tim-bish-171738

Heitä missio roskikseen – vain olemassaolon tarkoituksella on väliä

Missio, visio, strategia ja arvot. Olet ehkä nähnyt sanalitanian vilahtavan yrityksesi kehityspäivillä, kun toimitusjohtaja on käynyt läpi presentaatiotaan ja kuvitellut, että vartin yksinpuhelu ennen ilmaisia drinkkilippuja saa ihmiset sisäistämään, mihin suuntaan yritys on menossa ja miksi me oikeastaan olemme täällä töissä.

Käsi ylös, joka muistaa näistä esityksistä jotain? Osaatko sanoa, mikä on yrityksesi missio? Tai visio? Entä tiedätkö, mikä on yrityksesi strategia, se polku, jota pitkin kuljetaan kohti visiota ja joka tekee mission todeksi?

Älä välitä, et ole ainoa. Vaasan yliopistossa tekeillä olevan väitöstutkimuksen mukaan vain kaksi prosenttia työntekijöistä tietää, mikä on yrityksen strategia. Viisi prosenttia osaa luetella arvot.

Huolestuttavinta on kuitenkin se, että edes johto ei tiedä, mihin yritys on menossa ja miten. Tutkimuksen mukaan vain 13 prosenttia suomalaisjohtajista pystyy kertomaan, mikä on yrityksen strategia.

Miksi näillä sanoilla ja niiden sisällön syvällisellä ymmärtämisellä on väliä? Miksi meidän pitäisi olla niistä kiinnostuneita? Siksi, että niiden sisäistäminen vaikuttaa suoraan siihen, menestyykö yritys vai ei. Tutkittu tosiasia nimittäin on, että ne yritykset, joissa missio, visio ja strategia tunnetaan, menestyvät parhaiten.

On kuitenkin käynyt niin, että missio ja visio ovat kokeneet inflaation.

Niistä on tullut strategiapapereihin kirjattuja höttöisiä heittoja, jotka pahimmillaan kuulostavat self help -oppaista repäistyiltä mietelauseilta. Niiden syvällisen ymmärtämisen merkitystä liiketoiminnalle ei ymmärrä edes johto.

  • ”Autamme ihmisiä toteuttamaan ja rakastamaan yhteistä tarinaa.”
  • ”Luomme asiakkaillemme lisäarvoa tarjoamalla ja tuottamalla teknisesti laadukkaita tuotteita, valmistusta sekä palvelukonsepteja.”
  • ”Tuemme asiakkaidemme kilpailukykyä tehokkaiden materiaali- ja tietovirtojen avulla.”
  • ”Tuomme esiin organisaatioiden ja ihmisten uniikin potentiaalin digitaalisessa maailmassa.”

Kun käy läpi puolensataa suomalaisen yrityksen missiota, alkaa haukotuttaa jo alkumetreillä.

Ennen puolimatkaa on unohtanut, mikä oli minkäkin yrityksen missio ja loppusuoralla pysyy hereillä enää turhautumisen aiheuttaman vitutuksen voimalla.

Jos mission ymmärtäminen ja varsinkin sen sanoittaminen on meille suomalaisille niin vaikeaa, siitä puhuminen kannattaa lopettaa kokonaan.

Sen sijaan meidän kannattaa ryhtyä puhumaan olemassaolon tarkoituksesta. Miksi? Siksi, että olemassaolon tarkoitus on missiota konkreettisempi, ymmärrettävämpi sekä enemmän sisältöä ja merkitystä antava määre sille, miksi yritys on olemassa. Parhaimmillaan se pitää sisällään myös vision ja heijastaa voimakkaasti niitä arvoja, joita yritys edustaa.

Olemassaolon tarkoitus antaa ihmisille syyn tulla joka aamu töihin, tekee merkitykselliseksi jokaisen työpanoksen.

Kaikkia maailman menestyneimpiä yrityksiä yhdistää vahva olemassaolon tarkoitus. Tesla on olemassa siksi, että Elon Musk haluaa pysäyttää ilmastonmuutoksen. Apple perustettiin, koska se halusi haastaa vallitsevan status quon.

Kone haluaa tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää. Nesteen tehtävä on liikuttaa ihmisiä ja esineitä mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Kolme Kaveria perusti jäätelötehtaan, koska yritys halusi nostaa puhtaista, kotimaisista raaka-aineista tehdyn lähiruuan kunniaan.

Miksi olemassaolon tarkoituksesta kannattaa siis olla kiinnostunut? Yksinkertaisesti siksi, että ilman sitä yritykselläsi ei ole tulevaisuutta. Kun taloudelliset, poliittiset ja ihmisten kulutuskäyttäytymiseen liittyvät rakenteet ryskyvät, pystyssä pysyvät vain ne, jotka tietävät paikkansa maailmassa. Jos yritys ei itse tiedä miksi se on olemassa, sitä ei tiedä kukaan mukaan: eivät kuluttajat, työntekijät, potentiaaliset työntekijät eivätkä sijoittajat.

Strategiaguru Graham Kenny on laatinut yrityksensä tarkoitusta etsiville yksinkertaisen ohjeen:

”If you’re crafting a purpose statement, my advice is this: To inspire your staff to do good work for you, find a way to express the organization’s impact on the lives of customers, clients, students, patients — whomever you’re trying to serve. Make them feel it.”


 

MIIA SAVASPURO