Viestintä

Luottamus hyvä, blockchain parempi

Viimeisen 50 vuoden ajan teknologinen kehitys on noudattanut yhdenmukaista linjaa. Erilaiset elektroniset osaset ovat jatkuvasti pienentyneet ja niitä on pystytty pakkaamaan yhä tiiviimmin. Näin ollen olemme kehittäneet jatkuvasti tehokkaampia laitteita yhä pienemmässä koossa.

Teknologia on jo pitkään vaikuttanut ihan kaikkeen: arkinen elämämme on mennyt puolessa vuosisadassa miltei kokonaan uusiksi. Mutta varsinainen, kaiken mullistava teknologinen vallankumous odottaa vasta nurkan takana.

Yksi tulevaisuuden suurimmista kysymyksistä liittyy tiedon jakamiseen ja sen mekanismeihin. Tarvitsemme uudenlaisia datataitoja niin yksilöinä, yhteiskuntina kuin globaalina yhteisönäkin.

Yksittäisistä laitteista ja yksitasoisista järjestelmistä ollaan siirtymässä moniulotteiseen ja kokonaisvaltaiseen maailmaan, jossa sekä laitteet että ihmiset keskustelevat toistensa kanssa. Uudessa maailmassa tarvitaan edelleen äärimmäisen tehokkaita laitteita. Mutta varsinaisen eron nykyiseen tekevät kaksi seikkaa: valtava datan määrä, joka laitteilla on käytettävissään sekä niiden kyky kommunikoida keskenään.

Kysymys tietojen eteenpäin luovuttamisesta tuleekin vastaan lukemattomia kertoja. Harva silti pohtii hetkeäkään, miksi reagoi varauksellisesti tietojen jakamiseen. Onko epäluulo varmasti oikea tapa suhtautua asiaan?

Onko epäluulo varmasti oikea tapa suhtautua asiaan?

Vuoropuhelun logiikan mukaisesti tietoa kerätään kaikkialta ja koko ajan. Tiedon määrä ja nopeus, millä tietoa voidaan käsitellä, ovat tärkeitä elementtejä, mutta se ei ratkaise peliä. Varsinainen erottava tekijä on nimenomaan kyky yhdistellä sujuvasti eri suunnista tulevaa informaatiota sekä tarvittaessa vaihtaa yhdistelmää, kun olosuhteet muuttuvat. Eli toisin sanoen keskustella muiden kanssa ja ajatella.

Maailmalla yritykset panostavat tällä hetkellä dataan ja sen analysointiin paljon. Konsulttiyritys Capgeminin ja it-talo EMC:n tekemän selvityksen mukaan yli puolet haastatellusta tuhannesta kansainvälisestä yritysjohtajasta suunnittelee lisäävänsä investointejaan data-analytiikkaan seuraavan kolmen vuoden aikana.

RATKAISEEKO TEKOÄLY IHAN KAIKEN?

Tekoäly sanana tuo mieleen Stanley Kubrickin Avaruusseikkailu 2001 -elokuvan HAL-supertietokoneen, joka alkoi tehdä omavaltaisia päätöksiä ihmisen tahdon vastaisesti.

Monet asiaan syvällisesti perehtyneet ja vaikutusvaltaiset henkilöt, kuten yrittäjä ja visionääri Elon Musk, kosmologi Stephen Hawking ja evoluutiobiologi Richard Dawkins ovat olleet huolestuneita tekoälyn hallitsemattomasta kehittämisestä.

Mutta mitä tekoälyllä itse asiassa tarkoitetaan? Vedetään vähän mutkia suoriksi. Ihmisellä voi olla vain yhdet aivot, yhdessä päässä. Mutta tekoäly muodostuu miljoonista ihmisaivoista yhdistettynä yhteen. Tällöin saadaan väistämättä yhtä ihmisyksilöä älykkäämpi kokonaisuus. Ja jos näin älykäs kone saadaan synnytettyä, se voi tietenkin jalostaa ja kehittää itsestään vielä älykkäämpiä versioita.

Tekoälyyn liittyy tietenkin paljon avoimia kysymyksiä. Miten monimutkaisia, inhimillisyyteen kuuluvia kognitiivisia kykyjä kuten muistia, oppimista tai havaitsemista voidaan mallintaa koneellisesti? Entä kuka tai mikä määrittää ne eettiset periaatteet, joiden mukaan tekoäly toimii?

Heitetään kuitenkin teknoangsti hetkeksi syrjään ja keskitytään tekoälyn mahdollisiin positiivisiin puoliin. Sillä voihan olla, että pystymme tekoälyn avulla ratkaisemaan maailmamme suurimmat ja viheliäisimmät ongelmat. Miten?

Aurinko on käytännössä ehtymätön energianlähde. Jos opimme tekoälyn avulla hyödyntämään tehokkaasti aurinkoa, meillä on ikuisesti energiaa kaikkiin tarpeisiimme. Siten meillä on myös tarpeeksi vettä, sillä keksimme keinon muuttaa merivettä juomakelpoiseksi. Moneen kertaan uudelleenkäytettynä merivesikään ei lopu koskaan. Ja jos perustarpeet — energia, vesi ja sitä kautta myös ruoka — on tyydytetty, voimme jatkaa muiden ongelmien ratkomista.

Tulevaisuus vaikuttaa siis varsin lupaavalta!

