IMG_0030

Fiksu ja innovoiva yrityskulttuuri vaalii nälkää

Innovaatiot eivät synny itsestään eivätkä pakottamalla. Niiden tekemiseksi tarvitaan ihmisiä, yhteistyötä, osaamista ja oikeanlaista kulttuuria. Tarvitaan nälkää. Tuskin mieleen tulee kovinkaan montaa uutta innovaatiota, jotka olisivat syntyneet leipiintyneiden työntekijöiden toimesta tai äärimmäisen byrokraattisen ja kontrolloivan yrityksen käsistä.

Kirjassaan Abundance: The Future is Better than You Think (2012) Peter H. Diamandis ja Steven Kotler määrittelevät neljä keskeistä motivaattoria, jotka toimivat innovaatioiden ajureina. Näitä ovat uteliaisuus, pelko, halu luoda vaurautta sekä halu tehdä jotakin merkittävää.

Yrityksissä tämä tarkoittaa sellaisen kulttuurin luomista, jossa uteliaisuudesta palkitaan ja työn tekemiselle luodaan sellainen missio ja suunta, johon jokainen työntekijä palaa halusta sitoutua.

Innovatiivisen yrityksen maineeseen on päässyt muun muassa Google, jossa innovatiivisuutta vaalitaan Laszlo Bockin Googlen yrityskulttuuria käsittelevän Work rules! -kirjan (2015) mukaan esimerkiksi siten, että työntekijöille annetaan mahdollisimman paljon vapautta ja työn tekemisestä pyritään tekemään hauskaa. Myös statussymboleista on luovuttu. Samalla kun ihmisiltä odotetaan paljon, heidän annetaan muokata sekä omaa työtään että koko yhtiötä.

Google on ollut pitkään tunnettu työn järjestämisen tavasta, jossa työntekijöille on allokoitu 20 prosenttia työajasta omiin projekteihin uusien innovaatioiden kehittämiseksi. Googlella innovatiivisuus on siis vahvasti strategian ytimessä ja se on viety hyvin konkreettisesti työn tekemisen tasolle. Uusien innovaatioiden kehittäminen on kuitenkin pitkäjänteistä puuhaa.

Esimerkiksi Gmailia kehittänyt insinööri Paul Buchheit työskenteli sähköpostipalvelun kanssa kaksi ja puoli vuotta, ennen kuin se lanseerattiin.

Pitkällä aikavälillä yksittäisten innovaatioiden sijaan merkitykselliseksi muodostuukin innovatiivisuus, kyky tuottaa innovaatioita tehokkaasti ja tehdä sitä jatkuvasti paremmin.

 

Näyttökuva 2017-01-20 kello 9.21.48

MITEN TÄMÄ TEHDÄÄN KÄYTÄNNÖSSÄ?

Diamandis ja Kotler ovat sitä mieltä, että pienet ryhmät ovat keskeisiä innovaatioiden luomisessa, sillä isot ryhmät ja organisaatiot eivät ole luonnostaan ketteriä eivätkä pysty ottamaan isoja riskejä.

Pienet ryhmät sen sijaan toimivat usein ilman byrokratiaa, niillä on vähemmän hävittävää ja intohimo näyttää kykynsä.

Olemme tottuneet yhdistämään innovaatiot pieniin startuppeihin, joissa pieni ja nälkäinen porukka kehittää uusia tuotteita ja palveluita. Pienien ryhmien voimaa on hyödyntänyt myös jo isommaksi kasvanut Supercell, jonka yrityskulttuuri rakentuu matalasta organisaatiosta ja toiminnastaan itsenäisesti vastaavista soluista.

Myös perinteisempi IT-yritys Tieto on Sitran uutta työtä käsittelevän selvityksen mukaan lähtenyt uudistamaan rakenteitaan ja kehittämään mallia, jossa yrityksen sisälle rakennetaan startuppeja. Tiedolla keskeiset innovaatioita edistävät tekijät ovat johdon tuki ja rahoitus, autonomia, joka tarkoittaa esimerkiksi sitä, että startupit raportoivat suoraan toimitusjohtajalle. Myös jatkuva oppiminen ja siihen sidotut kannustimet ovat tärkeitä innovaatioiden edistäjiä.


