IMG_9811

Uuden työn pelisäännöt ovat vielä kirjoittamatta


TYÖ JA TYÖELÄMÄ OVAT MUUTOKSESSA. VANHAT OLETUKSET TYÖSTÄ VAIN KEINONA HANKKIA ELANTO OVAT NYT MURTUMASSA, EIKÄ UUSIA PELISÄÄNTÖJÄ VIELÄ OLE. 


Kuten digitaalisen työn asiantuntija Esko Kilpi on kirjoittanut, jatkossa korostuu yksilön vastuu työllistymisestään ja elämänhallinnastaan tavalla, johon emme ole yhteiskunnallisesti vielä valmiita. Selvää on, että emme enää tule menemään putken yhdestä päästä sisään ja poistumaan sen toisesta päästä 40 vuoden kuluttua.


KUILU TULEVAN JA ODOTUSTEMME VÄLISSÄ

McKinsey Global Institute (MGI) arvioi tammikuussa 2017 julkaisemassaan raportissa, että nykyteknologia voisi korvata jo 50 prosenttia kaikista ihmisten tekemistä työtunneista ja että 60 prosentissa ammateista vähintään 30 prosenttia ihmisten tekemästä työstä voidaan teettää roboteilla, tekoälyllä tai muulla automaatiolla.

Kaiken kaikkiaan MGI arvioi, että muutokset koskevat 1,1 miljardia ihmistä ja yhteensä 15 800 miljardin dollarin palkkasummaa. Suurin osa näistä ihmisistä, 700 miljoonaa, työskentelee Kiinassa ja Intiassa.

Pew Research Center kysyi ihmisten käsityksiä. Yli puolet vastaajista uskoi kyllä robottien ja automaation tekevän suurimman osan töistä 50 vuoden päästä. Mutta samaan aikaan jopa 80 prosenttia vastaajista uskoi oman ammattinsa säilyvän.

World Economic Forum arvioi vuonna 2016, että nykyään kouluun menevistä lapsista 65 prosenttia tulee työskentelemään ammateissa, joita ei vielä ole olemassa. MGI arvioi, että laajimmillaan täysi automaatio voitaisiin saavuttaa vuosina 2060–2065.


TYLSÄT, LIKAISET JA VAARALLISET TYÖT ROBOTEILLE – NÄIN ALUKSI

Ensiksi robotit vapauttavat ihmiset epämiellyttävimmistä ja tylsimmistä töistä. Niin sanottujen 3D-töiden (dull, dirty and dangerous) tilalle tulee uusia ja kiinnostavia tehtäviä. Tekemistä, jossa ihmisen rooli muuttuu ihmiselle ominaisemmaksi, ja jossa koneen tavoittelemattomissa olevat piirteet muuttuvat työn peruspilareiksi. Tekemistä, jossa luovuus, vuorovaikutus sekä kompleksinen ja yhdistelevä ajattelu ovat valttia.

Robotit eivät siis korvaa ammatteja kokonaan, vaan ainoastaan joitakin niiden osa-alueita. Esimerkiksi terveydenhuollossa robotit voisivat tehdä alkudiagnoosit, ja lääkärit voisivat keskittyä kiireellisempiin tai harvinaisempiin tapauksiin. MGI arvioi, että kokonaan korvattavissa on korkeintaan viisi prosenttia ammateista.

Työntekijät siis vapautuvat rutiinitehtävistä, mutta samalla heiltä vaaditaan yhä enemmän panosta ja tulosta.

Epävarmuus sekä itsenäisyyden ja joustavuuden vaatimukset tekevät tulevaisuuden työntekijästä urakkatyöläisen. Työnantajat etsivät tietynlaista talenttia tiettyyn rooliin.


TYÖNTEKIJÄLLÄ MONTA TYÖNANTAJAA

Työntekijä tekee työtä useille eri organisaatioille erilaisissa rooleissa hyödyntäen taitojaan. Urakkatyöläisyys ei tarkoita yksin työskentelemistä, koska yhteistyössä ajatukset törmäävät ja työ jalostuu tuottavammaksi. Osaaminen vanhenee aikaisempaa nopeammin. Se vaatii työntekijältä jatkuvaa uuden oppimista ja vanhan unohtamista.

Työntekijä joutuu itse ottamaan nykyistä enemmän vastuuta omasta työllistymisestään ja urastaan.

Toisaalta uusilla työn muodoilla pitää olla sama legitimiteetti kuin pitkällä uralla täysipäiväistä työtä. Muutos korostaa yhteiskunnan, työmarkkinaosapuolten ja sääntelyn elämistä ajassa.

Monta saattaa askarruttaa se, että kun robotit tekevät ihmisten työt, niin mistä me saamme palkat, eläkkeet ja sosiaaliturvan? Mitä ihmiset tekevät, jos töitä ei enää ole? Eivätkö esimerkiksi sodat yleensä syty juuri siellä, missä on joutilaisuuden turhauttamia nuoria miehiä?


MITÄ MAHDOLLISUUKSIA KONEEN JA IHMISEN YHTEISTYÖSTÄ SYNTYY?

Tilalle tulee varmasti uusia töitä. Kuten Esko Kilpi Sitran raportissa kirjoittaa, ”parhaimmillaan teknologinen älykkyys ei toimi ihmisestä erillisenä, ihmisen työn korvaavana voimana, vaan kumppanuutena, joka nostaa ihmisen tekemän työn arvoa riippumatta siitä, keitä olemme tai mitä teemme. Tavoitteena pitää olla inhimillisen kyvykkyyden kehittäminen ja laajentaminen.”

Koneen ja ihmisen yhteistyö antaa mahdollisuuden täysin uuteen. Massachusetts Institute of Technologyn MediaLabin johtaja, yrittäjä ja professori Joi Ito onkin puhunut tekoälyn ja ihmisälyn yhdistävästä laajennetusta älystä (extended intelligence, EI). Tekoäly ja ihmisen äly eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan toisiaan vahvistavia.

Huomisen keskeinen kysymys kuuluukin: miten voimme yhdistää uuden teknologian tuomia työkaluja omaan ajatteluumme ja luoda uutta, innovatiivista ja mullistavaa?


Kuva: Kira Hagström

Mahdollisuusraportti171

Mahdollisuusraportti 2017

Artikkeli on julkaistu ensimmäisenä Mahdollisuusraportissa, jonka Ellun Kanojen viestinnän tekijät kirjoittivat yhdessä syksyllä MTH-tehtaalla. Mahdollisuusraportti 2017 julkaistiin 28.2.2017 Rytmihäiriö-tapahtumassa.
>> LUE KOKO RAPORTTI TÄSTÄ