Nokitteluviestivä Nokia

Se nyt tuskin on salaisuus, että yritys haluaa pärjätä paremmin kuin kilpailijansa. Siksi juuri ne ovat kilpailijoita. Vaikka ikenet veressä kamppailu ei olekaan järkevintä, yhden yrityksen kriisi voi olla toiselle mahdollisuus. Ja vaikka suoranaista kriisiä ei olisikaan, yritysten välinen kilpailu synnyttää monia mahdollisuuksia. Mutta miten tämänkaltaisen nokitteluviestinnän pystyy nerokkaasti toteuttamaan ilman, että vaikuttaa vain näsäviisaalta haaskalinnulta, joka hyeenamaisesti etsii vain muiden virheitä? Vaikka Nokian viime vuosien tarina ei kenties ole kaikkein menestyksekkäin, on sen viestinnässä benchmarkattavaakin.

Ensimmäinen menestysreseptin aines: korosta enemmän oman tuotteen vahvuuksia kuin toisen heikkouksia. Vertailu on toki kaiken lähtökohta, mutta maassa makaavaa ei tarvitse alkaa potkia. Oman tuotteen kehuminen on yritykselle ominaista, eikä tällöin omakehu juuri haise. Kuluttajien usko perinteisen mainonnan väitteisiin on kuitenkin laskenut, joten kuluttajien väliseen kommunikaatioon leviävät argumentit ovat kultaa.

 

 

Tämänkaltainen mittelöinti on varsin tavallista juuri tekniikkaa valmistaville firmoille, kuten kännykkäjäteille. Samsung, Apple ja Nokia ovat vuorotelleen nauraneet toisilleen, mistä esimerkkinä esimerkiksi tämä Nokian mainos.

Mutta onko nokitteluviestintä muka vain teknologiayritysten ja poikamaisen kisailun pelikenttä? Poiketkaamme vielä hieman Nokiasta sivummalle. Yksi viime aikojen kuuluisimmista esimerkeistä tulee nimittäin automaailmasta, kun Mercedes-Benz ja Jaguar kisailivat kanavideoilla. Aivan. Me kanat arvostamme.


Ja kuinkas muutenkaan, Mercedes vastasi pian. Kuinka kauan nokittelu voi jatkua?

Kettuiluviestinä, pottuiluviestinä, nokitteluviestintä… Kutsui asiaa millä nimellä tahansa, se tuntuu kuitenkin vielä olevan mainosmaailman yksinoikeus. Milloin saman tekevät yritysten viestintäosastot? Kilvoittelu kun ei vaadi valtaisia panostuksia markkinointibudjetteihin ja näyttäviä kampanjoita vaan oikea-aikaista viestiä, joka osuu maalitauluunsa. Tarinan opetus lienee, että paras viestintä vaatii tekoja ja mahdollisuuksia näihin tekoihin löytyy kaikkialta yrityksen ympäriltä – myös kilpailijoilta.

Tuleeko sinulle mieleen aiheesta hyviä esimerkkejä? Kommentoi meille Twitterissä tai tähän alle!