Saadaanko sittenkin ilmastovaalit?

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n Global Warming of 1.5 °C -raportin tulokset antoivat uutta ajateltavaa vaaleihin valmistautuville puolueille. Kyseessä on merkittävin ilmastoraportti vuosikausiin.

IPCC toi esiin merkittävät erot globaalin 1,5 asteen lämpenemisen ja 2 asteen lämpenemisen välillä. Raportin tuloksia avatessaan Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen sanoi, että vaikka hän on kokenut ja paatunutkin ilmastokysymyksissä, hän silti järkyttyi siitä, miten suuri ero 0,5 lämpöasteen vaikutuksilla on. Jos lämpötilan nousua rajoitettaisiin, säästyttäisiin merkittävältä määrältä inhimillistä kärsimystä.

Suomen ilmastopaneelin kanta on, että Suomen tulee nostaa päästövähennysten kunnianhimoa selvästi nykyistä korkeammaksi, jotta globaali lämpötilan nousu rajoittuisi 1,5 asteeseen. Paneelin mukaan hiilineutraalius tulee saavuttaa pian vuoden 2030 jälkeen. Päästöjen tulee olla merkittävästi pienemmät kuin hiilinielut lähestyttäessä vuotta 2050. Ilmastopaneeli myös huomauttaa, että historiallisen vastuun periaate edellyttäisi Suomen olevan hiilineutraali jo vuonna 2030.

Ilmastopaneelin paaluttama tahdin kiristäminen merkitsisi huomattavasti nykyistä jämerämpiä toimia. Sipilän hallituksen ilmastopolitiikka tähtää hiilineutraaliuteen vasta vuonna 2045.

Keskustelua päästään käymään sopivasti eduskunta- ja eurovaalien alla. Ilmastouhkien konkretisoituminen voi saada myös äänestäjät miettimään ilmastoratkaisujen tärkeyttä nyt ensimmäistä kertaa. Kysymys ei ole koskaan ollut näin konkreettinen: onko seuraava hallitus valmis tekemään suunnitelman, jotta päästöt saadaan laskemaan 1,5 asteen lämpenemisen vaatimalle uralle?

Suomesta hiilineutraali jo vuoteen 2030 mennessä?

IPCC:n raportin julkistuksen jälkeen 8. lokakuuta nähtiinkin historiallinen hetki, kun ilmastokysymykset kaappasivat poliittisen agendan. Vihreille kysymys on tärkeä myös tulevan vaalimenestyksen kannalta. Puolue asetti riman heti korkealle ja ilmoitti, että Suomesta on tehtävä hiilineutraali jo vuoteen 2030 mennessä ja nettopäästöjen on käännyttävä negatiivisiksi heti sen jälkeen. Vihreät sai ilmastovaaleihin mukaan SDP:n, kun Antti Rinne ilmoitti, että tahtia tulee kiristää niin, että hiilineutraalius saavutetaan vuonna 2035. Vasemmiston Li Andersson on ilmoittanut puolueensa tavoittelevansa hiilinegatiivisuutta jo 2030-luvulla.

Hallituspuolueet eivät kiinnittäneet itseään lukuihin, mutta sekä Keskustan Sipilä että Kokoomuksen Petteri Orpo antoivat tukensa tahdinvaihdokselle ilmoittaessaan, että päätetyt toimet eivät vielä riitä ja että Suomen on tehtävä enemmän ja nopeammin ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi.

Sipilän mukaan Euroopan tulee ottaa kansainvälisesti ilmastojohtajuus. Tähän tarjoutuu tilaisuus jo seuraavassa ilmastokokouksessa joulukuussa Puolan Katowicessa, jossa EU voi ilmoittaa, että se aikoo päivittää ilmastolupauksensa. Panoksia suomalaisiin vaalikeskusteluihin lisää se, että EU:n ilmastokannoista saatetaan päättää Suomen puheenjohtajuuden aikana vaalien jälkeen syksyllä 2019. Suomella tulee siten olemaan merkittävä ilmastokriisin ratkaisijan rooli myös globaalilla tasolla.

Kirjoituksessa on hyödynnetty puheenvuoroja, jotka pidettiin ympäristöministeriön ja Ilmatieteen laitoksen Tiedekulmassa 8.10. järjestämässä tilaisuudessa.