120H

Sinäkään et todennäköisesti tiedä, miksi yrityksesi on olemassa

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, miksi yrityksesi tekee sitä mitä se tekee? Miksi se valmistaa vaatteita, tekee ruokaa, tarjoaa konsulttipalveluita, kehittää uusia appeja, myy kukkia? Tyhmä kysymys, ajattelet. Ihmiset tarvitsevat uusia vaatteita, ruokaa pitää syödä ja kukat ilahduttavat arkea. Aina joku tarvitsee konsulttipalvelujakin tai uutta appia.

Maailmassa on kuitenkin miljoona muutakin vaatevalmistajaa, kukkakauppiasta ja appikehittelijää, konsulttifirmoista puhumattakaan. Mikä tekee toisesta halutumman kuin toisesta? Miksi Teslan sähköautoja jonotetaan vuosia, vaikka Nissan Leafin saisi suoraan kaupasta? Miksi ihmiset leiriytyvät Applen kauppojen eteen päiviksi saadakseen ensimmäisten joukossa jälleen uuden version vanhasta puhelimesta? Miksi Flow-festivaalin tämän vuoden odotetuin esiintyjä oli jonon pituudesta päätelleen Kolmen Kaverin Jäätelö? Entä miksi nyhtökaurasta tuli ilmiö ennen kuin kenelläkään oli pienintäkään hajua siitä, miltä tuote maistuu?

Vastaus on olemassaolon tarkoitus.

Kuulostaa filosofiselta, mutta on varsin pragmaattinen. Nämä yritykset ovat houkuttelevia siksi, että niillä on itseään ja omaa toimialaansa suurempi tarkoitus. Ne kaikki ovat määritelleet, miksi ne ovat olemassa. Ennen kaikkea ne ovat vastanneet kysymykseen, mitä maailma menettäisi, jos niitä ei olisi olemassa.

Tesla on olemassa, koska Elon Musk haluaa pysäyttää ilmastonmuutoksen. Se on niin suuri missio, että edes Muskin väitetty hirviömäisyys pomona ei estä työntekijöitä työskentelemästä tavoitteen eteen.

Apple perustettiin, koska se halusi haastaa vallitsevan status quon ja parantaa ihmisten elämää. Kolme kaveria perustivat jäätelötehtaan, koska he halusivat nostaa puhtaista, kotimaisista raaka-aineista tehdyn lähiruuan kunniaan. Nyhtökauraa valmistava Gold&Green haluaa olla mukana ratkaisemassa ruuantuotantoon liittyviä eettisiä ja ekologisia ongelmia.

Maailmalla tällaisista yhtiöistä puhutaan ”purpose driven” bisneksenä. Se tarkoittaa, että viivan alle jäävää summaa enemmän liiketoimintaa ohjaa yrityksen toiminnan arvot ja vaikutukset.

Kuulostaako new age –hörhöilyltä? Suurimmalle osalle maailman yrityksistä se onkin sitä – määrittelihän monetaristisen taloustieteen isä Milton Friedman jo 1970-luvulla, että yritysten tärkein tehtävä on maksimoida voitto.

Maailma on onneksi muuttunut 40 vuodessa. Nalle Wahlrooskin kuulostaa nykyään menneen maailman jäänteeltä hokiessaan, että yrityksillä ei ole muuta tehtävää kuin tuottaa omistajilleen mahdollisimman paljon voittoa.

Kävi nimittäin niin, että me kuluttajat rupesimme vaatimaan yrityksiltä enemmän.

Kuten vastuullisuuteen erikoistunut Fast Companyn toimittaja Ben Schiller kirjoittaa, enää meille ei riitä, että yritykset tekevät hyvää, me haluamme niiden olevan hyviä. Me haluamme, että yritykset ovat osa ratkaisua, eivät osa ongelmaa. Me haluamme niiden tarjoavan ratkaisuja maailman viheliäisiin ongelmiin.

Siksi ei riitä, että yritys hoitaa vastuullisuuteen liittyvät velvoitteensa laatimalla joka vuosi pakollisen vastuullisuusraportin. Paitsi että raportit katsovat tulevaisuuden sijasta menneisyyteen, ne mahdollistavat sen, että yritys voi pestä kätensä epäeettisestä toiminnasta.

Ai miten niin? No, ajatellaanpa vaikka öljy-yhtiöitä. Niiden vastuullisuusraportit kertovat, miten paljon ne ovat onnistuneet vähentämään ympäristön kuormitusta, mutta eivät sitä, miten paljon ne ovat aiheuttaneet niitä toimiessaan alalla, joka on yksi maailman pahimpia saastuttajia.

ExxonMobilin julkilausuttu missio kuuluu: ExxonMobil is on a money mission (… ) We must continuously achieve superior financial and operating results while simultaneously adhering to high ethical standards.

”We’re on a money mission.” ExxonMobil on kysynyt itseltään, miksi se on olemassa ja vastannut siihen. Mutta miten se resonoi ympäröivän maailman kanssa, onkin sitten toinen juttu. Ottaen huomioon bisneksen, jolla ExxonMobil toimii, se elää samanlaisessa skitsofreenisessa tilanteessa kuin katolinen kirkko: samaan aikaan kun kirkon johtajamiehet saarnaavat ilmastonmuutoksen vaaroista, he joutuvat leikkimään tietämätöntä siitä, että sen merkittävintä aiheuttajaa, ylikansoitusta, ei ratkaista kehottamalla ihmisiä luottamaan varmoihin päiviin ehkäisymenetelmänä.

Siksi bisnesguru Simon Sinekin kuuluisa oppi ”Start with why” ei enää riitä.

Miksi-kysymyksen lisäksi yritysten on kysyttävä itseltään, mitä vaikutuksia niiden toiminnalla on ihmisiin, osakkeenomistajiin, asiakkaisiin, ympäröivään yhteiskuntaan.

Sillä kuten Sinek opettaa: ”The goal is not to do business with everybody who needs what you have. The goal is to do business with people who believe what you believe.”


MIIA SAVASPURO