_t9a8yrmqhy-roya-ann-miller

”Kiistä, valehtele, hauku” – Trump on mahdollisuus yritysten viestinnälle, mutta ei siten kuin ensin kuvittelisit

Trumpin kriisiviestintä noudattaa periaatetta, jonka nimi voisi olla ”kiistä, valehtele, hauku”. Mitä vaihtoehtoisten faktojen aika merkitsee yrityksille?

Se alkoi heti Donald Trumpin virkaanastujaisissa. Valokuvat osoittivat, että paikalla oli vähemmän ihmisiä kuin kahdeksan vuotta aikaisemmin, jolloin Barack Obamasta tuli Yhdysvaltain ensimmäinen musta presidentti.

”Valetta!”
”Paikalla oli enemmän väkeä kuin koskaan!”
”Toimittajien vika,” väitti Trumpin puhemies Sean Spicer.
”Nämä ovat vain vaihtoehtoisia faktoja”, kommentoi Trumpin avustaja Kellyanne Conway.

 

ihh2ztubtos-kayle-kaupanger

Kuvio toistui viime viikolla.

”Hän puhui yleisellä tasolla”, väitti Spicer viitaten Trumpin itse korkeimpaan oikeuteen nimittämään Neil Gorsuchiin, joka viime viikolla julkisesti totesi olevansa pettynyt siihen, että Trump hyökkäsi maahantulokiellon kumonnutta liittovaltion tuomaria vastaan.

Kului päivä ja Trump jatkoi hyökkäystään.

Ennen vanhaan, niin kuin vuonna 2016, kriisiviestinnän kultainen sääntö kuului ”myönnä virheet, pyydä anteeksi, korjaa virheet”.

Trump ja hänen apujoukkonsa ovat kääntäneet säännön päälaelleen. Heidän kultainen sääntönsä kuuluu ”kiistä, valehtele, hauku”.

Ilmassa ei ole merkkejä siitä, että tällainen kriisiviestinnän malli olisi yleistymässä. Päinvastoin. Yritykset ovat jo kauan aikaa sitten heränneet siihen, että vastuullinen liiketoiminta tuottaa paitsi puhtaan omantunnon, myös mainehyödystä saatua tulosta. Vastuullisen liiketoiminnan lähtökohtana on varmistaa, ettei kriisejä synny huolehtimalla tuotantoketjun läpinäkyvyydestä ja eettisyydestä. Tämä trendi ei ole kääntymässä minnekään.

Mallin sijaan Trump on ennemminkin tarjonnut yrityksille ennennäkemättömiä kommunikaation paikkoja. Ketterät teknotoimijat Googlesta Airbnb:hin eivät olleet yksin noustessaan vastustamaan Trumpin langettamaa maahantulokieltoa. Yritykset mammuttipankeista Walmartiin ottivat kantaa. New York Timesin yritysten reaktiota käsittelevän artikkelin mukaan oikeastaan vain yksi sektori vaikeni muista: perinteinen energiateollisuus, jolle eräät ”vaihtoehtoiset faktat” ovatkin kovin mieluisia.

Tänä vuonna kantaa otettiin myös Super Bowlissa, jossa vuosikausia mausta hymissyt Coca-Cola käytti toisen Super Bowl -mainospaikkansa osoittaakseen tukea meksikolaisille.

 

Panimoyhtiö Anheuser-Busch otti niin ikään kantaa maahanmuuttoon.

Audi taas kampanjoi tasa-arvon puolesta.

Trumpin edustamalle postfaktuaaliselle ajalle on ominaista faktojen kyseenalaistaminen, leimaaminen, epäilyksen siementen kylväminen ja pelon ilmapiirin luominen. Ilmiö on sysännyt yli vähintään puoli maailmaa epäuskon ja tyrmistyksen valtaan. Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Postfaktuaalinen aika on haastanut yritykset ottamaan kantaa.

Olemme saaneet kuulla suuryritysten arvoista ja näkemyksistä enemmän kuin Obaman kahdeksan vuoden aikana yhteensä.

Ja se mitä olemme kuulleet, kuulostaa minusta hyvältä. Toivo ei ole jäänyt eläkkeelle Obaman mukana. Se vain kohdistuu nyt maailman ykköspoliitikon sijaan yrityksiin, joilla ei ole koskaan ollut näin hyvää paikkaa viestiä arvoistaan kiinnostavasti.