Startupin avioero – havaintoja Slushista

Startupin perustaminen vaikuttaa olevan riskialttiimpaa kuin naimisiinmeno. Tutkimuksen mukaan 65 % startupeista epäonnistuu, kun startupin perustajilla menevät sukset ristiin keskenään. Slushissa vaikutti olevan selvä näkemys, mikä pitää startupin pois tuskaisen eron tieltä.

Nicolas Dessaigne, San Franciscossa, Pariisissa, New Yorkissa ja Atlantassa toimivan Algolia-startupin perustaja ja toimitusjohtaja oli mielestäni yksi Slushin torstaipäivän mielenkiintoisimmista vieraista. Dessaignen perustama startup tarjoaa yrityksille Googlen kaltaisia hakutoimintoja. Esimerkiksi suoratoistopalvelu Periscope hyödyntää Algolian teknologiaa sovelluksensa kartassa. Kartta näyttää käyttäjälle yhdellä silmäyksellä kaikki maailman lokaatiot, joissa on parhaillaan käynnissä livelähetys.

Dessaigne tajusi varhain Algoliaa perustettaessa, kuinka perustajien erimielisyydet voisivat koitua myös oman yrityksensä kohtaloksi. Siksi Dessaignen ykkösprioriteetti koko yrityksen viisivuotisen historian aikana on ollut yrityskulttuuri ja se, kuinka tehdä Algoliasta hyvä paikka tehdä töitä.

We want people who act as if it was their company.

Dessaigne onkin todennut työntekijöiden omistajuuden kokemuksen auttavan heitä tavoitteiden saavuttamisessa: “We want owners, we want people who act as if it was their company, people who realize that, actually, it is their company.” Myös palaute on hänen mielestään ensiarvoisen tärkeää työntekijöiden kasvun tukemisessa.

Nyt, kun Algolia työllistää reilu sata ihmistä ja yritys on kerännyt huimat 74 miljoonaa dollaria rahoitusta, se on kohdannut kasvun haasteet. Dessaigne myönsi Slushin lavalla, että yrityskulttuuri on itse asiassa kaikkein vaikein skaalattava asia. Erityisesti yrityksen kulttuuriin kuuluva vilpitön suoruus, candor, aiheuttaa Dessaignelle harmaita hiuksia. (Dessaigne suositteli kovasti Radical Candor -kirjaa, josta myös me Ellun Kanoissa olemme inspiroituneet.)

Yrityskulttuuri on kaikkein vaikein skaalattava asia.

Slushin yleisölle alleviivattiin, kuinka kulttuuria pitää rakentaa alusta asti tarkoituksenmukaisesti, jotta se palvelee yritystä. Kulttuuri syntyy toki luonnostaankin, mutta silloin se voi tehdä yritykselle enemmän hallaa kuin hyvää.

Entrepreneur First startup-kiihdyttämön perustaja Alice Bentinck korosti myös tiimin, arvojen ja perustajien yhteensopivuuden merkitystä. Brittinaisen startup-kiihdyttämössä on todettu toimivaksi keinoksi ulkopuolisten sparraajien ”puuttuminen” jos he huomaavat, että startupin toiminta tökkii. Startupeille sanotaankin suoraan, jos näyttää siltä, että perustajien tulisi ”erota” ja jatkaa matkaa erillään.

Business Insiderin haastattelussa Bentinck on todennut, että startupin eroprosessi pitäisi olla helpompi: ”We try to create an environment where it’s perfectly fine to say: ’It’s been really great working with you but we’re not being productive and the opportunity cost for us is too high so let’s go and find you someone else. And that’s totally fine.”

Summa summarum, tämän vuoden Slushin eturintamaan nousivat “culture-first” -yritykset. Yritykset, jotka panostavat valtavasti yrityskulttuurin ja rekrytointiin, koska ne näkevät, että muuta mahdollisuutta tulevaisuuden elinvoimaisuuden säilyttämiseksi ei ole. Mieleen tuli, kuinka monella vakiintuneella korporaatiolla yrityskulttuurin panostaminen on prioriteetti numero yksi?

Tämän vuoden Slushin eturintamaan nousivat “culture-first” -yritykset.

Ps. Lisää siitä, mitä startupit ja korporaatiot voisivat oppia toisiltaan, kuulet maanantaina 4.12., kun julkaisemme kirjan: Mitä tapahtuu huomenna – kun startup ja korporaatio kohtaavat?


ANNIINA SULKU

 

Kuva: Slush 2017, December 1st 2017, (C) Petri Anttila, www.petrianttilaphoto.com/