamiselleen, myy ajatuksensa ja miten luo odotuksia korkeatasoisesta osaamisesta ja näkemyksestä.

Asiantuntijan työstä tulee yhä suuremmassa määrin uuden luomista ja luovien tuotosten markkinointia.


Artikkeli on julkaistu ensimmäisenä Mahdollisuusraportissa, jonka Ellun Kanojen viestinnän tekijät kirjoittivat yhdessä syksyllä MTH-tehtaalla. Mahdollisuusraportti 2017 julkaistiin 28.2.2017 Rytmihäiriö-tapahtumassa.
>> LUE KOKO RAPORTTI TÄSTÄ

lamppu

KUUSI ASKELTA NÄKEMYSJOHTAJUUTEEN

1. Jäsennä näkemyksesi ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi

Tyypillistä asiantuntijoille on oman osaamisen määrittelyn vaikeus. Osoittaaksesi osaamisesi myös oman alasi ulkopuolella sinun on kyettävä kiteyttämään asiantuntijuutesi ja näkemyksellisyytesi ydin 30 sekunnin hissipuheeksi

2. Tule nähdyksi ja kuulluksi sekä osallistu keskusteluun

Ihmiset kohtaavat tuhansia potentiaalisesti kiinnostavia viestejä joka päivä. Saavuttaaksesi asemaa keskustelussa sinun on välttämätöntä erottua massasta. Tulevaisuuden ammattilainenkaan ei voi enää luottaa siihen, että osaaminen yksin riittää. Menestyäksesi sinun on tultava nähdyksi ja oltava osa keskustelua.

3. Haasta ja uudista alasta käytävää keskustelua

Ammatillista keskustelua käydään tosissaan. Kun maailma ympärillä muuttuu ennennäkemättömällä tahdilla, alat ovat jatkuvassa murroksessa. Näkemysjohtajuuden ottamisessa kyky haastaa ja uudistaa alaa koskevaa ajattelua on erityisen arvokasta. Se, joka luo tai muokkaa keskustelun agendan, on keskustelussa vahvoilla.

4. Tartu ilmiöihin ja tuo asiantuntijuutesi laajempaan keskusteluun

Tulevaisuudessa nykyisten toimialojen rajat murtuvat, alat sulautuvat toisiinsa ja synnyttävät jatkuvasti uusia viitekehyksiä keskustelulle. Sinun täytyy olla valmis aistimaan hiljaisia signaaleja ja tarttumaan yllättäviinkin mahdollisuuksiin. Uusille ilmiöille herkkä asiantuntija liittää osaamisensa uusiin laajempiin konteksteihin ja tekee myös itsestään kiinnostavan yhä uusille työmarkkinoille.

5. Laajenna näkemysjohtajan rooliasi

Näkemysjohtajuutta tavoittelevan kannattaa aluksi valita yksi selvärajainen alue, joka ottaa haltuun ja jota alkaa laajentaa. Kun asemasi valitulla alalla alkaa olla vakiinnutettu, roolia kannattaa alkaa laajentaa. Edellisessä vaiheessa valitun alan kompetenssilla osoitetaan olevan merkitystä myös muissa kuin aivan ilmeisissä keskusteluissa.

6. Seuraa keskustelua ja uudistu

Näkemysjohtajan on tärkeää ymmärtää, ettei rytmihäiriö ole rytminvaihdos vaan tila, jossa pysyvää on vain muutos. Pysyäkseen aallonharjalla on avainkeskustelijankin oltava jatkuvasti valmis uudistumaan.