19460308  . Eduskuntatalo, presidentinvaalit.

Jos eduskuntavaalit olisivat tänään…

Kuntavaaleista on nyt kulunut kuukausi. Eduskunnassa jähnätään sotesta ja valinnanvapaudesta. Aamulla Yle julkaisi ensimmäisen mittauksen puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta kuntavaalien jälkeen.

Taloustutkimuksen tutkimuksessa puoluekantansa ilmoitti 66,9 prosenttia vastaajista. Se antaa hyvän lähtökohdan laskea, miten eri puolueiden kannatus muuttuisi kansanedustajapaikoiksi, jos jostain syystä olisimme tilanteessa, että eduskuntavaalit pidettäisiin tänään.

Kyseessä on ajatusleikki, mutta tilanne voi olla edessä oikeasti, jos esimerkiksi perussuomalaisten puoluekokouksessa Timo Soinin seuraajaksi nousee Brysselissä lymyilevä europarlamentaarikko Jussi Halla-aho. Hänen jyrkkä ajatusmaailmansa ei istu esimerkiksi Kokoomuksen arvoihin. Jos Sipilän hallitus hajoaisi, ei näillä luvuilla eduskunnasta löytyisi kiinnostuneita puolueita uuteen hallitukseen, vaan ennenaikaiset eduskuntavaalit olisivat ainoa vaihtoehto.

Paikkamäärät on laskettu käyttäen samaa menetelmää, jolla tein Kokoomuksen puoluejohdolle arvioita eduskuntavaalien tuloksista vuosina 2011-2015. Ja jolla Kansakoulukujalla tänäänkin paikkoja varmaan räknätään. Laskelmassa on huomioitu se, että väestömuutosten johdosta Uudeltamaalta valittaisiin yksi edustaja lisää ja Savo-Karjalan vaalipiiristä lähtisi yksi paikka.

Gallup-kärkenä oli Kokoomus. Puolue ottaisikin ison vaalivoiton. Arvio on, että kansanedustajien määrä nousisi kymmenellä 47:ään. Arvio on suhteellisen varmalla pohjalla, sillä Kokoomuksella ns. viimeinen paikka kolmessa vaalipiirissä.

Suurin vaalivoittaja olisi kuitenkin Vihreät, joka nostaisi paikkalukuaan 15:sta 26:een. Puolue on kiinni viimeisessä paikassa kahdessa vaalipiirissä. Vihreiden puheenjohtajavaihto tuleekin puolueelle hankalaan aikaan eli pystyykö Ville Niinistön seuraaja pitämään puolueen nosteessa ja johtavana oppositiopuolueena.

Edellisen kerran eduskuntavaalikannatusta mitattiin marraskuussa 2016. Silloin ykkösenä oli SDP ja pääministeripaikassa kiinni oli Antti Rinne. SDP on menettänyt kärkipaikan, mutta on yhä lisäämässä kansanedustajiensa määrää. Vaaleissa puolue saisi 39 edustajaa. Vasemmistoliitto saisi kaksi edustajaa enemmän eli neljätoista.

Ylen puoluekannatuksen mukainen vaalitulos merkitsisi Keskustalle kahdeksan paikan tappiota ja Perussuomalaisille yhteensä 20 paikan menetystä. Keskusta saisi uuteen eduskuntaan 41 edustajaa ja perussuomalaiset 18.

Puoluetoimistoissa laaditaan vastaavia laskelmia ja niillä on merkitystä rakennettaessa strategiaa tulevaisuuteen.

Kuntavaalien ykköspaikka ja siitä seurannut pomppu gallupeissa on nostanut Petteri Orpon ja Kokoomuksen kuskin paikalle. Hallituspuolueista Kokoomus on ainoa, joka ottaisi uusissa vaaleissa ison vaalivoiton. Suurimman puolueen asema tarkoittaa sitä, että kun eduskuntaryhmät vaalien jälkeen kokoontuisivat nimeämään hallitustunnustelijaa, lankeaisi se tehtävä Kokoomuksen puheenjohtajalle.

Vaali-iltana voittajat toistavat fraasia, että vaalituloksen pitää näkyä seuraavan hallituksen kokoonpanossa.

Suurimpana vaalivoittajana Vihreät kuuluisi hallitukseen. Kokoomuksella ja Vihreillä olisi eduskunnassa 73 edustajaa. Kysymys kuuluukin: täydentyisikö Orpon hallitus SDP:llä vai Keskustalla?

Yhdistelmällä Kokoomus, SDP ja Vihreät olisi 112 paikkaa (111, kun puhemiestä ei lasketa).

Kokoomus, Keskusta ja Vihreät saisi tuen 114 edustajalta (113). Kummassakin skenaariossa RKP:llä olisi hyvät saumat palata hallitukseen.

Paljon riippuisi Keskustan sisäisestä tilanteesta.

Paikkaluvulla mitattuna puolue olisi toiseksi suurin, mutta merkitsisikö kahdeksan paikan vaalitappio automaattista palautusta oppositioon? Tämä tulos merkitsisi puheenjohtajan vaihtumista Keskustassa ja jo nyt kulisseissa mietitään mihin puolue suuntaa Sipilän jälkeen.


JUKKA MANNINEN