16841128608_afebfeed88_o

Mitä tapahtuu huomenna kuntavaaleissa?

Varoitus! Tämä blogi on vain politiikkanörteille.

Kuntavaalien ehdokasasettelu päättyi 28.2. Eri puolella Suomea puolueet jättivät listansa vaaliviranomaisille. Monen mielestä tässä ei ole mitään kiinnostavaa. Mutta politiikassa työskentelevät ovat viikkojen ajan olleet asian kanssa tuskissaan. ”Onko sinulla mitään tietoja, miten muilla menee?”, kysyi eräs tavatessamme sattumalta kadulla. ”Oletko kuullut mitään? Onhan heillä yhtä vaikeaa kuin meillä”, uteli toinen.

Ehdokashankinta on ollut tällä kertaa vaikeaa. Osin se johtuu sote-uudistuksesta, maakunnista ja tulevista maakuntavaaleista. Osa veteraaneista on päättänyt siirtyä uuteen maakuntasarjaan ja noviiseilla voi olla vaikeuksia hahmottaa, että mistä niistä kunnissa enää sitten päätetäänkään. Moni kokee, että on parempia tapoja vaikuttaa. Että se (kunnallis)politiikka ei ole se mun juttu.

Vaikeuksien vuoksi ehdokashankinnan viime hetket olivatkin melkoista hulabaloota. ”Vielä ehdit”, vakuutti maan pääministeri Keskustan some-videolla viimeisenä päivänä. Moni puolueaktiivi laittoi somessa viestiä menemään: ”Kiinnostaako? Laita privaviestiä, niin tehdään siitä mahdollista.” Ei voinut välttyä siltä vaikutelmalta, että kunhan on vain pulssi, niin kelpaat.

Nyt on rima matalalla ja seinät niin leveänä kuin vain mahdollista.

No, miksi se ehdokashankinta on niin tärkeää? Kuntavaalien voittajan pystyy yleensä ennustamaan listojen mentyä kiinni. Muistan itse sen ilon vuoden 2008 kuntavaaleista, kun Keskustan ehdokasmäärä tippui ja Kokoomus kuroi kuilua SDP:hen kiinni. Ja kyllä, Kokoomus nousi ykköseksi. Samoin vuonna 2012 huima loppukiri ehdokasasettelussa sai puolueaktiiveissa sellaisen tsemppivaihteen päälle, että se vauhditti Kokoomuksen taas ykkössijalle.

Pelkät numerot eivät tietenkään kerro mitään. Listan laatu ratkaisee. Kuntavaalit ovat kaverivaalit. Äänestäjä todennäköisesti tuntee ehdokkaansa. Siksi ratkaisut, joissa esim. kansanedustaja laittaa koko tukitiiminsä ehdolle, voivat pelastaa ne numerot, mutta eivät välttämättä tuo uusia ääniä. Samoin on rajansa sillä, kuinka monta tietyn alan ay-aktiivia listalla voi ja kannattaa olla. Ja koska ihmiset yleensä äänestävät itseään nuorempia ehdokkaita, niin vanhojen sotaratsujen pakottaminen ehdolle auttaa todennäköisesti vain sitä numero-, ei äänipuolta.

Kuntavaalien ehdokasasettelu kertoo ennen kaikkea puolueiden terveydentilasta.

Numeroista voi päätellä yhtä sun toista niiden tulevaisuudennäkymistä. Ne ovat vähän sama asia kuin yritysten tilinpäätöstiedot sijoittajille. Kuinka vakaalla pohjalla toiminta on? Kuinka paljon uutta bisnestä virtaa sisään? Kuntavaalit ovat puolueille vahvasti jäsenhankintaa. Ne tarvitsevat neljän vuoden välein tätä rutistusta pysyäkseen terveinä – samoin kuin Itämeri tarvitsee säännöllistä suolapulssiaan taistelussa rehevöitymistä vastaan.

Ehdokasasettelun päätyttyä puolueet julistavat omia lukujaan ja mainostavat voittojaan. ”Kuule tehtiin ennätys siellä!” ”Katso meillä on täysi lista tuolla!” Se, mistä ne yleensä vaikenevat, ovat ne nollakunnat. Ne paikat, joissa ehdolle ei saatu – parhaista yrityksistä huolimatta – yhden yhtä ihmistä. Ne ovat paikkoja, joissa puolue on jo hävinnyt vaalit, koska sitä ei voida siellä äänestää. Toisaalta yksikään puolue ei saa ehdokkaita jokaiseen 295 Manner-Suomen kuntaan. Eniten ehdokkaita asettanut Keskustakin saa maksimista (13 499 ehdokasta) vain 55 % täyteen.

