Viestintä

Perinteinen ja oma media tappelivat, kumpi voitti?

Kun perinteinen media ja oma media keskustelevat, sotkuhan siitä syntyy.

Viime viikon torstaista asti kohupuheenaihe on ollut toimittaja Maria Veitolan ja somevaikuttaja Sara Siepin välinen keskustelu EVSlive-ohjelmassa. En ota nyt kantaa siihen, kuka oli ilkeä, kuka uhri, kuka harrasti sarkasmia ja kenen huuli väpätti enkä edes siihen, kuka kenenkin puolella oleva sanoi julkisuudessa mitä. Huomion näkökulmasta voin vain lohduttaa kumpaakin osapuolta, että molempien ”brändit” vahvistuivat, fanijoukot tiivistyivät ja tunnettuus kasvoi.

Sen sijaan keskustelussa jäi vajaaksi itse aihe: mikä bloggaaja oikein on? Veitola pyrki avaamaan tätä aihepiiriä ihmettelemällä: ”Ethän sä edes tee mitään!”.

Perinteinen media ja oma media käyttävätkin eri kieltä.

Mitä kaikkea bloggaaja siis on?

Bloggaaja on hämmentävä ammatti. Onko se edes ammatti, tekee monen mieli kysyä (ja Veitola itse asiassa puolestamme ohjelmassa kysyikin, sillä toimittajan tehtävä on kysyä haastateltavalta niitä kysymyksiä, joita iso yleisö haluaa tietää). Seuraan itse useampaa Instagram-tiliä ja bloggaajaa, toisia vain pinnallisesti instakuvien kautta, toisia (harvemmin kyllä) syventyen lukemaan.

On hämmentävää mennä jonkun ihmisen kotiin, elämään, perheeseen, arkeen ja vaikkapa keittiöön niin syvälle. On hämmentävää päästä jonkun ihmisen vauvan elämään niin, että tuntuu melkein kuin lapsikin olisi tuttu. On hämmentävää, kuinka tökätessä kuvaa paljastuu ”tuotetietoja” kuten minkä merkkisiä ovat lamppu, matto, sohva, kattila, maljakko (myös maljakon kukat), huppari, lapsen reppu tai sängynpeitto. Bloggaaja parhaimmillaan ”influensoi” eli vaikuttaa meihin kuten bloggaaja, “influensseri” Kasper Strömmankin tietää.

On hämmentävää mennä jonkun ihmisen kotiin, elämään, perheeseen, arkeen ja vaikkapa keittiöön niin syvälle.

Sillä bloggaaja/instatähti/youtube-perhe ei ole vain bloggaaja/instatähti/youtube-perhe vaan media. Siis oma media, sellainen, jossa on yhtenään merkintä #kaupallinenyhteistyö tai sellainen, josta tulee tahtomattakin mieleen, että hmm, pitäisikö meillekin hankkia tollanen lamppu ja verkkarit. Kaikesta tästä bloggaaja rahastaa. Tietty, koska se on työ.

Se mitä Sara Sieppi olisi parhaimmillaan voinut kertoa, on ihan kiehtovaa ja osa sitä ”median kriisiä”, josta on vuositolkulla puhuttu ja jota Veitolakaan ei ole voinut olla huomaamatta. Autetaan siis vähän Sara Sieppiä.

Medioiden jaottelu on muuttunut

Perinteisesti on ollut tapana jakaa media kolmeen osaan: perinteiseen mediaan, joka oli suunnattu suurelle yleisölle, omaan mediaan, joka oli suunnattu asiakkaille ja jaettuun mediaan, joka oli suunnattu ns. faneille.

Tänään tämä jako on jo vanhanaikainen. Paras media on ensinnäkin aina jaettu media, eli mikä tahansa sisältö, joka yrityksestä pääsee ”kiertoon”, eli on jaettavan kiinnostavaa. ”Paitsi kielteinen!” huutaa nyt joku. Hän on väärässä. Brändit, joista puhutaan, ovat vahvoja brändejä.

