Yrityskulttuuri

Katso ympärillesi: teetkö töitä uteliaassa organisaatiossa? (Jos et tee, vaihda!)

Suomalainen kysymättömyys ei toimi. Vain utelias pärjää nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Jos pitäisi antaa yksi ”uraneuvo”, mikä se olisi?

Tämä kysymys esitettiin minulle viikko sitten kiinnostavassa keskustelutilaisuudessa, jossa puhuttiin johtamisesta ja siihen vaadittavista ominaisuuksista. Motot ovat usein vähän naiiveja, ja uraneuvot ovat outo käsite sinänsä. Sillä työ, ura ja tehtävät ovat osa elämää, ei erillinen kupla, johon pätevät eri neuvot kuin muuhun elämään. Ajattelin vastaukseni siis koskemaan koko elämää eikä vain työpaikkaa, ja sanoin:

pidä itsesi uteliaana.

Jos pitäisi antaa yksi ajatus organisaatioille ja yrityksille tässä nopeasti muuttuvassa rytmihäiriön maailmassa, antaisin saman neuvon: pidä itsesi uteliaana. Mutta kuinka ”tuottaa” uteliaisuutta? Miten organisaatio muka voi olla utelias, eikö se ole inhimillinen ominaisuus? Ja eikö se sellaisenakin ole vain ominaisuus, joka toisilla on ja toisilla ei?

Itse asiassa ei. Uteliaisuus on ihmiselle synnynnäistä. Me haluamme oppia, tutkia, luoda, purkaa ja rakentaa ja selvittää miten mikäkin toimii tai tikittää. ”Curiosity is the engine of achievement” toteaa Sir Ken Robinson. Uteliaisuus on siis paitsi päämäärä sinänsä ja palkitseva elämäntapa mutta myös keino, tapa saada aikaan toimintaa.

Tohtori Diane Hamilton on tutkinut uteliaisuutta ja selvittää kirjassaan Cracking the curiosity code, mitä uteliaisuus on. Oikeastaan Hamilton pyrkii selittämään tutkimusten avulla, miksi uteliaisuus on oleellista, ei vain sivuseikka. Toisin sanoen hän osaa tieteellisesti perustella sen miksi kannattaa pitää itsensä uteliaana. Tulokset ovat parempia kuin olisin uskaltanut mottoa miettiessäni edes ajatella.

“Aina pitää esittää kysymyksiä”

Stephen Hawkingin viimeiseksi jääneessä kirjassa Brief Answers to the Big Questions tytär kertoo kirjan epilogissa siitä, kuinka Hawking vei lapsia mukanaan erilaisiin ammattilaisseminaareihin. Kun tuli kysymysten aika, Hawkingin lapset saattoivat esittää kysymyksiä tiedemiehille siinä missä ammattilaisetkin. Hawking ei häpeillyt vaan korosti ylpeyttään: aina pitää esittää kysymyksiä sillä niissä on uuden tiedon alku.

Utelias kerää huomaamattaan informaatiota ennakkoluulottomasti eri puolilta, ja kun päätöksenteon aika koittaa, utelias on valmiimpi monitahoiseen ajatteluun.

Uteliaisuus mahdollistaa Hamiltonin mukaan myös paremman päätöksenteon. Utelias kerää huomaamattaan informaatiota ennakkoluulottomasti eri puolilta, ja kun päätöksenteon aika koittaa, utelias on valmiimpi monitahoiseen ajatteluun. Siksi lukeminen, oppiminen ja intohimoinen uteliaisuus on paitsi kivaa myös tärkeää. Uteliaisuus tekee parempia johtajia: hyvä johtaja on utelias ja kiinnostunut ihmisistä, ihmisyydestä ja yksittäisten ihmisten elämistä ja ajatuksista, oli kyse sitten asiakkaasta tai kollegasta. Hyvä johtaja on haluaa tietää ja oppia, ei  manipuloida ja käskeä.

Niinpä uteliaisuus on kaiken motivaation isä tai äiti. Utelias haluaa tietää, tiedosta syntyy kokemuksia ja motivaatiota toimia ja toiminnasta syntyy uusia parempia tapoja, innovaatioita ja ajatuksia. Isot innovaatiot eivät synny vastauksista vaan kysymyksistä: uteliaisuudesta.

Nämä neljä asiaa tappavat uteliaisuuden

Diane Hamilton tunnistaa neljä asiaa, jotka estävät uteliaisuutta: pelko, oletukset, ympäristö ja teknologia. Puhutaan siis yrityskulttuurista. Jos organisaatiossa ei ole luottamusta, uteliaisuudelle ei ole tilaa. Jos organisaatio perustuu olettamuksiin ja näin täällä on aina tehty -mentaliteettiin, uteliaat kuolevat. Yrityskulttuuri voi estää tai edistää uteliaisuutta. Se vaatii konfliktien sietokykyä, jopa syleilyä. Se vaatii systemaattisia tapoja kyseenalaistaa olemassaolevaa.

Itse asiassa ne yleensä perustuvat uteliaisuudelle: kuinka tehdä jokin asia paremmin.

Start up -yritykset ovat useimmiten uteliaita. Itse asiassa ne yleensä perustuvat uteliaisuudelle: kuinka tehdä jokin asia paremmin. Toimialojen disruptiot ovat perustuneet uteliaisuudelle, kysymyksille, nykytilan parantamiselle. Ikä ei Hamiltonin mukaan välttämättä vähennä uteliaisuutta, mutta ikä lisää mukavuudenhalua, olettamuksia ja kyynisyyttä: se, joka väittää jo osaavansa kaiken, on tappanut uteliaan ytimensä. Olisiko niin, että vakiintuneissa yrityksissä helposti tapahtuu näin? Paljon puhutun ”kokeilukulttuurin” ongelma on nimittäin se, että se on ikään kuin organisaation osa, ei sen ydin. Yrityksissä sanotaan, että “meillä on tämä yrityskulttuuri ja sitten meillä on vielä tämä kokeilukulttuuri”. Uteliaisuus organisaation ydinarvona taas luo koko ajan parempaa, oppien.

Eli kyllä. Sanoisin edelleen motoksi tai neuvoksi, että pidä itsesi uteliaana. Mutta lisäisin siihen: pidä huoli, että työskentelet systemaattisesti uteliaassa organisaatiossa. Jos et työskentele, vaihda uteliaampaan. Nopeasti muuttuvassa maailmassa nimittäin vain uteliaana pärjää.

 

Meitä kiinnostaa yhteistyö kanssasi!

Otathan yhteyttä, niin voimme auttaa!