Kuntavaalimenestys ja siitä seuraavat luottamushenkilömaksut rahoittavat puolueiden paikallistoiminnan. Jos ehdolla ei ole kuntavaaleissa ketään, niin yleensä se tarkoittaa yleensä sitäkin, että kukaan ei ole pistämässä eduskuntavaaleissa toritelttaa pystyyn tai järjestämässä presidentinvaalien tilaisuutta. Nollakunnista alkaa yleensä puolueen toiminnan alasajo kunnassa. Liekkiä voi olla vaikeaa sytyttää uudelleen.

Näissä kuntavaaleissa nollakuntataistelussa oli kaksi häviäjää: Keskusta ja Vihreät. Keskusta sen vuoksi, että puolue otti yllättävän paljon takapakkia nollakuntien määrän kasvaessa 7:stä 12:aan. Suomessa on nyt yli 70 000 äänioikeutettua, jotka eivät voi kuntavaaleissa äänestää Keskustaa.

Vihreät taas sen vuoksi, että vaikka puolue kasvatti ehdokasmääräänsä, pysyi sen nollakuntien lukumäärä kutakuinkin samana. Joka kolmannessa kunnassa ei edelleenkään voi äänestää vihreää ehdokasta. Tämä on takaisku Vihreiden yritykselle näissä kuntavaaleissa kiriä SDP:n, Keskustan ja Kokoomuksen kantaan. Oletettavasti päänahkaa yritetään nyt ottaa Helsingin pormestarivaalissa.

Kokoomuksen nollakuntien määrä on ollut tasaisessa kasvussa. Nyt se on 20. Vaikka määrä kasvoi, ääniä puolue ”menetti” näistä kunnista kuitenkin vain 450. Kokoomuksen kannatus ja menestys nojaa entistä vahvemmin isojen kaupunkien varaan. Täydet ja laadukkaat listat niissä voivat hyvin kirittää puolueen kuntavaalien ykköseksi. Sillä kisan niin ehdokkaiden kuin valtuutettujen määrässä voittaa aina Keskusta.

Numeroiden perusteella ehdokaskisan voitti SDP.

Se puristi ehdokasmääränsä yli 6 000 ehdokkaan haamurajan. Nollakuntien lukumääränsä se sai laskettua yhdestätoista yhdeksään. Kuten tenniksessä sanotaan, etu on nyt SDP:llä. Nähtäväksi jää, saako se nyt ässäsyötöllä vietyä erän ja ottelun. Suomessa on järjestetty sotien jälkeen 18 kuntavaalit. SDP on ollut niissä suurin puolue 15 kertaa. Ykköstilan se on joutunut luovuttamaan siis kolmesti: Keskustalle 2000 ja Kokoomukselle niin 2008 kuin 2012. Puolue janoaa vaalivoittoa, sen historia edellyttää sitä ja siihen on hyvät mahdollisuudet.

Perussuomalaiset ottivat ehdokasasettelussa torjuntavoiton. Keskinäiset kiistat ovat hajottaneet PS:n valtuustoryhmiä, mutta nollakuntien määrä pysyi maltillisena. Viime kuntavaaleissa perussuomalaisilla oli laajin peitto, vain viisi pimeää kuntaa. Nyt 13, mutta se on silti vähän ottaen huomioon vuoden 2008 vaalien tilanteen, jolloin nollakuntien määrä oli 86. Kuntavaalit ovat perussuomalaisille tuhannen taalan paikka saada ydinkannatus liikkeelle ja voittaa odotukset ja puoluegallupit matalan kuntavaalien äänestysaktiivisuuden ansiosta. Sillä puolue ostaisi lisää aikaa kannatusongelmien ratkaisuun.

Jos olet lukenut näin pitkälle, niin politiikka ja yhteiset asiat kiinnostavat. Ehkä seuraavissa vaaleissa voisit asettua ehdollekin? Todennäköisesti kuitenkin olet jo nyt jonkun puolueen listoilla tai vähintään jonkun ehdokkaan tukitiimissä. Kiitos siitä, sillä ansaitset meidän kaikkien arvostuksen ja kunnioituksen työstä demokratian eteen. Jos et ole, niin käy nyt hyvä ihminen vähintään äänestämässä. Kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 9.4.2017. Ennakkoäänestäminen on mahdollista sitä edeltävällä viikolla. Ja tiedätkö muuten mitä, näissä vaaleissa valitaan yhä ne päättäjät, jotka vaikuttavat eniten juuri sinun elämääsi ja arkeesi.


JUKKA MANNINEN

Kuva: Helge Keitel