HYVÄ TULEVAISUUS PERUSTUU JAETTUUN DATAAN

Tehokkaiden laitteiden ja niiden välisen moniulotteisen kommunikoinnin ja ajattelun lisäksi tarvitsemme lisää tietoa eli erilaista dataa. Yksi tulevaisuuden suurimmista kysymyksistä liittyy tietoon ja sen jakamiseen. Sillä kaikki se hyvä, mitä teknologia meille lupaa tulevaisuudessa, vaatii meiltä jotakin. Meidän tulee luovuttaa itsestämme ja elämästämme yhä enenevässä määrin dataa.

Kolikon toisella puolella vaikuttaa nykyisten, varsin vanhanaikaisten rakenteidemme jäykkyys.

Jos yhtäällä yksilötietoa on vähän liiankin helposti saatavilla, on toisaalla tietoa liian niukalti. Kolikon toisella puolella vaikuttaa nykyisten, varsin vanhanaikaisten rakenteidemme jäykkyys. Jos menen työterveyshuoltoon, en todennäköisesti voi selvittää, mitä rokotuksia olen elämäni aikana saanut. Eri tietokantoja ei voida tai saa yhdistää, edes siinä tapauksessa, että yksilö itse tarvitsisi kokonaiskuvan omasta datastaan.

Jos siis tulevaisuus perustuu vahvasti jaettuun dataan, se herättää muutamia tärkeitä kysymyksiä. Miten hallinnolliset ja lainsäädännölliset järjestelmämme pitäisi järjestää uudelleen, jotta ne tukisivat tehokasta tiedonkeruuta relevantteja tarkoituksia varten? Kuka tai mikä on se taho, jolla on pääsy kaikkeen kerättyyn tietoon, tai joka hallinnoi sitä? Tuleeko meistä kaikista kenties kaiken tiedon haltijoita? Ja jos näin on, mistä saamme tarvittavaa osaamista ja ymmärrystä — kun emme tälläkään hetkellä pysy kärryillä, missä omien tietojemme osalta mennään?

RATKAISEEKO BLOCKCHAIN LUOTTAMUSPULAN?

Muun muassa bitcoin-virtuaalivaluutan taustalla toimiva blockchain-teknologia saattaa olla lähitulevaisuuden ratkaisu paitsi kaupankäyntiin, myös mm. sähköisen äänestämisen ongelmiin ja erilaisten tekijänoikeuksien hallinnan läpinäkyvyyteen.

Blockchain on hajautettu järjestelmä, jota hallinnoivat sen verkoston jäsenet. Järjestelmä anonymisoi kaiken sen sisältämän datan jättäen kuitenkin kaiken tiedon täysin läpinäkyväksi ja verkostonsa jäsenten nähtäväksi. Kaiken voi siis nähdä, mutta mitään tietoa ei voi yksilöidä.

Kun dataa lisätään tai muutetaan (esim. ostotapahtuman yhteydessä), verkosto analysoi salamannopeasti muutospyynnön. Jos enemmistö verkoston jäsenistä hyväksyy muutoksen eli toteaa sen noudattavan jotakin hyväksi havaittua kaavaa, muutos tulee voimaan. Bitcoinin tapauksessa blockchain-verkostoon perustuva järjestelmä korvaa siis pankin. Mutta voisiko se taata kaiken tiedon turvallisen hallinnan?

Blockchain on järjestelmä, jossa ei enää tarvita ihmisten välistä keskinäistä luottamusta.

Blockchain on järjestelmä, jossa ei enää tarvita ihmisten välistä keskinäistä luottamusta. Kaikki tapahtumat ovat puhdasta, automatisoitua vaihdantaa, jonka onnistumisen takeena on äärimmäinen läpinäkyvyys. Ei tarvita tunnistautumista tai luotettavien ja hyvämaineisten rahalaitosten arvovaltaa. Se toimii siis päinvastaisella periaatteella kuin esim. yhteisöpalvelut Airbnb tai Uber, joissa nimenomaan yksittäisten käyttäjien tunnistettavuus ja hyvä maine takaavat luotettavuuden.

Kuka tietää, ehkä kaikki tulevaisuuden tieto voidaan järjestää anonyymisti ja luottamuksen yläpuolella? Joka tapauksessa tarvitsemme uudenlaisia datataitoja, niin yksilöinä, yhteiskuntina kuin globaalina yhteisönäkin. Ja siinä on samalla tuhannen taalan paikka uusille innovaatioille.

Suomiräpin, ja neonvärisen pukeutumisen, pioneeri MC Nikke T lauloi jo vuonna 1990: ”Jos haluu saada, on pakko antaa!” Kyllä, haluamme saada erinomaisen ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden ja ratkaista ihmiskuntaa riivaavat viheliäiset ongelmat, mutta saavuttaaksemme sen, emme halua antaa elämämme tärkeitä tietoja miten ja minne vain. Haluamme antaa ne fiksusti ja turvallisesti, ymmärtäen mihin yhteiseen hyvään tiedot menevät.

Mahdollisuusraportti 2017

Artikkeli on julkaistu ensimmäisenä Mahdollisuusraportissa, jonka Ellun Kanojen viestinnän tekijät kirjoittivat yhdessä syksyllä MTH-tehtaalla. Mahdollisuusraportti 2017 julkaistiin 28.2.2017 Rytmihäiriö-tapahtumassa.
>> LUE KOKO RAPORTTI TÄSTÄ

Meitä kiinnostaa yhteistyö kanssasi!

Otathan yhteyttä, niin voimme auttaa!