Vaikuttaminen

Yhteisessä veneessä ollaan

Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen puheenjohtajat esittelivät tänään iltapäivällä strategisen hallitusohjelman ja ministerien salkkujaon. Aivan 15 sivuun ei hallitusohjelman pituudessa päästy, mutta 36 sivua selkeää tekstiä maalaa kolmen suurimman tahtotilaa ei vain neljäksi, vaan kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.

Suuria yllätyksiä ei matkan päätteeksi lopulta itse ohjelmassa nähty – leikkauksia tullaan tekemään, kokonaisveroaste ei liikahda, tuloveronkevennykset kohdistetaan pieni- ja keskituloisille. Uutisoinneissa on nostettu laajasti esiin myös ministerijaot, joissa yllätys toki oli se, että toiseksi suurimman eduskuntapuolueen puheenjohtaja ei kelpuuttanut itselleen toiseksi painavinta salkkua.

Päivän suurin uutinen ei olekaan itse ohjelma tai ministerijaot, vaan se, mikä itse tiedotustilaisuudessa käsiteltiin varsin ylimalkaisesti: Yhteiskuntasopimuksessa sekä siihen sidotuissa ehdollisissa säästöissä.

Hallitus tarjoaa työmarkkinaosapuolille kättä, jälleen. Nyt on tuhannen taalan paikka palata takaisin neuvottelupöytiin ja jatkaa siitä, mihin ennen hallitusneuvotteluita jäätiin. Hallitus tulee tekemään heinäkuun loppuun mennessä esityksen yhteiskuntasopimuksesta, ja työmarkkinaosapuolilla on kuukausi aikaa kertoa, ovatko he kyydissä. Lähtemällä mukaan he voivat estää hallituksen jo nyt päättämien ehdollisten säästöjen ja veronkiristysten voimaan astumisen.

Keskustan puheenjohtaja, tuleva pääministeri Juha Sipilä ei tiedotustilaisuudessa käynyt juurikaan läpi niitä ehdollisia säästöjä ja veronkiristyksiä, jotka työmarkkinaosapuolten päätöksentekoon on sidottu. Listalta löytyy muun muassa lapsilisien, opintotukien, maataloustukien, t&k- ja elinkeinotukien sekä Aalto-yliopiston erillisrahoituksen leikkaaminen. Jos työmarkkinaosapuolet vastaavat ”ei” hallituksen valssikutsuun, kiristyvät lisäksi esimerkiksi sähköverot sekä alkoholi-, tupakka- ja makeisverot. Jos työmarkkinaosapuolet eivät hyväksy yhteiskuntasopimusta, suomalaiseen palkansaajaan tulee iskemään, ja lujaa.

Työmarkkinaosapuolten mieliin – ja julkisuudessa – on teroitettu ennenkin kolmikannassa tehtyjen sopimusten yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitystä. Maltillisilla palkkaratkaisuilla on pyritty vahvistamaan kilpailukykyä, ja laajoilla sopimuksilla yleistä työrauhaa. Nyt työmarkkinaosapuolet on otettu pöytään ennen kuulumattomalla tavalla – tulosvastuu on tuotu neuvotteluihin tosissaan.

Yhteisen veneen retoriikka ei ole enää pelkkää retoriikkaa. Vastuu Suomesta ja suomalaisten palveluista ja etuuksista on nyt jaettu laajemmalle kuin kukaan ehkä osasi odottaa.

Meitä kiinnostaa yhteistyö kanssasi!

Otathan yhteyttä, niin voimme auttaa!