Niken varsin poliittinen kampanja aiheuttaa tällä hetkellä niin kielteisiä kuin myönteisiäkin tunteita. Sitä jaetaan, siitä keskustellaan ja siitä raivotaan. Pörssikurssi laskee (tilapäisesti) ja brändi on vahva, se herättää tunteita. Se mikä nyt näyttää negatiiviselta muuttuu myönteiseksi kassavirraksi.

Parhaimmillaan oma media saattaa olla jonkin toimialan kiinnostavin tietolähde.

Toisekseen parhaimmillaan oma media saattaa olla jonkin toimialan kiinnostavin tietolähde. Silloin oma media ei enää kiinnosta vain asiakkaita vaan jo suurta yleisöä, joka haluaa luotettavaa ja ammattimaista sisältöä. Teradata Marketing Applicationsin konsultti Rebecca Lieb totesi Fast Company -lehden haastattelussa jo monta vuotta sitten, että GE ja IBM julkaisevat enemmän ja relevantimpaa tietoa omalta toimialaltaan kuin TIME-lehti parhaina aikoinaan. Ja se kiinnostaa.

Content Marketingin mukaan 90 prosenttia kuluttajista kokee oman median sisällön mielekkääksi. 80 prosenttia bisnespäättäjistä haluaa tietoa yrityksistä artikkeleiden kautta, ei mainosten.

Ja oletko vielä sitä mieltä, etteivät yritykset kiinnosta ihmisiä?

Olet väärässä: 82 prosenttia kuluttajista lukee mielellään tietoa yrityksistä silloin, kun se on relevanttia. Eli kun tiedon lähtökohta on meidän tarpeemme, kun se on oikeassa kontekstissa ja kun  konteksti ei ole tiedotemainen julistus siitä, mitä yritys on tehnyt. Pikemminkin haluttu sisältö on mahdollisuusviestinnän hengessä sellaista, että se vastaa informaation tarpeeseemme juuri nyt.

Mahdollisuusviestinnän mindset on sitä, että kun maailma puhuu asiasta, johon yrityksellä on sanottavaa tai sellaista hyödyllistä sisältöä, joka tuottaa lisäarvoa, yritys sanoo sen omassa mediassaan eli osallistuu. Tämä vaatii kuitenkin yrityksiltä jo enemmän kuin sen, että sillä on oman median sisältöstrategia.

Sara Sieppi olisi voinut vastata näin

Eli itse asiassa Sara Sieppi olisi voinut vastata Maria Veitolalle myös näin: Ethän SÄ tee mitään! Sä täällä rupattelet ihmisten kanssa torstai-iltana, mitä työtä toi muka on? Sun ohjelmaa myydään ja sun palkka maksetaan halpuutetuilla maataloustuotteilla, halpavaateketjujen lapsityövoimalla, kalliilla käsilaukuilla ja kengillä, tyhjänpäiväisillä merkkituotteilla, pesukoneilla ja kuivureilla, epäeettisillä avokadoilla ja ilmastoa saastuttavilla luksusautomerkeillä. Eikä sulla edes ole mitään kontrollia siitä mitä sä myyt. Mä olen luonut median, jota kontrolloin, tiedän mitä siinä myydään ja osaan myös luoda sisältöä, joka kiinnostaa.

Eli itse asiassa Sara Sieppi olisi voinut vastata Maria Veitolalle myös näin: Ethän SÄ tee mitään!

Sisältö ei ehkä kiinnosta juuri  Veitolaa, mutta Instagramissa jo 128 000 seuraajaa kiinnostaa. Seuraajamäärä on muuten noussut EVS-ohjelman ansiosta usealla tuhannella.

Vastatessaan näin olisi Sieppi ollut yhtä oikeassa omasta näkökulmastaan kuin Veitola omastaan. Itse haluan uskoa, että tällaista suoraa keskustelua Veitolakin olisi halunnut.

Uusimman globaalin Edelman luottamusbarometrin mukaan ihmiset luottavat yhdistysten ja järjestöjen jälkeen eniten yrityksiin (52 prosenttia). Tässä piilee valtava potentiaali. Tämä potentiaali yritysten kannattaisi hyödyntää relevantilla ja houkuttelevalla omalla medialla. Vähän niin kuin Sara Sieppi omassa genressään.

Meitä kiinnostaa yhteistyö kanssasi!

Otathan yhteyttä, niin voimme auttaa!