STARTUP-YHTEISTYÖLLÄ UUTTA DRAIVIA TEKEMISEEN

Startup-yhteistyö on globaali ilmiö, joka kasvattaa edelleen suosiotaan. Usein yhteistyön tavoitteena on luoda uusia innovaatioita ja edistää näin sekä startuppien että suurten yritysten kasvua ja liiketoimintaa. Yhteistyö voi toteutua esimerkiksi erilaisten pilottihankkeiden kautta, jossa uusia tuotteita testataan suurten yritysten tarjoamissa olosuhteissa. Pilottihankkeella voidaan täydentää suuryritysten tuotekehitysosaamista.

Brittiläisen innovaatiosäätiö Nestan raportin mukaan yhteistyön tavoitteena on usein erityisesti suurten yritysten näkökulmasta myös yrityskulttuurin kehittäminen, brändin vetovoiman parantaminen, liiketoimintahaasteiden ratkaiseminen tai uusille markkina-alueille laajentuminen.

Isot yritykset ovat heränneet siihen faktaan, että startupit kehittävät merkittäviä innovaatioita, jotka voivat pistää koko toimialan säännöt uusiksi.

Näin ollen eteenpäin katsovat firmat näkevät pienet toimijat uhkan sijaan potentiaalisina kumppaneina, joiden kanssa voidaan luoda lisäarvoa niin yrityksille itselleen kuin asiakkaille ja toimialallekin.

“Suuryrityksille on tehokkaampaa auttaa jo olemassa olevan ratkaisun kehittämisessä kuin alkaa alusta itse rakentamaan vastaavaa. Pienille pilotit ovat taas hyvä väylä testata uusia ideoita oikeassa ympäristössä, saada resursseja kehitykseen sekä hyödyllistä tietoa toimialasta ja markkinoista”, kertoo Veolian Open Innovation Officer Emmi Kaipio Singaporesta. Veolia on yksi isoista yrityksistä, joka on lähtenyt rakentamaan startup-yhteistyötä tositarkoituksella.

Miltä startup-yhteistyö tällä hetkellä sitten näyttää? Elinkeinoelämän Keskusliiton tuoreen selvityksen mukaan yhteistyö ei kuulu enää vain suuryrityksille. Selvityksen mukaan 18 prosenttia pk-yrityksistä on saanut kokemuksia erityyppisestä startup yhteistyöstä. Yhteistyön eri teemoista korostui digitalisaatio, mutta myös energiatehokkuus ja kiertotalous nousivat esille. Monet pk-yritykset paikkaavat startup-yhteistyöllä osaamisvajeitaan ja etsivät keinoja rakentaa kansainvälisen tason kilpailukykyä.

Globaalisti tarkasteltuna startup-yhteistyö on jo hyvin yleistä, ja ilmeisen tuottavaa. Kauppakorkeakoulu Inseadin ja pääomasijoittaja 500 Startupsin tekemästä raportista selviää, että 68 prosenttia sadasta parhaasta yrityksestä Forbesin globaalissa listauksessa tekee startup-yhteistyötä. Sata parasta yritystä tekee kaksi kertaa enemmän yhteistyötä startuppien kanssa kuin listauksen sata huonointa yritystä.

Yhteistyö tuottaa tulosta myös Suomessa. EK:n heinäkuussa ilmestyneen startup-tutkimusraportin mukaan 30 prosenttia yhteistyötä tehneistä pk-yrityksistä arvioi liikevaihdon kasvaneen. Strateginen kumppanuus voi auttaa esim. uusien innovaatioiden, liiketoiminnan ja kasvumahdollisuuksien hyödyntämisessä sekä toimintaprosessien uudistamisessa ja osaamisen päivittämisessä. Yhteistyö on siis päässyt mukavasti aluilleen, mutta tekemistä riittää vielä, jotta isoja hyötyjä saadaan näkyville.


ESIMERKKI SUOMESTA: CASE FORTUM & PROCESS GENIUS

Joensuulainen virtuaalikäyttöliittymiä teollisuudelle kehittävä startup Process Genius otti jättäharppauksen eteenpäin yhteistyössä Fortumin kanssa. Uusi yritys osallistui vuonna 2015 Nordic Innovation Accelerator -palveluun, jossa törmäytetään startuppeja ja suuryrityksiä. Ohjelmassa mukana ollut Fortum otti yhtiön suojatikseen ja yritykset lähtivät tekemään yhteistä pilottihanketta.

