Kirsi3

Keikuta venettä hyvä ihminen, jos välität!

Kävin monta vuotta sitten silloin ala-asteikäisen tyttäreni kanssa keskustelun tulevaisuudesta. Tytär istui puistonpenkillä, heilutteli jalkojaan ilmassa ja oli silminnähden onnellinen todetessaan, kuinka ihanaa on se, että hänellä on vielä kaikki mahdollisuudet edessä. Hän voisi tehdä mitä vain.

Keski-ikäistyvänä hieman närkästyin ja kysyin, että eikö äidillä sitten ole vielä mahdollisuus tehdä mitä vain? Tytär mietti hetken ja totesi, että ”joo, on, mutta et sä ehkä enää jaksa”. Olin ja olen toki itsestäni eri mieltä, mutta tämä keskustelu on ollut hyvä potkija silloin, kun on meinannut laiskistua.

Omaa venettään on hyvä keikuttaa konfliktoiden omaa ajattelutapaansa säännöllisesti.

Myös yritykseen voi helposti pesiytyä tällainen laiskistuminen. Tehdään asioita niin kuin ennenkin, sillä ”näin meillä on aina tehty” ja hommahan toimii.

Mistä se johtuu, että kun toimialoja disruptoidaan, järistys tulee yleensä jonkun startupin kautta, eikä sen vakiintuneen yrityksen, jolla olisi resurssit tehdä paljon enemmän, kurkottaa paljon korkeammalle ja ”tehdä mitä vain”? Koska yrityksessä jumiudutaan helposti mukavuusalueelle. Hymistellään itsetyytyväisesti markkinajohtaja-asemalle ja pidetään yllä hyvää fiilistä.

Viime viikolla Suomen talouskasvuun ennustettiin valoa. Suomen pankki ennusti talouskasvun kiihtyvän vuonna 2017 kahteen prosenttiin ja taantumaa edeltävän tason ylittyvän vuonna 2019. Näkymät ovat siis selvästi parantuneet maaliskuun ennusteesta, jossa tämän vuoden talouskasvuksi ennustettiin 1,6 prosenttia.

Nordea pani päivää aikaisemmin vielä paremmaksi ja ennusti talouskasvua tälle vuodelle 3 prosenttia ja ensi vuodelle 2 prosenttia. Selvää on, että kaikkia haasteita ei ole ratkottu aina julkisen talouden alijäämästä lähtien, mutta ehkä uskaltaisimme jo uskoa siihen mitä OP:n pääjohtaja Reijo Karhinen totesi huhtikuussa tulosjulkistuksen yhteydessä: ”Meillä on ihan aidosti nousukausi”. Yritysten on siis aika miettiä kulukuurin jälkeen jälleen sitä, mistä syntyy kasvu.

Nyt ei ole varaa jumiutua mukavuusalueelle, vaan on aika miettiä, kuinka luodaan yritys, joka haastaa itse itsensä ja menestyy.

Yritys menestyy vain ja ainoastaan, jos se pystyy luomaan kulttuurin, jossa diversiteetti kaikissa sen muodoissaan kukoistaa. Kirjassaan Messy Tim Harford perustelee monin tavoin erilaisuuden voimaa. Erilaisuus on sotkuista, se työntää epämukavuusalueelle, kun joku on eri mieltä, syntyy konflikti. Ja juuri se konflikti on se moottori, joka työntää yritystä pois mukavuusalueelta ja puskee kasvuun.

Harford kertoo osakesijoitustutkimuksesta. 90-luvulla tehdyn tutkimuksen mukaan sellaiset ryhmät, jotka koostuivat ystävistä, tekivät selvästi huonompia investointipäätöksiä kuin toisilleen vieraat ihmiset. Ystävykset saattoivat nimittäin helposti tehdä päätöksiä irrationaalisin perustein. Jos kaveri sanoi jotain, muut helposti uskoivat sen, oli tieto sitten oikea tai väärä.

Huonoja päätöksiä tehtiin nimenomaan siksi, että haluttiin, että ryhmä toimii sujuvasti.

Että olisi mukavaa. Ei lähdetty keikuttamaan venettä tai pahoittamaan jonkun mieltä, ei menty epämukavuusalueelle. Ne ryhmät, joilla ei ollut tällaista ”sosiaalista taakkaa”, äänestivät huonot ehdotukset kumoon ja tulivat parempiin johtopäätöksiin.

Ystävyysryhmät tekivät kompromisseja, joilla oli huonoja taloudellisia seurauksia. Toiset ryhmät joutuivat kestämään konflikteja, mutta tästä epämukavuudesta oli taloudellisesti myönteiset seuraukset.

Rytmihäiriön monimutkaisessa maailmassa, jossa yritys pärjää vain olemalla nopeampi ja enemmän hereillä kuin kilpailijansa, kulttuurin vaikutus kasvuun on oleellinen.

Mieti omaa organisaatiotasi: kuinka se hyväksyy erilaisia mielipiteitä?

Kuinka helppoa tai vaikeaa on haastaa? Onko ilmassa laiskistumista konsensuksen nimissä? Ja jos havaitset tällaista, ala hyvä ihminen keikuttaa sitä venettä ennen kuin on liian myöhäistä. Kuten kirjan Radical Candor kirjoittaja Kim Scott neuvoo, että ”If you don’t have anything nice to say – say it”.


KIRSI PIHA