”Jos somessa on oma itsensä, elämä on paljon helpompaa”

”Jos yritys on kiinnostunut asiakkaistaan muutenkin kuin juhlapuheissa, ja sen arvoihin kuuluvat läpinäkyvyys ja avoimuus, johtaja ei voi valita, onko hän sosiaalisessa mediassa vai ei. Hänen on pakko olla.”

Tommi Rytkönen 2014 kuva 2

Tätä mieltä on Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Tommi Rytkönen, aktiivinen Twitter-mies, jonka mutkaton ja persoonallinen tapa twiittailla on kaukana siitä pönötysviestinnästä, johon pankkitoimiala perinteisesti liitetään.

”Se aika meni, jolloin nitistit vastapuolen korporaatiokielellä. Kommunikaatio on aina kaksisuuntaista, eikä sitä synny, jos käytät eri kieltä kuin muut.”

Rytkösen mielestä aktiivinen some-läsnäolo on myös uskottavuuskysymys. Jos johtaja ei ole ajassa kiinni ja pelkää kommunikaatiota, se syö uskottavuutta paitsi asiakkaiden ja median, myös henkilöstön silmissä.

”Olen ollut havaitsevinani porukan kesken jopa pientä ylpeydentunnetta siitä, että johto elää niin kuin puhuu.”

Rytkönen on omien sanojensa mukaan Twitterissä ennen kaikkea oma itsensä ja vasta toiseksi Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja.

”En jaa avokadopastan reseptejä tai muuta henkilökohtaista, mutta elämä on huomattavasti helpompaa, jos työtehtävissä saa olla oma itsensä.”

Suomalaisjohtajat käyttävät sosiaalista mediaa edelleen hyvin laiskasti. Talouselämä 500 –yritysten toimitusjohtajista 90 prosenttia on Twitterissä, mutta suurimalla osalla on sekä seuraajia että twiittejä hyvin vähän, eikä heitä voi parhaalla tahdollakaan pitää aktiivisina some-keskustelijoina.

Ongelma on usein myös se, että yritysten toimitusjohtajat eivät puhu Twitterissä omalla äänellään. Sosiaalinen media jätetään helposti markkinointi- ja viestintäosastojen harteille, jolloin vastaukset ovat kasvottomia, tylsiä ja tulevat pahimmillaan autopilotilla.

Johtajat vetoavat usein aikapulaan. Taustalla vaikuttaa myös pelko. Nykymaailmassa some-kohu voi syntyä mistä vain ja saada nopeasti suhteettoman suuret mittasuhteet.

Tommi Rytkösen mielestä pelko on turhaa. Sekin on osa normaalia kommunikaatiota, jos suusta pääsee joskus sammakko.

”Silloin todetaan, että tulipahan sanottua tyhmästi, pahoitellaan ja jatketaan keskustelua.”

Viestinnän merkitystä liiketoiminnan kehitykselle on vaikeaa, käytännössä mahdotonta mitata uskottavasti. Rytkönen arvelee kuitenkin, ”ettei siitä ainakaan haittaa ole”.

”Siihen nähden, että olemme kilpailijoidemme mielestä ehkä marginaalitoimija, olemme saaneet suhteettoman paljon näkyvyyttä. Ansaittu media on lisääntynyt huimasti.”

Median ahkerasti haastattelema Rytkönen arvelee, että persoonansa peliin laittavalle pankkipomolle on ollut tilausta.

”Näyttää siltä, että henkilön laittaminen likoon ei ole lajityypillinen ilmiö suomalaisessa johtamisessa. Tilaa on ollut.”

Rytkösen mielestä hyvä viestintä on sellaista, jolla rakennetaan mielipidejohtajuutta.

”Se olisi otettavissa aika monellakin toimialalla, jos sen joku vaan haluaisi ottaa.”