Pilottiprojekti käynnistyi vuoden 2015 tammikuussa. Projektin tuloksena Fortum hyödyntää nyt Process Geniuksen ratkaisuja Joensuun pyrolyysilaitoksella, missä biomassasta tuotetaan bioöljyä. Laitoksesta tehtyyn 3D-malliin on tuotu visuaaliseen muotoon automaatio- ja huoltojärjestelmät. Eri komponentteja tarkastelemassa työntekijä saa esimerkiksi reaaliaikaisen näkymän niin huoltohistoriasta, käyttöohjeista kuin mahdollisesta sensoridatasta.

Yhteistyöprojekti on siis tuonut selvää hyötyä niin Fortumille kuin Process Geniuksellekin, joka tuplasi liikevaihtonsa vuoden 2015 aikana ja sai pilotin jälkeen myös paljon uusia asiakkaita hyvän referenssin siivittämänä.


 

STARTUP-YHTEISTYÖ

18 %:lla
suomalaisista pk-yrityksistä kokemusta
30 %:lla
suomalaisista yrityksistä liikevaihto kasvoi
68
maailman sadasta huippuyrityksestä tekee yhteistyötä

ESIMERKKI MAAILMALTA: CASE DELL

Yksi startup-yhteistyön keskeisistä tavoitteista voi olla kulttuurin uudistaminen ja sisäisen oppimisen edistäminen. Startup-yhteistyö on yksi Dellin pääelementeistä strategiassa, jonka tavoitteena on rakentaa yrittäjähenkistä ja innovatiivista yrityskulttuuria, brittiläisen innovaatiosäätiö Nestan raportista selviää.

Dell tarjoaa startupeille useita erilaisia ohjelmia. Dell for Entrepreneurs -katto-organisaatio ylläpitää mm. naisille omaa ohjelmaa, Women’s entrepreneurs -verkostoa. Ohjelmat koostuvat esimerkiksi mahdollisuudesta päästä käsiksi Dellin resursseihin, mentoroinnista, rahoituksesta tai markkinoinnin sparrauksesta.

Dell on hyötynyt startup-yhteistyöstä monilla tavoin. Yhteistyö on auttanut delliläisiä ymmärtämään paremmin yrittäjien intohimoa ja energiaa, mikä puolestaan on tuonut aineksia Dellin oman yrityskulttuurin kehittämiseen. Yrittäjämäinen toimintatapa on myös viety suorituksen arvioinnin mittareihin. Kulttuurillisten hyötyjen lisäksi yhteistyö on auttanut Delliä identifioimaan innovatiivisia teknologioita ja potentiaalisia tulevia bisnespartnereita.


KESKINKERTAISUUDESTA ERINOMAISUUTEEN

Huipulle ei pääse keskinkertaisuutta tavoittelemalla. Elämme maailmassa, jossa kilpailu on kovaa. Emme voi peilata tekemisiämme pelkästään kotimaan markkinoihin. Meidän täytyy kyetä tekemään maailmanluokan tuotteita, palveluita ja konsepteja, jos haluamme kammeta itsemme pois kuopasta ja alkaa rakentamaan suomalaista menestystarinaa.

Myös yritysten tulee tavoitella erinomaisuutta siinä mitä ne tekevät. Fiksut yritykset vaalivat nälän tunnetta, katsovat omia nurkkiaan pidemmälle ja kokeilevat rohkeasti uutta, myös yllättävien kumppaneiden kanssa. Ne ymmärtävät myös, että hyvät innovaatiot tarvitsevat syntyäkseen sopivia kasvualustoja. Sellaisia kasvualustoja, joissa ihmisten välinen yhteistyö ja luovuus voi kukoistaa ja turha raja-aidat ja rajoitteet on karsittu pois. Kasvualustoja, joissa uteliaisuus ja kriittisyyskin on toivottua eikä virheistä saa sakkoja.


Artikkeli on julkaistu ensimmäisenä Mitä tapahtuu huomenna yrityksille? -raportissa, jonka Ellun Kanojen viestinnän tekijät kirjoittivat yhdessä syksyllä MTH-tehtaalla. Omien bootcampien aikana luodut näkemykset kootaan kokonaisuudessaan helmikuussa julkaistavaan Mahdollisuusraporttiin.
>> LUE TÄSTÄ MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA YRITYKSILLE


Kuva: Kira Hagström