Vittumaisuus on väärinymmärretty hyve

Naisten ominaisuudet työelämässä ja johtamisessa ovat herättäneet viime päivinä paljon keskustelua. Viimeisin poru käynnistyi Dialogi-hankkeen loppukaronkasta, jossa professori Alf Rehn piti puheenvuoron monimuotoisesta johtamisesta ja totesi kärjistäen yritysten tarvitsevan enemmän vittumaisia naisia – tarkoittaen niitä naisia, jotka kyseenalaistavat ja haastavat eivätkä alistu naisille usein annettuun kiltin tytön käyttäytymismalliin.

Päivi Anttikoski tarttui kärjistykseen Hesarin kolumnissaan, jossa hän harmitteli kilttien tyttöjen tölvimistä ja esitti, että naisten uskalluksen puutetta ja liiallista kiltteyttä tuetaan virheellisesti taulukoilla, jotka kertovat naisten vähäisestä määrästä hallituspaikoilla. Anttikosken näkemyksen mukaan keskustelu perinteisistä sukupuolirooleista ja suivaantuminen naisjohtajien määrän laskusta kertoo ummehtuneesta ajattelusta.

Mielestämme keskustelu naisilta vaadittavista ominaisuuksista työelämässä ja johtajuudessa on erittäin tervetullutta, sillä totuus on, että meidän kaikkien pääkopissa elää yhä edelleen erilaisia pinttyneitä käsityksiä siitä, mitä naisen tai miehen tai johtajan kuuluisi olla.

Me väitämme, että yksi syy naisten etenemiselle on naisten liiallinen itsekriittisyys ja rohkeuden puute aka kiltteys. Emme perusta näkemyksiämme naisten määrään hallituksissa, vaan Dialogin tuloksiin. Tämä väite kuten muutkin hankkeen tulokset pohjautuvat reilu 40 haastatteluun, yli 10 työpajaan sekä kyselytutkimukseen, johon vastasi yli 1400 naista.

Emme toki väitä, että tämä olisi ainoa syy. Syitä naisten vähäiseen määrään johtopaikoilla on useita.

Hankkeen aikana tuli selkeästi esille, että perinteiset sukupuoliroolit elävät vieläkin, mikä ei tarkoita sitä, että kaikki ihmiset ja kaikki yritykset näkevät perinteiset sukupuoliroolit ainoana oikeana tapana olla ja tehdä töitä. Myös lasikattoja on yhä edelleen olemassa, aika paljonkin. Niitä on olemassa, vaikka moni nainen on myös päässyt ilahduttavasti etenemään huipputehtäviin, mainittakoot vaikka Marimekon toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko. Myös tilastot tukevat lasikattojen olemassaoloa, sillä (operatiivisissa) johtotehtävissä naiset ovat edelleen selkeä vähemmistö.

Lasikattoja ylläpitävät tiedostamattomat ennakkoluulot ja yrityskulttuurit, jotka eivät tue monimuotoisuutta ja naisten uralla etenemistä. Tiedostamattomat ennakkoluulot ohjaavat suosimaan esimerkiksi johtajavalinnoissa miehiä, koska mielikuvissamme johtaja on usein mies, Suomessa usein myös Diplomi-insinööri. Miehiin kallellaan olevissa yrityskulttuureissa naisten potentiaalia ei välttämättä tunnistetta tai tunnusteta. Muutkin tutkimukset osoittavat, että miehiä arvioidaan erilaisin kriteerein kuin naisia.

Työpaikat eivät ole muusta yhteiskunnasta erillisiä saarekkeita. Kulttuuriset käsitykset ja tiedostamattomat ennakkoluulot ovat historiallisesti ja sosiaalisesti rakentuneita konstruktioita, jotka muuttuvat verrattain hitaasti. Jokainen meistä voi kuitenkin osallistua muutoksen tekemiseen, myös naiset itse.

Naisten asemaa koskevissa keskusteluissa on kuitenkin se ongelma, että aina joku pahoittaa mielensä, ei tunnusta ongelmaa, vetää marttyyrinviitan niskaan tai heittäytyy rakenteiden uhriksi. Nostamalla esille työelämässä vallitsevia epäkohtia – niitäkin, joita emme haluaisi tunnustaa olevan enää olemassa tai jotka tuntuvat ummehtuneilta ja itsestäänselvyyksiltä – voimme pyrkiä näitä epäkohtia muuttamaan.

Me uskomme, että johtopaikoilla tarvitaan sekä näkemyksellisiä, vahvatahtoisia ja vaativia naisia ja miehiä (joskus tulkittu vittumaisiksi) että ystävällisiä, oikeudenmukaisia ja muita huomioivia naisia ja miehiä (joskus tulkittu kilteiksi). Ennen kaikkea tarvitsemme monenlaisia johtajia, niin miehiä kuin naisia kuin myös heitä, jotka tulevat perinteisen muotin ulkopuolelta ja uskaltavat kyseenalaistaa. Juuri nyt tarvitsisimme ennenkaikkea johtajia, jotka uskaltaisivat palkata monenlaisia ja myös muotin ulkopuolelta tulevia johtajia ja työntekijöitä.

Alf Rehnin omaan vastineeseen voi tutustua Rehnin omalla Facebook-sivulla.
Dialogin tuloksiin pääsee tutustumaan tästä.